Miten varmistat, että lapsesi ei kiusaa?

Eli tottakai pitää yrittää kasvattaa lapsensa niin, että tämä hyväksyy erilaisuuden ja puolustaa heikompiaan ja tajuaa oikeudenmukaisuuden ja käytöstavat. Mutta ei se, eikä mikään muukaan lukuunottamatta herkeämätäöntä vahdintaa vielä tarkoita, että lapsi ei voisi silti erehtyä. Pointti on siinä, että lapsen kanssa ollaan ja jutellaan ja ollaan yhteydessä muihin vanhempiien ja opettajiin tai tarhantäteihin sen verran, että huomataan, jos lapsi erehtyy. Ja sitten puututaan siihen, mennään väliin ja lopetetaan kiusaaminen ja ohjataan taas uudestaan parempaan.



Sanoo itse koko kouluajan kiusattu.

että ketään ei kiusata, ei jätetä pois leikistä yms. Heti jos olen huomannut huonoa käytöstä olen siihen puuttunut tiukasti. Tosin en ole koskaan koulusta tai päiväkodista saanut viestiä, että lapseni olisivat käyttäytyneet huonosti, päinvastoin puuttuvat helposti näkemiinsä kiusauksiin. Isommat tuskin enää alkavatkaan kiusaajiksi, mutta toivottavasti ei kuopuskaan.



Täysin varmahan ei voi koskaan olla, mutta toivon hyvien tapojen ja kasvatuksen varmistavan asian. Myös oma suvaitseva esimerkki varmasti ehkäisee kiusaamista.