kannattaako erota

onko teillä joskus ollut intohimoa tai seksuaalista vetovoimaa keskenänne? Jos on ollut niin sen voi kyllä saada takaisin. Jos asiat muuten hyvin niin ehdottomasti kannattaa yrittää parantaa asioita kaikin mahdollisin keinoin eikä erota vaan. Eikä se eroaminenkaan mitään herkkua ole. Vaikka eroaisitte ja löytäisitkin jonkun uuden miehen jonka kanssa olisi rutkasti intohimoa niin syyllisyys erosta tulee olemaan valtava. Syyllisyys siitä, että lapsilta on rikottu perhe vain väljähtyneen seksielämän takia.



Jos mitään intohimoa ei ole teillä koskaan ollutkaan niin sitä ei voi myöskään saada takaisin. Tuossakin tapauksessa erosa seuraa syyllisyydentunne. Mieti siis tarkkaan mitä haluat.

tai sitten et, kun olet yh ja sulla on 3 lasta...



Jos se nyt on vaan siitä kiinni, niin helvetti, yrittääs nyt tehdä jotain sille seksielämällenne.



Mikä siinä seksissä on sitten tarkemmin vikana? Seksuaaliterapeutteja on olemassa....

Meidän suhde ei ole koskaan perustunut intohimoon, eli sitä ei varmaankaan saa koskaan tässä suhteessa sitten kokea. Mutta miten jaksaa loppuelämä kun ei saa enää kokea intohimoa... :( Muita?

nuoruudenrakkauden kanssa. elämä nyt vaan on sellaista, ei voi saada kaikkea!

sen kun hyväksyt niin helpottaa.

jos muuten kaikki on hienosti ja seksikin kuitenkin toimii. Mitään takeitahan ei ole, että kenenkään kanssa koskaan löytäisit samanlaista intohimoa kuin nuoruudessasi, jossa voi olla aika kullannut muistot. Ja vaikka löytäisitkin sen intohimon, niin kauankohan se mahtaisi kestää ja olisiko suhde muuten hyvä tai edes tyydyttävä...



Ja lapset kärsisivät erosta varmasti, siitä ei pääse mihinkään. Ymmärrän kyllä eroamisen, jos on oikea syy, mutta tuo ei mun mielestä ole oikea syy. Ja voin kertoa, että intohimokin voi löytyä vielä 10v yhdessäolon jälkeen, kuten meille kävi.

vaikka vahvasti porvoolta aloitus maistui. ( ei intohimoa, mutta paneskellaan 3-4 kertaa viikossa, mieheltä loppuisi varmaan kunto, jos suhteessa olisi intohimoa).



Saako vaimosta erota, jos vaimolla ei ole intohimoa; vaikka vaimo olisi pullantuoksuinen äiti ja kumppani, mutta intohimoa ja seksuaalista vetovoimaa riittää siihen, että vain 3-4 kertaa ei viikossa vaan esim kolmessa kuukaudessa.

Valitettavasti ei ole provo vaan ihan oikeasti harmittaa ja mietityttää jatkuvasti että olenko oikeassa suhteessa. Siis seksi onnistuu, mutta se on enemmän tarpeiden tyytytystä kuin henkistä tai fyysistä vetovoimaa, kemiaa. Miehen ulkonäkö tai luonne ei sytytä niin kuin toivoisin. Mutta suhteessa muuten kaikki ihan ok, esim samat arvot elämässä ja arkihommat hoidetaan molemmat tasapuolisesti.

Luuletko, että missään suhteessa intohimo säilyy samanlaisena läpi vuosien? Jos seksissä saa tarpeet tyydytettyä ja muuten suhde on hyvä, niin kyllä se nyt vaan on niin, että aikuinen ihminen luopuu siitä intohimosta. Niin kuin me kaikki muutkin järkevät aikuiset, jotka haluavat lapsilleen onnellisen lapsuuden.

tai sitten et, kun olet yh ja sulla on 3 lasta...

takia ap:stä tulisi yh jos eroaisi?

Ei todellakaan kannata. Mistä sinä sitä intohimoa saisit erottuasi? Minkä ikäisiä lapset ovat? Veikkaanpa, että tässä tapauksessa ruoho ei todellakaan ole vihreämpää aidan tuolla puolen. Jos ja kun sulla on ilmeisesti hyvä mies ja tulette mainiosti toimeen, niin eihän sen enempää tarvitsekaan! Seksiä 3-4 kertaa viikossa on muuten tavallisen paljon...

Valitettavasti ei ole provo vaan ihan oikeasti harmittaa ja mietityttää jatkuvasti että olenko oikeassa suhteessa. Siis seksi onnistuu, mutta se on enemmän tarpeiden tyytytystä kuin henkistä tai fyysistä vetovoimaa, kemiaa. Miehen ulkonäkö tai luonne ei sytytä niin kuin toivoisin. Mutta suhteessa muuten kaikki ihan ok, esim samat arvot elämässä ja arkihommat hoidetaan molemmat tasapuolisesti.

Ap:n kommentit tekevät oikein pahaa kun lukee. Mies näyttää tekevän kaiken "oikein" ja kuitenkin häviää 10? vuotta vanhalle nuoruuden haavekuvalle.

Enää puuttuisi, että tämä nuoruuden rakkaussuhde oli "hullua" rakkautta, joka kaatui omaan mahdottomuuteensa.

Onko tässä nyt taas kerran kysymys renttu vs tavis?

ja miksi menit aikoinaan yksiin tämän nykyisen miehen kanssa ja teit kolme lasta?

Seksi on aaltoliikettä, jos se on toiminut joskus sen saa uudestaan toimimaan. Enemmän mietin sitä oletteko ihmisinä kiinnostavia toisillenne. Jos alkaa suhteeseen 16 vuotiaana voi huomata että 40 v haluaa täysin eri asioita elämältä kuin se toinen.

Jos suhde muuttuu kaveruudeksi niin se ei ole hyvä juttu. Seksi on suhteen liima.

Erottuasi voi olla että saat seksiä enemmän kuin nyt, mutta vääriltä ihmisiltä. Voi kuitenkin olla, että tapaat ihmisen joka sopii sinulle parhaiten siinä 40 v ja kuoleman väliajaksi, paremmin kuin nykyinen mies.

Eroaminen on iso muutos, kasvun paikka ja koskettaa monia, lapsia, sukulaisiasi, kavereitasi ja muuttaa sinua.

Seksi on aaltoliikettä, jos se on toiminut joskus sen saa uudestaan toimimaan. Enemmän mietin sitä oletteko ihmisinä kiinnostavia toisillenne. Jos alkaa suhteeseen 16 vuotiaana voi huomata että 40 v haluaa täysin eri asioita elämältä kuin se toinen. Jos suhde muuttuu kaveruudeksi niin se ei ole hyvä juttu. Seksi on suhteen liima. Erottuasi voi olla että saat seksiä enemmän kuin nyt, mutta vääriltä ihmisiltä. Voi kuitenkin olla, että tapaat ihmisen joka sopii sinulle parhaiten siinä 40 v ja kuoleman väliajaksi, paremmin kuin nykyinen mies. Eroaminen on iso muutos, kasvun paikka ja koskettaa monia, lapsia, sukulaisiasi, kavereitasi ja muuttaa sinua.

Kuule, jos tuo pari olisi ollut 16- vuotiaasta yhdessä ja noin hyvin menee avioliitossa ettei muita ongelmia ole paitsi että vähän seksi tylsää, niin kyllä saavat jo paukutella henkseleitä! Ja tutkimuksienkin mukaan ystäväsuhteet kestävät parhaiten ja ovat onnellisempia. Eli mitä ihmeen pokkaa sinulla on sanoa, että "kaveruus avioliitossa on huono juttu?"

Ihme kommentteja täällä...

ap, sinulla on asiat oikein hyvin. Ainahan täällä perheensä rikkoneet eukot meuhkaa, että erotkaa vaan kaikki, kun nyt on kivaa. Itse en olisi eronnut tuollaisesta suhteesta kuuna päivänä.

Tuollaiset kaipuun tunteet tulevat ja menevät ja kukapa sitä pitkässä suhteessä intohimoissaan pyöriskelisi? Itse en ainakaan pyöriskele, vaikka eron jälkeen olen seurustellut vasta 6 vuotta. Ainahan sitä ihastusvaiheessa kokee, mutta se siitä.