Minun pikkusiskoni tappoi itsensä muutama vuosi sitten.

on varmasti ollut raskasta. Tekijälle se on helpotus kun hän on päässyt pois, mutta läheisille hirveää.

Millä määritellään pieni? Eikö pientä surua saa surra, jos on iso surukin?

Ei meistä kukaan voi sanoa, että toisen murhe on pieni.

Ehkä siskosikin kohdalla oli osin kyse siitä, ettei juuri kukaan koskaan ottanut todesta ja kuunnellut oikeasti?

Toivottavasti siskon murhe oli tarpeeksi suuri.

Elämä on helpompaa jos on tai jos hankkii suhteellisuudentajua. Edes se, että pikkusisko on tehnyt itsemurhan, ei ole syy kieriskellä itsesäälissä.