Nyt tämä maisteri alkaa siivoojaksi!

ja ottaisit osa-aikaisen työn esim. siivoojana, henkilökohtaisena avustajana tai ohjaajana jossain palvelutalossa? Aluksi voisit opiskella 9 kk opintotuella (+ sivutyöt päälle) ja olisit siinä mielessä akateemisessa maailmassa kiinni. Vuoden päästä katsot tilannetta uudelleen.



Jatko-opintoihin riittää cum laude gradusta ja kelvollinen tutkimussuunnitelma.

Hyvä kun kaiken maailman höpölöpöhommat verorahoilla vähenee.

Mun pilipalitutkinnolla ei tee mitään, haaveenani ei ollut päätyä akkavaltaiselle hoitoalalle esimieheksi, joten vaihdoin moppiin ja sankoon.



Siivoaminen on ihan jees, jos siitä pitää noin muutenkin, mutta aivoja siihen ei juuri tarvita = hanki muuta älyllistä toimintaa, ettei ne surkastu. Ripeästi tekemällä tässä pääsee palkoille, ainakin humanistin ansiotasoa paremmalle.

mitä kieliä sä puhut? Jos edes ruotsi ja englanti tulee sujuvasti, niin palvelualalta voisi löytyä töitä. Eihän ne myyjän hommat akateemisia ole, mutta sillä puolella on enemmän etenemismahdollisuuksia.



Toiseksi - ei ne kaikki työt pk- seudulla ole. Kunnat ympäri maata tarvitsee kulttuurisihteereitä ja kansalaisopistot suunnittelijoita. Vaikka ne hommat ei yleensä ole kovin kilpailtuja, niin ilman mitään alakohtaista työkokemusta voi toki olla vaikaa.



Oscar.

Jos todellakin olet vuosia etsinyt töitä alaltasi etkä löytänyt niin olisi jo aika vaihtaa suunnitelmaa. mene ensin mihin vaan niin saat uutta perspektiiviä elämään. Sitten kun ajatukset lakkaavat kiertämästä samaa ympyrää näet mhdollisuutesi uusin silmin.

Älä mene työkkäriin, älä roiku jossain tukityöllistettävissä. Ne eivät ole kuin ensiapua.

kannatan tätä valintaa. turha menneissä märehtiä, itsellä sama edessä kohta valmistun ja huonolta näyttää, mutta olen aina ajatellut että ihan sama mitä teen elääkseni, lapset elätettävä kuitenkin ei mua siivoushommat ota kunnian päälle ja olenhan kuitenkin saanut opiskella mitä halusin. Etsi asiasta positiiviset puolet ja jatka elämääsi, se on liian lyhyt murehtimiseen

Maataan mieluummin koko ikä kotona työttömänä kuin aletaan hoitajaksi, kun ei niin tykkää olla ihmisten kanssa tekemisissä. Voi voi, mieluummin suomalaiset työttömänä ja ulkomailta hoitajia kun ne lähärin hommat on niin paskaduunia ja ei sovi mulle semmoset paskahommat.

Voi helvetti. Olen tehnyt hoitajan hommia 30 vuotta ja ei silloin 80-luvulla niin mietitty, että tykkääkö jostain vai ei. Kouluttauduttiin ammattiin, millä oli töitä. Hyvä hoitaja minusta on tullut, vaikka en ole niin miettinyt, onko minulla kutsumusta vai ei.

Mieluummin olen tehnyt 30 vuotta tauotta töitä lama-ajat ja muut kuin märissyt sohvalla, ettei mun luonteelle sovi tehdä tommosta paskaduunia ja pessä perseitä ja odottaa, että yhteiskunta elättäää minut.

työllistäisi....En ole kuitenkaan hoitajatyyppiä, mutta kai sitäkin voisi harkita, en oikein pidä ihmisistä, siis työstä liian tiiviisti ihmisten lähellä. Muuttaa en voi kun olen sitoutunut ainoaan ihmiseen, joka minulla on jäljellä. Tämä asia menee nyt tällä hetkellä työnkin edelle. On tämä nyt monimutkaista. ap

se että aika moni siivous firma vaatii nykyään työ kokemusta tai koulutusta työntekijöiltään. Se ei ole nykyään sitä sitä "rätin" heiluttamista jota kaikki osaa.

siis edes opiskelemaan. Mikä on sinänsä hassua, että sanotaan että alalla on työvoimapula. Hakijoita kuitenkin on runsaasti aloituspaikkoihin verrattuna. Ja nuo henkilökohtaiset avustajat, ei kai niihinkään ilman koulutusta tai kokemusta sentään pääse?

seuraavassa yhteishaussa sosiaali-ja teveysalallle. Tilanteessasi saisit varmaan päätöksen työttömyyspäivärahalla opiskelusta.

Opettajan pätevyyden saa parissa vuodessa. Työkkäri varmasti antaa sinulle luvan opiskella työttömyyspäivärahalla. Palkka olisi sitten myös varmasti paljon parempi kuin tuolla nykyisellä tutkinnollasi sati sitten siivoojana.



Ainoa mutta on tietysti se, että sinun pitää päästä sisälle yliopistoon. Taitaa olla amkeissakin mahdollista hommata pedagoginen pätevyys. Toivottavasti elämäntilanteesi on sellainen, etttä jos et asun yliopistokaupungissa tai sen lähellä, niin muutto onnistuisi.



Kysy ihmeessä työkkäristä tarkemmin. Luulisi niiden tietävän miten voisit jatkaa opettajaksi.

Kiitos kaikille kommentoijille. Olen iloisesti yllättynyt siitä kuinka rakentavia ehdotuksia olen täällä monelta saanut. Odotin ehkä vähän enemmän negatiivista humanisti hörhön väheksyntää, jota täällä on myös silloin tällöin ilmassa. Harjoittelijaksi ja työelämänvalmennukseen en enää ryhdy pitkälti ihan taloudellisistakin syistä. Haluan jonkin työn, josta ihan tavallista palkkaa. Selvittelen sosiaali- ja terveyspuolen tarjontaa, mahdollisia siivousalan hommia ja yritän sopeutua ajatukseen että en tee mitään akateemisella tutkinnollani, sekin on tietynlainen prosessi, että näin tässä nyt sitten kävi...Kiitos vielä kaikille, uskoni ihmisten kanssaelämiseen ei ole vielä murentunut, vaikka muuten olenkin aika allapäin.

Olen etsinyt työtä kulttuurin, viestinnän, tutkimuksen, opetuksen ja erilaisten projektien parista, mutta ei onnistu. Nyt on tullut mitta täyteen. Onko jollakin hyviä vinkkejä työllistymiseen? Tai onko jollakin tarvetta vittuilla maisterille kun elämä potkii päähän?

Saat parempaa palkkaa kuin siivoojana ja kaikesta koulutuksestasi on hyötyä. Suuri osa erityisopettajista on epäpäteviä. Virkistyt monialaiessa, akateemisessa työyhteisössä ja saat paljon uusia kontakteja, joiden avulla työllistyt ehkä muuallekin, jos haluat.

Opettajan pätevyyden saa parissa vuodessa. Työkkäri varmasti antaa sinulle luvan opiskella työttömyyspäivärahalla. Palkka olisi sitten myös varmasti paljon parempi kuin tuolla nykyisellä tutkinnollasi sati sitten siivoojana.

Ainoa mutta on tietysti se, että sinun pitää päästä sisälle yliopistoon. Taitaa olla amkeissakin mahdollista hommata pedagoginen pätevyys. Toivottavasti elämäntilanteesi on sellainen, etttä jos et asun yliopistokaupungissa tai sen lähellä, niin muutto onnistuisi.

Kysy ihmeessä työkkäristä tarkemmin. Luulisi niiden tietävän miten voisit jatkaa opettajaksi.

Siksi ehdotin erityisopettajaa. T. edellinen vastaaja

Maataan mieluummin koko ikä kotona työttömänä kuin aletaan hoitajaksi, kun ei niin tykkää olla ihmisten kanssa tekemisissä. Voi voi, mieluummin suomalaiset työttömänä ja ulkomailta hoitajia kun ne lähärin hommat on niin paskaduunia ja ei sovi mulle semmoset paskahommat.

Voi helvetti. Olen tehnyt hoitajan hommia 30 vuotta ja ei silloin 80-luvulla niin mietitty, että tykkääkö jostain vai ei. Kouluttauduttiin ammattiin, millä oli töitä. Hyvä hoitaja minusta on tullut, vaikka en ole niin miettinyt, onko minulla kutsumusta vai ei.

Mieluummin olen tehnyt 30 vuotta tauotta töitä lama-ajat ja muut kuin märissyt sohvalla, ettei mun luonteelle sovi tehdä tommosta paskaduunia ja pessä perseitä ja odottaa, että yhteiskunta elättäää minut.

Tämä nyt ei mitenkään ap:n asiaan liity, mutta halusin viestiisi vastata. Minä olisin bvalmis ottamaan vastaan mitä tahansa muuta työtä kuin hoitoalan töitä. En pelkää sen mahdollista "likaisuutta" (siivoushommissa olen putsannut paskaa, limaa ja oksennusta, kaikkeen tottuu), vaan sitä, että minusta tulisi yksi näitä insuliinihoitajia. Että tiuskisin kipeille ihmisille "ole nyt vitun akka hiljaa siinä", kohtelisin vammaisia ja vanhuksia kovakouraisesti, itkettäisin lapsia, kaikki vain siitä syystä että en useinkaan pidä ihmisistä ja heidän liiallinen läheisyytensä ahdistaa. Nykyään teen töitä kotoa käsin, enkä ikinä ole ollut tyytyväisempi.

Suomi ei tarvitse enää yhtään sellaista hoitajaa, millainen minusta tulisi. Oletko edelleen sitä mieltä, että minun ja minun kaltaisteni pitäisi yrittää kouluttautua hoitoalalle? En tietenkään läpäisisi edes soveltuvuuskokeita, mutta hoitotehtäviä kuuluu moneen alaan, joille ei sellaisia vaadita.

AP, oletko miettinyt henkilöstövuokrausfirmoja? Niillä saattaa olla vähän huono kaiku, mutta ovat yksi keino saada jalka oven väliin. Nykyään myös akateemisen koulutuksen saaneita välitetään.

Voisiko sinusta tulla vaikka historian opettaja?

pitää lukea sitä oikeeta ainetta eli hissaa. Koulut myös ottaa sellaisia, joilla on joku järkevä aineyhdistelmä kuten hissa+yht.kuntaoppi, hissa+filosofia jne. Helsingin yo:ssakaan ei kuka tahansa pääse tekemään pedagogisia vaan vuosittain hissaan otetaan 1-2 (näin muistelen).

Ja sitten vielä se, että niitä töitä ei ole..

Mä ymmärrän oikein hyvin, ettei kukaan joka ei lainkaan ole hoitohommista kiinnostunut lähde siihen hommaan.

Työ on raskasta, menee oma terveys, työajat syvältä, esimiehet syvältä ja usein työkaveritkin syvältä puhumattakaan potilaista! Eikä palkka mitenkään kompensoi sitä raskautta.

Terveisin ex-lähäri

Maataan mieluummin koko ikä kotona työttömänä kuin aletaan hoitajaksi, kun ei niin tykkää olla ihmisten kanssa tekemisissä. Voi voi, mieluummin suomalaiset työttömänä ja ulkomailta hoitajia kun ne lähärin hommat on niin paskaduunia ja ei sovi mulle semmoset paskahommat.

Voi helvetti. Olen tehnyt hoitajan hommia 30 vuotta ja ei silloin 80-luvulla niin mietitty, että tykkääkö jostain vai ei. Kouluttauduttiin ammattiin, millä oli töitä. Hyvä hoitaja minusta on tullut, vaikka en ole niin miettinyt, onko minulla kutsumusta vai ei.

Mieluummin olen tehnyt 30 vuotta tauotta töitä lama-ajat ja muut kuin märissyt sohvalla, ettei mun luonteelle sovi tehdä tommosta paskaduunia ja pessä perseitä ja odottaa, että yhteiskunta elättäää minut.

työllistäisi....En ole kuitenkaan hoitajatyyppiä, mutta kai sitäkin voisi harkita, en oikein pidä ihmisistä, siis työstä liian tiiviisti ihmisten lähellä. Muuttaa en voi kun olen sitoutunut ainoaan ihmiseen, joka minulla on jäljellä. Tämä asia menee nyt tällä hetkellä työnkin edelle. On tämä nyt monimutkaista. ap

on töissä mm. opettajana (ns. epäpätevä eikä ole saanut vakipaikkaa, mutta saa käsittääkseni työttömyyskorvausta kesän ajalta ja syksyllä työt on aina jatkuneet), toinen tuttu jossain arkistossa, esimiehenä kai nykyään.

jos on naimisissa koska puolison tulot vaikuttaa. Puolison pitä olla käytännössä tyhjätasku kanssa jos kortistosta haluaa saada mitään.



Ehdottaisin tavaratalon myyjän hommaa, varsinkin jos on kielitaitoinen. Moni Akateemise kirjakaupan myyjistä on itse akateemine joka on olut samassa tilanteessa. Tai jos asut esim aika lähellä lentokenttää siitä voi löytyä mielenkiintoisia hommia kanssa.

koulutuspolitiikasta. Se on nuorten ihmisten huijaamista. Lahjakkaat fiksut ihmiset menee yliopistoon vailla parempaa tietoa ja valmistuvat sellaisille aloille, joilla kysyntään on ehkä 10 valmistuneelle vuodessa sen sijaan, että valmistuneita on 100 tai 200. Yhteiskunnallisesti aivan älytöntä resurssien tuhlausta ja samalla yksilöä nujertavaa. Ei nuoret ihmiset hahmota työmarkkinoita sillä tavoin kuin työelämässä olevat, joten tarvivat vielä koulutusvalinnoissaan holhousta eli koulutuspaikat pitää tarjota tarpeen mukaan.



Itse luen toista tutkintoa yliopistolla ja sääliksi käy joitain opiskelukavereita heidän ainevalintojensa kanssa. Fiksuja, energisiä, kauniita ihmisiä, joilla tulevaisuus edessä, mutta työllistymiskäsitykset aivan kummalliset. Jotkut toki työllistyy hyvinkin, mutta ei kaikille riitä mitään kunnollista. Esimerkiksi toissapäivänä juttelin oikein miellyttävän nuoren naisen kanssa, joka lukee aikuiskasvatustiedettä, sosiologiaa ja muistaakseni viestintää. Tuolla aineyhdistelmällähän voi tehdä mitä vaan, mutta toisaalta lopputulos voi olla, ettei tee mitään. Kovasti maalaili tulevaisuuden käsityksiä työstään, mutta kovin tiukille markkinoille on tunkemassa. Toivottavasti työllistyy, koska henkilö oli fiksu ja varmasti tekee työnsä hyvin. Ongelma on vaan siinä, että vastaavia fiksuja ja tunnollisia tulee yliopiston tuutista pilvin pimein ja päälle amk:sta, joten kaikille ei riitä "henkilöstöasiantuntijan" tai "aikuiskouluttajan" töitä. Niin se vaan on. Kouluttajat on usein itse erikoistuneita johonkin tiettyyn alaan ja sieltä hommatut kannukset. Henkilöstöasiantuntijat taas voivat tulle hallintotieteistä, ihmistieteistä tai olla vaikka entisiä esimiesinsinöörejä. Vain työkokemus auttaa työllistymisessä.



Tämä ap nyt ei auta sinua, kunhan purkaudun tästä koulutuspolitiikasta.