miten yksinäiset saatte kulumaan aikanne kun lapset on nukkumassa ??
Kommentit (9)
kutsun kylään isäni naapurista ja pelailemme lautapelejä tai katselemme tv:tä, katon telkkuu, nukun :), syön :)... onhan sitä kaikenlaista. välillä kyllä viikonloppuillat tuntuu tosi tylsiltä ja annankin isomman valvoa myöhempään myös osaksi sen vuoksi että pitää mulle seuraa =)
Välillä kyllä kieltämättä olisi mukava vaihtaa ihan livenä jonkun toisen aikuisen kanssa ajatuksia. Ja ehkä myös käpertyä kainaloon. Jooh, eli yksinäistä välillä kyllä on...
Tänä jouluna joulut on sentään kotona mutta viime jouluna varasin reippaasti viiniä turruttaakseni yksinäisyyden tunnetta.
Mutta tavallisimmin samaa kuin edellisetkin. Luen, katson tv:tä, surffailen netissä, puhun puhelimessa.
Lasten nukkuessa tämä yh katselee lempiohjelmiaan tv:stä tai dvd:ltä, surffailee täällä netissä, soittaa ystävilleen, kutsuu ystäviä luokseen, kuuntelee musiikkia, lukee kirjaa, pitää kauneussalonkia itselleen, katselee valokuvia, lukee tenttiin, järjestelee esineitä, syö ja juo...
Ihan tavallisia asioita mitä tehdään silloinkin kun partnerin kanssa asutaan. En siis tunne itseäni yksinäiseksi. Minulla on lukuisia ystäviä, jotka soittavat iltaisin tai joille voin itse soittaa vaikka keskellä yötä.
Lähinnä aika kuluu netissä. Tai kouluhommien parissa. Lukien muuten vaan, tv:tä katellen. Osa puhumisista tulee hoidettua koneen kautta, puhelinkin kyllä suht ahkerassa käytössä. Näprään pikkujuttuja, jotka on odottanut tekijäänsä jo pitkään... Kotihommat yleensä tulee tehtyä lapsen ollessa hereillä.
Saunottua tulee ja muutenkin kauneudenhoito-juttuja tehtyä...
Tylsäähän tämä on, mut niin arkea, että kaikkeen tottuu.
Alkuvuosina eron jälkeen meni vielä ihan ok mutta mitä enemmän vuosia kuluu sen vaikeampaa on olla yksin.
Joskus tykkään käydä nukkumaan aikaisin, vaikkapa jo kahdeksalta. Joinain öinä herään kesken kaiken, luen, surffaan tai teen vaikkapa palapeliä parisen tuntia.
Kaikki on niin omin tavoin tehtyä, että olisi erittäin vaikeaa sovittaa kuvioon jotakuta toista rinnalleni.
vaan jotenkin että ap tarkoitti aloituksellaan yksinhuoltajia.. mutta nyt kun sanoit ni tajusin et kysyttiin tosiaan että " yksinäiset" ... hassua kyllä mutta mä voin jopa sanoa nauttivani yksinhuoltajuudesta.. =)
Mies kun viihtyy illalla telkkarin edessä ei siitä keskusteluseuraa saa. Puuhaa siis ihan samoja kuin nämä yksinäisetkin.