Uusperhe - sukulaisvierailut ja -synttärit, millä kokoonpanolla

Mä en jaksa sitä kitinää ainakaan kun eivät viihdy ja ei ole ketään tuttuja tai samanikäisiä paikalla, pääsen itse helpommalla kun eivät ole mukana ja jos omasta tahdosta lähtevät niin silloin ei ole lupa vinkua että on tylsää tms...

Eiväthän he ole sukua.

kaikissa sukulaistapaamisissa, oli kyse sitten minun, isänsä tai äitinsä sukulaisista. Yhteinen tytär, joka on nyt teini-iässä, ei sitten tahdo tulla minnekään sukulaisjuttuihin mukaan.



Eli lapset on erilaisia, toiset lähtee noihin ihan mielellään ja toiset taas ei. Ja on kiinni teidän perheestä, miten tahdotte lasten toimivan, onko niiden tultava mukaan vai ei.



Itse olen ottanut sen linjan, että omien isovanhempien juhliin on tämän minunkin teinin tultava, tahtoi tai ei, mutta ei muiden sukulaisten, ne eivät ole meille niin läheisiä enkä itsekään ole mikään sukuihminen.

että tuossa voi noudattaa monenlaisia periaatteita.



Itselläni on ihan ydinperhe. Mutta ainahan voi silti kommentoida. Lapsen kannalta ajatellen asia taitaa olla juuri noin kuin teillä, että lapset eivät usein oikein innostu. Riippuu tietenkin tilanteesta.



Lapsella kuitenkin on jo sukua äidin puolelta ja sukua isän puolelta. Jos vielä pitää vierailla ja pitää yhteyksiä äitipuolen sukuun ja isäpuolen sukuun, niin siitä kertyy lapselle aika paljon sukulaisia! Se voi oikeasti varmasti tuntua lapsesta raskaalta. Ei siis välttämättä se vierailujen ja yhteydenpidon määrä, mutta jo se, että lapsi yrittää järjestää nämä kaikki ihmiset ajatuksissaan omille paikoilleen ja pitää siellä.



Isompien lasten kohdalla siis näin. Eri asia taas olisi, jos lapset olisivat jotain 5-vuotiaita, joilla ei vielä ole laajaa omaa kaveripiiriä ja jota joka tapauksessa ei voi jättää yksin kotiin.



Huomannet, että minä olen sen kannalla, että voisihan niitä lapsia joltain vaivannäöltä joskus säästääkin. Mutta toisaalta ymmärrän kyllä senkin pointin, että joskus niitä isäpuolen sukulaisia kuitenkin näkee, jolloin ne sitten ovat sitäkin vieraampia, jos lapset eivät ole edes silloin mukana, kun olisi luonteva mahdollisuus vierailla.

että mennään niin kuin ei uusperhe oltaisikaan. Ei siis väliä, esim. kenen puolen synttärit on.



Ydinperheessäkin teinit ja melkein teinit jättäytyvät usein matkasta tällaisissa tilanteissa. Siinä se linjanveto teillä pitää nyt tehdä: mitä teinit saavat päättää ja mitä eivät?



Jos ottaisit heidät kyselemättä mukaan vaikkapa oman äitisi syntymäpäiville, otat myös tällä kerralla.

Olin varautunut saavani vain palautetta, että miksi ihmeessä olet perustanut uusperheen, jos on näin vaikeaa : )



Ymmärrän toki, että on monta tapaa, ihan ydinperheissäkin, mutta jotenkin tämä asia minua mietityttää. En haluaisi, että minun lapseni ovat aina poissa, olemmehan kuitenkin ns. samaa perhettä - mutta sitten ei kuitenkaan niiden sukulaistan kanssa.



Ehkä säästän itseni suuremmilta mietinnöiltä ja lapset tylssitymiseltä ja lähtemisen kitinältä - ja tosiaan mennään sen mukaan, mitä lapset tuumivat.



ap