Miksi juuri sinua ja sinun lastasi täytyisi huomioida?

työpaikkani perheellisten (lue pieniä lapsia) suhteen. Nyt on heidän vuoronsa joustaa minun suhteeni. Ovat kyllä sanoneet tämän itsekin pomollemme, että nyt minä vuorostani valitsen kaikki vuorot, tehtävät ja lomat ensin.

Kauppakeskuksissa hissiä käyttävät myös muut, vaunuilijat odottaa ihan kiltisti vuoroa ;)

Ravintoloissa sinun lapsesi on yksi muiden ihmisten joukossa, muut keskittyy omaan seuraan, mikä on paljon tärkeämpää heille, kuin tuntematon vieras lapsi. Turhaa olettaa muiden elämän pyörivän juuri sinun lapsesi ympärillä.

Kaupoissa sinäkin väistät vaunuillasi muita ihmisiä, muiden ei aina tarvitse eikä pidä väistää sinua.

Et ole vauvasi kanssa maailman keskipiste, vaan ihmisiä on sadoittain Muitakin ympärilläsi ;)

Niin hyvät käytöstavat ja toisten huomioiminen kuuluu mammoillekkin, välillä ne unohtuu, kun luullaan vauvan kanssa olevan ainoat ihmiset maailmassa.

Hyvä se on lapsellekkin opettaa toisten huomioimista ja vuoron odottamista tai aikuisena ja nuorena maailma opettaa ja voi mikä yllätys se olisi.

Työpaikoilla ja muualla työvuorot on aivan tasavertaiset sekä lomat. Perheellinen ei ole yhtään oikeutetumpi pitämään heinäkuussa lomaa, kuin parit ja yksin eläjät. Tai muuten perheellinen huomaa olevansa ainoa työntekijä, kun muut toimii oikein ja puolustaa omia ihmisoikeuksia ka tasavertaisuutta.

Facebookissa sekä ystäville jotkut äidit jauhaa sontaa omasta lapsesta, eivätkä ole kiinnostuneita ystävien elämästä saatika itse olisi ystäviä. Mielestäni sellainen ei ansaitse ystävyyttä edes.

Luuleeko joku, että muiden elämä pyörii ystävän lapsen ympärillä.

Tuollaisista edellämainituista mammatyypeistä ei kukaan tykkää, koska itsekkyys ja oman ja lapsen navan tuijotus häilyy sekä muiden ihmisten vähättely.

Ne ihmiset, jotka säilyttävät toisten kunnioituksen ja ystävyyden itsessään, ovat mitä parhaimpia ihmisiä, joista vaan siinä sivussa on tullut äitejä.

joka aina mulkoilee inhottavasti kun yrittää nätisti väistää/tehdä tilaa lastenvaunuilla kaupassa.

Onko sinun pakko kiilata siihen väliin, juuri kun olen yrittämässä mennä hissiin, enkä enää vaunujen kanssa mahdu, kun tyrkkäät minua samalla kyynerpäällä pois, koska olen sinua nuorempi?

Ravintolassa poikani hymyilee kohteliaasti ihmisille, ei ole minun vikani, että ihmiset vastaavat hymyyn ja alkavat jutella pojalleni, kun me haluaisimme syödä rauhassa. Pitääkö käskeä pojan lopettaa hymyily?

Minä väistän muita ja availen itse oveni, pidän ovea muille auki, kun näen jonkun tulevan heti minun jälkeeni. Voisiko joskus pitää minullekin ovea auki vai onko tämä tätä ikärasismia?

Minä pyydän anteeksi, jos vahingossa kolhaisen sinua rattailla. Miksi ihmiset saavat töniä minua eikä heidän tarvitse pyytää anteeksi?

Minä, yhden lapsen yksinhuoltaja, 19v joudun työpaikalla AINA joustamaan. Minä jään ylitöihin, minun lomistani supistetaan, minä joudun soittamaan 5 min varoituksella omalle äidilleni, että kerkeääkö hakea pojan päiväkodista tai kerkeääkö isäni käydä hakemassa kun pääsee töistä, koska minä joudun taas ylitöihin. Minä joudun tulemaan myös vapaa päivinä töihin, koska ilman minua ei kuulemma pärjätä ruuhka-aikaan. Minäkin haluaisin kesällä tehdä jotain muuta, kun vapaa päivinä juosta kouluttamassa kesätyöntekijöitä tai hoitamassa vakkarien hommia.

Minä olen aina se, niin fb:ssä kuin muuallakin, joka joutuu kuuntelemaan muiden murheet ja ongelmat. Kenellekään ei tule mieleen, että ehkä minullakin voisi olla omia huolia. Kaikki kaataa sangollisen ongelmia minun niskaan ja minun pitää murehtia heidän ongelmat ja kasvattaa pojastani aikuista.

Olen suunnitellut, että kohta minäkin ryhdyn yhtä itsekkääksi, kuin kaikki ketkä minun kanssa on tekemisissä. Poikani on ainoa, joka vanhempieni lisäksi, osaa sanoa kiitos, anteeksi ja ole hyvä, kun pyydän palvelusta tai teen heille palveluksen. Kai tämä on tätä, kun minä olen nuori äiti, niin en ole minkään arvoinen?

Mulla on tuplarattaat joiden etupyörät ei käänny. Kun niissä on painoa niin väistely on tpdella vaikeaa. Olen pajoillani, mutten väistele kuin niitä jotka liikkuvat vielä vaikeammin, esim. Vanhat mummot.

Onneksi esim. Kampissa hississä lukee että se on ensisijaisesti vaunuilijoille ja pyörätuoleille.... Ei tule mitään sanomista, vaan teinit antaa tietä automaattisesti ja siisrtyvät rullaportaisiin.

Tiedän kyllä etten ole ainoa joka käyttää hissiä kauppakeskuksessa, odotan aina vuoroani. Se kuitenkin ärsyttää suunnattomasti kun odottaa hissiä johon vaunujen kanssa mahtuu, joskus pitkäänkin, ja sitten joku sellainen joka ei välttämättä hissiä tarvitsisi etuilee. Odotan yleensä hissiä hiukan kauempana hissin ovista etten ole tiellä kun ihmisiä tulee hissistä ulos ja usein sitten siinä välissä joku vilahtaa hissiin vaikka varmasti tajuavat että olen vaunuineni sinne menossa!



Ravintolassa lapseni käyttäytyy yleensä hyvin kiltisti. Hänelle on vielä omat eväät yleensä ja otan muutaman lelun mukaan joilla syöttötuolissaan sitten leikki. Hymyilee ja juttelee kyllä ohikulkeville tuolistaan ja usein saa hymyn tai muutaman sanan vastaukseksi ohikulkijoilta. Jos se jotakuta häiritsee niin harmillista, mutta en aijo kieltää lastani hymyilemästä tai jutustelemasta siansaksaansa. Niin kovaan ääneen hän ei sitä tee että häiritsisi viereisessä pöydässä olijoita sen enempää kuin normaali puhe. Jos jostain syystä käy niin että lapsi on huonolla tuulella ja ääntä lähtee enemmän pyrimme lähtemään ravintolasta mahdollisimman pian että muut pääsevät syömään rauhassa. Usein käymme ravintolasa tilanteessa jossa muu ruokailumuoto ei ole mahdollinen (pysähdys pitkällä ajomatkalla yms.). Kouluikäisemme osaa käyttäytyä kyllä, istuu nätisti pöydässä ja juttelee meidän vanhempien kanssa ja syötyään leikkii hetken ravintolan leikkinurkassa. Ei varmasti häiritse ketään.



Väistän vaunuineni kaupassa mahdollisuuksien mukaan. Vaunut vaan ei käänny niin liukkaasti kun vastaantulija korin kanssa. Yritän myös vaatekaupoissa jättää aina vaunut sellaiseen kohtaan että olen mahdollisimman vähän tiellä. Vauvaa ei kuitenkaan voi kovin kauas jättää, varsinkaan jos on hereillä joten jos olen jossain rekin välissä katsomassa vaatteita on vuava siinä vieressä. Oletan että muut shoppailijat osaavat avata suunsa ja sanoa että haluaisivat tutkailla juuri sitä rekkiä jonka edessä vaunut ovat. Siirryn kyllä sivuun, tottakai!



Oletko tullut ajatelleeksi tuossa loma-asiassa sitä että heinäkuussa päiväkodit ovat yleensä kiinni. Toki kesälomahoitoakin on tarjolla, mutta ei meillä päin ainakaan läheskään kaikille halukkaille. Kaikilla ei ole isovanhempia jotka voivat hoitaa lapsia.



Mä kyllä kirjoitan facebookissa tilapäivitykseeni mitä haluan! Jos se ystävistäni jotakuta häiritsee voi sitten estää tilapäivityksiä näkymästä seinällään. Tilapäivitykset yleensä liittyvät ihmisten jokapäiviäiseen elämään, töihin, harrastuksiin, päivän aikana sattuneisiin juttuihin. Mun sattumukset nyt yleensä vaan liittyvät lapsiin, koska olen kotona vauvan ja koululaisen kanssa päivät.



Ystävieni kanssa puhun paljon muustakin kun lapsistani. Kysyn muidenkin kuulumisia aina! On virkistävää kuunnella juttuja muustakin kun lapsista!! Mutta kun multa kysytään että mitä mulle kuuluu lapset yleensä ainakin jotenkin liittyvät siihen. Jos esim. kerron olevani väsynyt tulee mainittua että vauva on valvottanut tai esikoinen ollut kipeänä. Lapsista puhun muutenkin, koska ne nyt sattuvat tällä hetkellä olemaan elämäni, kun olen vielä kotona äitiyslomalla! En vaadi että puhuisimme vain lapsista, mutta jos muilla on oikeus puhua omasta elämästään harratuksistaa, työstään yms. niin miksi mä en saa puhua lapsista. Kotiäitinä paljoa muuta kerrottavaa ei ole. Kivalta ei tunnu sekään että multa ei välttämättä edes kuulumisia kysellä kun "sähän oot vaan lasten kanssa kotona". Kyllä ystävyys toimii molempiin suuntiin. Mä huomioin että ystäväni joilla ei ole lapsia eivät välttämättä halua kuulla loputtomasti juttuja lapsistani ja lapsettomat ystäväni huomoisivat sen että vaikka elämäni pyörii lasten ympärillä juuri nyt voi munkin kuulumisia kysellä ja kuunnella muutaman vauva jutun. En mäkään ystävieni työkavereista jaksa aina kuunnella juttuja, mutta kohteliaasti kuuntelen koska niiden kertominen voi taas helpottaa ystäväni oloa...



Näin lapsen kanssa liikkuvasta äidistä tuntuu välillä todella pahalta se että lasten pitäisi olla näkymättömiä, eikä edes pienen pientä ääntä saisi lähteä. Lapsille tulee toki opettaa käytöstavat, ei ravintolassa voi juosta miten sattuu tai huutaa suoraa huutoa!! Lapset ovat kuitenkin osa elää, jos ei lapsia kestä missään nähdä ja heistä aiheutuu vain häiriötä kannattaa varmaan itse pysyä kotona...

Kauppakeskuksissa hissiä käyttävät hyväjalkaiset nuoret ihmiset jotka voisivat hyvin mennä rullaportaista. Etuilevat vaikka odotan kiltisti rattaineni vuoroani. Jos etuilusta hermostuneena sitten seuraavan hissin tullessa huomautan "anteeksi, mutta olimme tässä ensin" saan yleensä saavillisen paskaa niskaan.



Väistän kyllä rattaineni muita mahdollisuuksien mukaan. Pyydän anteeksi jos olen tiellä, väistän kohteliaasti kun joku sitä pyytää. Sitä en kuitenkaan siedä että minua haukutaan koska olen rattaineni muka aina vain teillä ja voisin pysyä kotona tai ainakin hoitaa kauppa-asiani silloin kun ketään muuta ei ole kapassa! Ihmettelen myös sitä että miksi minun rattaiden kanssa kulkevan täytyy pitää ove auki myös kaikille muille kulkijoille. Osaan kyllä kulkea ovista ilman apua, mutta kun avaan oven ja olen työntämässä rattaita sisään takana olijat kiilaavat ohi rattaiden ja oviaukon välistä... Harvoin kukaan tarjoutuu pitämään ovea minulle auki!



Joustan töissä niin paljon kun pystyn, ilman että lasten hoitopäivät venyvät liian pitkiksi. Mieheni on yrittäjä ja tekee vielä pidempää päivää, harvoin siis pääsee hakemaan lapsia. Päiväkodit ovat kiinni heinäkuussa, täällä ainakaan kaikille ei riitä varahoitopaikkaa heinäkuuksi. Siksi toivon että voisin pitää lomani heinäkuussa, muita hoitajiakin lapsilla ei ole. Mummot ja vaarit ovat jo niin huonokuntoisia että hoitavat mielellään kyllä päivän tai kaksi, mutta pidemmät jaksot eivät onnistu.



Facebook päivtykseni teen mistä itse hauluan. Jos ei miellytä voi blokata päivitykseni seinältään tai poistaa minut kaverilistalta. Ystävien kanssa puhun paljon muustakin kuin lapsista, myös lapsista kyllä. Usein kutienkin huomaan että lapsettomat ystäväni unohtavat kokonaan kysyä MINUN kuulumisiani vaikka minä kuuntelen pitkät pätkät heidän ongelmiaan...



Niin ja lapseni osaavat kyllä käyttäytyä ihan hyvin! Lapset ovat kuitenkin lapsia, eivät pieniä aikuisia! En halua että lapseni ravintolassa tahallaan häiritsevät muita tai juoksevat ympäriinsä. Joskus vaan tulee niitä tilanteita missä lapsi hermostuu, paikasta riippumatta ja ääntä lähtee... Inhottavalta tuntuu näin äitinä ne ihmiset jotka tilanteessa kuin tilanteessa mieltävät minun lapsineni olevan tiellä ja häiriöksi piti se sitten paikkansa tai ei.

Täytyy sitten ensikerralla mennä rattaiden kanssa rullaportaita.



Ravintolassa mennään sitten siivouskomeroon syömään.



Jätän ensikerralla vaunut kaupan tuulikaappiin ja nostan vauvan koriin istumaan.



Varaan kesälomani kesäkuulle ja otan lapsen heinäkuussa töihin mukaan. Jätän lapseni esim jouluna yksin ja menen töihin, huikkaan ehkä lähtiessäni ettei pukkia sitten tarvitse pelätä ja kinkun voi ottaa uunista kun iso viisari ja pikku viisari ovat näin.



En enään mainitse kenellekkään sanaakaan lapsestani, jos he kysyvät sanon etten voi puhua hänestä kun se o itsekästä.

Lomat ovat onneksi meillä kiertäviä, joten kaikki saavat vuorollaan toivoa ensimmäisenä loman.



Toine joka minua ärsyttää on aina ne samat mammat joka tulevat töihin joka päivä myöhässä. JaniPetteri sai raivarin, tai JaniPetteri ei meinannut herätä jne.



Kyllä minä saan 3 lasta kouluun ja päivähoitoon aamulla ja ehdin ajoissa töihin.



Mutta kun meidän JaniPetteri on niin ainutlaatuinen, että sitä ei voi hoputtaa...



Onneksi esimies tänään puuttui asiaan. Nyt on av-mamma nyrpeenä tuolla.

en oo ikinä joutunu mamman jyräämäksi ostarilla, enemmän ne teinit ja mukamas tärkeät aikuiset ohittelevat hissijonossa.



Kyllähän ne lapsiperheet välillä raflassa ärsyttävät jos lapset kiljuu tai pitää muuta järkyttävää älämölöä mutta kyllä sieltä aina löytyy joku pukumies huutamassa puhelimeensa, valittavat asiakkaat ja muuten vain isoääniset seurueet.



Enemmän mua vituttaa kaupassa väsitellä näitä "minä menen ensin" lapsettomia ämmiä, eikä nämäkään ole kivoja jotka jäävät juttelemaan keskelle käytävää niin että kärryt sojottavat mihin sattuvat ja sitten nämä jotka kurottaa toisella kädellä ottamaan juustoa ja kärryt ovat luonnollisesti keskellä käytävää.



Työpaikkaan liittyen perheelliset on etuoikeutettuja ottamaan Heinäkuun lomakuukaudeksi just sen takia koska tarhat kiinni. Perheelliset myös mielestäni ansaitsevat pyhät vapaaksi ja niitten on pikkasen pakko tehä tiettyä työaikaa koska tarhatki on rajoitetusti auki.



Se on ihan luonnollista että äidit puhuvat lapsistaan eikä mitenkään itsekästä...



Oot kyllä vitun outo tyyppi jos et itsestäänselvyyksiä ymmärrä

Lomat ovat onneksi meillä kiertäviä, joten kaikki saavat vuorollaan toivoa ensimmäisenä loman.

Toine joka minua ärsyttää on aina ne samat mammat joka tulevat töihin joka päivä myöhässä. JaniPetteri sai raivarin, tai JaniPetteri ei meinannut herätä jne.

Kyllä minä saan 3 lasta kouluun ja päivähoitoon aamulla ja ehdin ajoissa töihin.

Mutta kun meidän JaniPetteri on niin ainutlaatuinen, että sitä ei voi hoputtaa...

Onneksi esimies tänään puuttui asiaan. Nyt on av-mamma nyrpeenä tuolla.

Silloin homma olisi oikeasti kaikille tasapuolista. Nyt meillä mennään lomien kphdalla "kuka ensin ehtii pyytää" järjestyksellä ja se ei kyllä ainakaan toimi! Toki pyydän itselleni lomaa heinäkuuksi, koska lasten hoito on muuten todella vaikea järjestää, mutta hyväksyisin kyllä tuon kiertävän systeemin ihan mielelläni! :)

Eikä lapset tosiaan ole mikään syy myöhästyä jatkuvasti töistä! Satunnaisesti varmasti jokaisella on sellaisia aamuja että kaikki menee pieleen ja saattaa myöhästyä, mutta se on sen 2-3x vuodessa, ei viikossa...

Ottamatta nyt noihin muihin asioihin kantaa, mutta lapset ei ole mikään syy vuodesta toiseen saada koko heinäkuu lomaa. Kaikilla lapsilla on subjektiivinen päivähoito-oikeus myös heinäkuussa ja kunnan on järjestettävä kaikille päivähoitopaikka! Siitä aion itse pitää kiinni siinä vaiheessa kun minulle osuu heinäkuu töitä kiertävässä lomasysteemissämme.