Johtuvatko matalasti koulutettujen korkeastikoulutettuja huonommat elämäntavat

alhaisemmasta äo:sta vai mistä? En heti keksi muuta selitystä kuin tuon äo:n, mutta ehkä on muita(kin) selittäviä tekijöitä?

joten eivät ole selvillä kaikista asioista kuten mm. terveellisista ruuista. Matalasti koulutetuilla on myös matalammat tulot, joten eivät välttämättä voi toteuttaa kovin terveellisiä elämäntapoja.3

Kyllähän täällä on ollut sotavuosien jälkeen orpoja, irtolaisia, rutiköyhiä jne. mutta jotenkin ovat pärjänneet ja osa päässyt töihinkin elämänsä aikana + perustanut ehkä perheenkin. Mitä nyt katselin sitä Ylen dokkaria köyhyydestä, kävi aika selväksi että ainakin tässä maassa malli köyhyyteen opitaan vanhemmilta: kolme sukupolvea leipäjonossa viikottain oli aika surkea näky (ja itse hetken sossunrahoilla eläneenä en käsitä sen tarvetta, kyllä niillä rahoilla elää hyvin jos katsoo, mitä ostaa!). Iloton ilmapiiri kotona, puolisoksi valikoitunut työnvieroksuja mt-ongelmainen. Pakostakin tulee ongelmia. Äidillä koulutus, vaan painoa kahden ihmisen edestä ja viettää aikansa mielummin kotona tuilla. Oma äitinsä taas sairaseläkkeellä paniikkihäiriön takia- sama vaiva, johon iso osa ihmisistä ei tarvitse koskaan lääkitystä ja pärjää sen kanssa työelämässäkin.

alhaisemmasta äo:sta vai mistä? En heti keksi muuta selitystä kuin tuon äo:n, mutta ehkä on muita(kin) selittäviä tekijöitä?

joten eivät ole selvillä kaikista asioista kuten mm. terveellisista ruuista. Matalasti koulutetuilla on myös matalammat tulot, joten eivät välttämättä voi toteuttaa kovin terveellisiä elämäntapoja.3

...matalammat tulot, joskaan matalammat tulot eivät voi selittää kovin paljoa koska matalatuloisilla riittää todella usein ihan hyvin rahaa röökiin, viinaan, korttelikapakkaan ja rahapeleihin etc. ts. kyllä heillä yleensä raha riittäisi terveisiin elämäntapoihin, mutta juuri se alhainen äo. ajaa heitä käyttämään rahansa väärin

Muukin kuin matalampi äo selittää, miksi ihminen tavoittelee välittömiä nautintoja ja hakee pikaista tyydytystä. Itse olen korkeasti koulutettu, mutta useimmat kaltaiseni ovat hyvin kontrolloituja ja jopa ankaria. Olen nautinnonhaluinen syöppö terveyden kustannuksella, mutta tunnistan kyllä, että nautinnonhaluisuus, helpolla pääseminen jne. eivät kuulu siihen ihanteeseen, jonka varsinkin keskiluokkaisen naisen tulee täyttää.

korkeasti koulutetulla on todennäköisesti enemmän tietoa myös ravinnosta ja ruuan terveellisyydestä, kuin kouluttamattomalla.



Eli vaikka terveellisesti voi syödä halvallakin, niin se ruuan halpuus ei yksin riitä, ellei ole tietoa terveellisestä ravinnosta.



Tällöin on helppo nakata koriin se -30 % roiskeläppä ja ajatella, että ei kaninrehulla saa mahaa täyteen.

- näitä tapauksia löytyy paljon sekä sossun tuilla elävistä että myös monista duunariryhmistä kuten raksaduunareista (joista jälkimmäiset ovat pääosin hyvinkin yksioikoista "hyvä tekemään käsillä mutta ei aivoilla" -porukkaa, jota ei oma terveys ja hyvinvointi juurikaan kiinnosta)

Ehkä kaikki akateemiset asuu Porvoossa.

- näitä tapauksia löytyy paljon sekä sossun tuilla elävistä että myös monista duunariryhmistä kuten raksaduunareista (joista jälkimmäiset ovat pääosin hyvinkin yksioikoista "hyvä tekemään käsillä mutta ei aivoilla" -porukkaa, jota ei oma terveys ja hyvinvointi juurikaan kiinnosta)

Muukin kuin matalampi äo selittää, miksi ihminen tavoittelee välittömiä nautintoja ja hakee pikaista tyydytystä. Itse olen korkeasti koulutettu, mutta useimmat kaltaiseni ovat hyvin kontrolloituja ja jopa ankaria. Olen nautinnonhaluinen syöppö terveyden kustannuksella, mutta tunnistan kyllä, että nautinnonhaluisuus, helpolla pääseminen jne. eivät kuulu siihen ihanteeseen, jonka varsinkin keskiluokkaisen naisen tulee täyttää.

Mites nämä pyöreät älyköt istuvat ontuvaan teoriaasi kuten Jan Erola, Maria Pettersson tai Kaarina Hazard tai ministeri Merja Kyllönen?

Ihan pikkuisen huvittaa tuollainen Salkkareista kopioitu maailmankuva, jossa rikas on kaunis ja ruma on tyhmä.

Toisissa porukoissa kulttuuriin kuuluu alkoholin käytön aloittaminen mahdollisimman varhain, tupakointi jne. Toisissa ryhmissä pärjätäkseen täytyy osoittaa vertaisilleen, että

1. pysyy normaalipainossa

2. harrastaa ahkerasti ja monipuolisesti liikuntaa

3. ostaa oikeita, oman viiteryhmän arvostamia ruokia

4. osoittaa kunnianhimoa ruoanlaitossa

5. tuntee edellämainittuihin liittyvät trendit ja osaa ryhmän arvostamalla tavalla joko seurata tai halveksia niitä.

Muukin kuin matalampi äo selittää, miksi ihminen tavoittelee välittömiä nautintoja ja hakee pikaista tyydytystä. Itse olen korkeasti koulutettu, mutta useimmat kaltaiseni ovat hyvin kontrolloituja ja jopa ankaria. Olen nautinnonhaluinen syöppö terveyden kustannuksella, mutta tunnistan kyllä, että nautinnonhaluisuus, helpolla pääseminen jne. eivät kuulu siihen ihanteeseen, jonka varsinkin keskiluokkaisen naisen tulee täyttää.

Mites nämä pyöreät älyköt istuvat ontuvaan teoriaasi kuten Jan Erola, Maria Pettersson tai Kaarina Hazard tai ministeri Merja Kyllönen?

Ihan pikkuisen huvittaa tuollainen Salkkareista kopioitu maailmankuva, jossa rikas on kaunis ja ruma on tyhmä.

Minä itsehän olen se ruma ja rikas, lihava ja koulutettu.

anna mun kaikki kestää... Korkeasti koulutetuilla on paremmat valmiudet käsitellä ja soveltaa tieteellistä tutkimusta - esim. ravinnon vaikutukset terveyteen. Tämän eron näkee tosi hyvin täällä palstalla: jos lehdissä on näyttävästi uutisoitu jostain terveyteen liittyvästä tutkimuksesta, moni kommentoi aihetta seuraavasti: tutkimus on täyttä paskaa, koska meillä tehdään xx, muttei kuitenkaan olla xx.



Vaikka nyt joku kehityspsykologia on hyvä esimerkki: moni sanoo, että ei tarvitse tuollaista tietää, maalaisjärki kun sanoo xx. No, mun maalaisjärki taas sanoo, että kun asiaa on tutkittu, kannattaa ottaa tutkimukset huomioon päätöksiä tehdessään.

Ryyppään ja kiroilen, satunnaisesti myös tupakoin. Sokeriakin käytän kyllä liikaa, joskin syön suositusten mukaan vihanneksia ja muuta fiksua. Akateemisuus on aika arkista Suomessa, eikä akateemisuus ole synonyymi älykkyydelle.

Muukin kuin matalampi äo selittää, miksi ihminen tavoittelee välittömiä nautintoja ja hakee pikaista tyydytystä. Itse olen korkeasti koulutettu, mutta useimmat kaltaiseni ovat hyvin kontrolloituja ja jopa ankaria. Olen nautinnonhaluinen syöppö terveyden kustannuksella, mutta tunnistan kyllä, että nautinnonhaluisuus, helpolla pääseminen jne. eivät kuulu siihen ihanteeseen, jonka varsinkin keskiluokkaisen naisen tulee täyttää.

Parempi impulssikontrolli on yhteydessä sekä korkeaan koulutukseen että terveellisiin elintapoihin. Ja moneen muuhun asiaan, jotka erottavat korkean ja matalan sosioekonomisen aseman väen toisistaan.

Keskimäärin stressivaste eli stressinsietokyky on heikompi vähemmän koulutetuilla. Heikompaan stressivasteeseen taas liittyy usein addiktoitumisherkkyys, koska addiktiot toimivat ahdistuksen ja eri tunnetilojen lievittäjänä. Eli ruokaa, tupakkaa, alkoholia yms. käytetään omien olotilojen säätelyssä, nehän yleensä vaikuttavat välittömästi. Varmaan älylläkin on osansa, kun ihmisellä on enemmän keinoja ongelmatilanteiden ratkaisuun, älyhän lisää tällaista kyvykkyyttä, ei ehkä tarvitse niin herkästi säädellä omaa olotilaa päihteillä tms. Stressivaste liittyy läheisesti temperamenttiin ja toisaalta kiintymyssuhteen laatuun, niilläkin on osansa, kuten varmasti monilla muillakin tekijöillä.