MIkä kösitys teillä on lumen pakkaamisesta seinää vasten?
Onko se hyvä konsti säilöä mm. lämpöä vai aiheuttaako kostumista ja talon hengittämättömyyttä? Olisiko asiallista linkkiä asiaan?
Kyse siis 1980- jälkeen rakennetusta talosta eikä vanhasta hirsirakenteesta.
Kommentit (9)
Lumi on eriste.
Kerro minun miehelleni ja parille ystävälle, miksi lunta ei saa nykyään enää pakata seinää vasten. Tuollainen ylimielisyys ei nyt käy. Tahdon asiatietoa. ap
Vanhojen tuulettuvien rossipohjaisten talojen lämmön eristystä voi parantaa kasaamalla sokkelin viereen pakkaslunta, mutta maavaraisen perustuksen ympärille sitä ei saa kasata missään nimessä. Rossipohjaisessakin täytyy jättää tuuletusaukot auki.
Lumi on eriste.
Kerro minun miehelleni ja parille ystävälle, miksi lunta ei saa nykyään enää pakata seinää vasten. Tuollainen ylimielisyys ei nyt käy. Tahdon asiatietoa. ap
siinähän tahdot.
Ihan rauhassa voit minun puolestani kasata lunta sokkelia vasten. Se ei haittaa yhtään. :)
Lumi on eriste.
Kerro minun miehelleni ja parille ystävälle, miksi lunta ei saa nykyään enää pakata seinää vasten. Tuollainen ylimielisyys ei nyt käy. Tahdon asiatietoa. ap
siinähän tahdot.
Ihan rauhassa voit minun puolestani kasata lunta sokkelia vasten. Se ei haittaa yhtään. :)
että tuo tyyppi ei tiedä, miksi lunta ei saa pakata, on vaan joskus kuullut, että niin ei saa tehdä.
Meillä on rossipohjainen talo, jossa lumella vois periaatteessa eristää, muttei tehdä niin, koska ollaan sitten kusessa, kun se lumi sulaa.
maavaraisen ja rossipohjaisen talon eron. ap
Lumi on kyllä hyvä eriste ja sikäli saattaa hyvinkin säästää energialaskussa.
Mutta ongelmalliseksi asian tekee se, että jos puuttuu patolevyt tai salaojitus ei ole kunnollinen, niin sulamisvedet voivat olla rakenteille hyvinkin haitalliset. Lisäksi pahimmassa tapauksessa lumi sulaa ryömintätilaan tai kellariin.
Vakuutusyhtiö ei korvaa tällaisia vahinkoja, sillä ne ovat käyttäjästä johtuvia.
Kolmanneksi, mikäli talossa on trossipohja, pitää ryömintätilassa olla ilmankiertoa. Jos perustukset on kokonaan tukittu tiukaksi lapioidulla ja taputetulla lumella, niin ei se ilma enää kierrä, suhteellinen kosteus nousee ja homeriski kasvaa (mikäli ryömintätilassa on yli 8 astetta lämmintä).
Tämä riski kuitenkin edellyttää, että ilman suhteellinen kosteus ryömintätilassa on korkeahko n. 80 % jota riskiä ei talvisin ole, elleivät ne lumet sitten pääse jossain määrin sulamaan sinne ryömintätilaan / kellariin.
Etelä- tai Keski-Suomessa ei missään nimessä ole järkevää tuota lunta puskea seinää vasten, sillä lumi voi sulaa (ainakin jossain määrin) talven aikana useastikin ja keväämmällä aurinko alkaa pintalumia sulatella varmasti.
Lapissa on eri juttu. Siellä tuota lunta voi kasata, mutta sielläkin sitten täytyy olla valmis keväällä lapioimaan sitä pienemmäksi ennen kuin se alkaa sulamaan siinä talon ympärillä.
1980-luvulla on rakennettu maanvaraiselle laatalle, ja, kuten yllä todettu, niiden kohdalla ei ole mitään tarvetta lumen lisäeristykseen mutta sen sijaan lumi laatan ympärillä aiheuttaa kosteusriskin.
Eri asia olisi vanhemmalla rossipohjatalolla, joissa lisäeristyksestä olisi hyötyä.
Uusissa rossipohjataloissa lisäeristyksestä ei ole hyötyä, mutta toisaalta kosteusongelmaakaan ei juuri ole, joten lumen ajamisella seinän viereen ei ole merkitystä mihinkään suuntaan.
Jollakin meni nyt kovasti ohi se mitä kysyin. En tahtonut puolustusta millekään mielipiteelle (paitsi joo omalleni, että 1980-luvun taloon sitä EI pidä tehdä).
Kiitos asiatiedosta, luin tämän ääneen miehelleni, joka ymmärtää kyllä normaalia asiatekstiä. Kysyjä on Lapin läänistä. ap
Vaarantaa rakenteet.