Voiko mies suhteen myötä muuttua näin paljon?
Kun n. 10 vuotta sitten tapasin miehen, hän oli ihan perus insinööriopiskelija. Kuunteli Eppu Normaalia, katseli jääkiekkoa ja actionleffoja, joi olutta ja kotiviiniä. Ainoat ulkomaanmatkat oli suuntautuneet lapsena urheilujoukkueen mukana Norjaan ja Neuvostoliittoon, vanhempana Tallinnaan. Ei juuri välittänyt matkustelusta. Pukeutui villapaitoihin ja pappahousuihin.
Minä taas olen aina ollut kiinnostunut teatterista, historiasta, matkustelusta, klassisesta musiikista, jne. Tajusin, etten voi löytää helpolla miestä, joka olisi näistä kiinnostunut - mutta ei se mitään, minulla on ystäviä, joiden kanssa voin näitä harrastaa.
No, nyt mies on innokas viiniharrastaja. Kotiviineistä ei enää perusta. Hänellä on viinikaappi täynnä säilöttäviä viinejä.
Mies istuu sohvalla, siemailee viiniä ja katsoo ihan innoissaan historiallisia elokuvia (esim. Thomas Mannin Buddenbrook-filmatisointi on NIIN hyvä, kuulemma). No, ostelee se action-leffojakin. Mutta ihan oma-aloitteisesti myös historiallisia ja romanttisia elokuvia.
Hifistelee ruoanlaitossa, varsinkin hioo pihvien ja paistinpaistotekniikkaa ja testailee rilaisia salaatteja.
Pukeutuminen on muuttunut. Nyt hän käyttää trendikkäitä nahkatakkeja tai tyylikkäitä villakangastakkeja. Pukeutuu joko nuorekkaisiin farkkuihin tai ostelee (mielestäni liian kalliita) merkkipukuja.
Jääkiekko ei enää niin kiinnosta - koska se oma joukkue ei ole vuosiin pärjännyt, kuulemma. Onneksi sentään katsoo minun vihaamaani formulaa. :)
Pari vuotta sitten tuli joulun alla telkkarista sarja Johann Straussin elämästä. Seurasin sitä ja mies katsoi sitä myös siinä sivussa. Sitten hän tuli kotiin Straussin levyn kanssa - ja on nyt kova Strauss-fani. Ensi vuoden uudenvuodenkonserttiin Wieniin yritetään nyt kuulemma saada liput.
Teatterista mies tykkää nykyisin tosi paljon. Ja yllättävää on, että viime talvena vein hänet oopperaan. Olin varma, että se olisi eka ja vika kerta. Mies olikin ihan myyty! Viime ulkomaanmatkallakin halusi ehdottomasti katsomaan oopperaa.
Tänä syksynä aloitimme yhdessä kielikurssin. Ilmoitin meneväni, niin mies sanoi, että hän haluaa myös.
Lisäksi mies on innostunut matkustamisesta, kun olen ottanut hänet reissuille mukaan.
Aiemmin ei ollut kiinnostunut opiskelusta. Nyt on työn ohessa jatkanut opintoja insinöörintutkinnosta ylemmäs ja miettii, tekisikö väitöskirjan.
Siis en minä valita... Mutta alkaa vaan pelottaa. Voiko ihminen muuttua noin paljon suhteen aikana? Onko enää normaaliakaan?
Parasta kai pitää kiinni tästä tyypistä. Tuskin enää hevin löydän vastaavaa insinööriä!
Kommentit (15)
Oli sillä muutakin. Jotain poppia ja rockia. Nuo eput vaan jäi mieleen, kun mietin, että yäk... Tai onhan niillä yksi hyvä kappale, se Poliisi pamputtaa taas :)
Tuollainen ei lupaa hyvää parisuhteelle. Kokemusta on.
se vasta muutos olisi
Tai no, riippuisi, kuinka fanaattinen siitä tulisi.
Kirkkoonhan sitä ei oikein saa. Paitsi ehkä urkukonserttiin.
Itse käyn kirkossa aina joskus.
ap
Tuollainen ei lupaa hyvää parisuhteelle. Kokemusta on.
En kyllä ole vaatinut sitä apinoimaan. Tuo kaikki on ihan siltä itseltään tullut.
Ehkä mun seurassa olo on sitten vaan vaikuttanut jotenkin... Positiivisessa mielessä? :)
Miksei lupaisi hyvää parisuhteella?
mukavampihan se noin päin on ;) Eikä siellä taustalla varmaan mitään sen kummempaa ole. On vain löytänyt uusia puolia itsestään ja sen myötä uusia kiinnostuksenkohteita kun on uskaltanut olla avoimempi uusien tai vieraiden asioiden suhteen. Pidä kii.
ei millään lailla poikkeuksellista insinöörille. Muutos johtuu osin myönteisestä tulokehityksestä ja osin myös modifioitumisesta ympäristön odotuksiin.
mukavampihan se noin päin on ;) Eikä siellä taustalla varmaan mitään sen kummempaa ole. On vain löytänyt uusia puolia itsestään ja sen myötä uusia kiinnostuksenkohteita kun on uskaltanut olla avoimempi uusien tai vieraiden asioiden suhteen. Pidä kii.
Eli pidän kiinni. :)Mietin vaan, että mistähän se seuraavaksi innostuu. Kirjojen lukemisesta? Ei, sitä en uskalla toivoa.
ap
ei millään lailla poikkeuksellista insinöörille. Muutos johtuu osin myönteisestä tulokehityksestä ja osin myös modifioitumisesta ympäristön odotuksiin.
Sen ympäristö ei kyllä odota siltä tällaista kehitystä. En edes minä odottanut.
Sen työkaverit ja kaverit ei harrasta viinejä eikä varsinkaan mitään klassista musiikkia. Katsovat ihan haavi auki, kun mies selittää näistä uusista kiinnostuksenkohteistaan.
ja kyselevät multa, millä olen miestä lahjonut tai uhkaillut, että olen saanut sen tuollaiseksi. :)
Ja mä en oikeasti ole tehnyt mitään. En ole pakottanut mihinkään. Kysynyt vaan, haluatko mukaan - jos on halunnut, ok, jos ei ole halunnut, sekin ok.
Tosin esim. kuorokonsertista mies ei tykännyt lainkaan. Vaikka minä olin ihan huumassa. Eikä lähtenyt mukaan japanilaiseen teeseremoniaan.
Joten en mä sitä ihan ole vielä pilannut. :D
Minäkö? Häh? Mitenniin?
Ihmettelen vaan, että miten ihminen voi muuttua noin paljon. Vaikkei ole pakotettu.
Onko teidän miehet muuttuneet suhteen aikana ja miten?
ap
jos mieheni muuttuisi kaltaisekseni. Sehän tarkoittaa sitä, että sillä ei ole omaa luonnetta eikä sielua. Hui.
Mutta on vaan alkanut kiinnostua erilaisista asioista kuin aiemmin.
Olen minäkin sitä ihmetellyt... Mutta jos ei vaan ollut aiemmin joutunut noiden asioiden kanssa kosketuksiin, niin ei tiennyt, mitä oli menettänyt.
Esim. ei hänen vanhemmat juurikaan vieneet heitä teatteriin tai ravintolaan tms. Eli ei ollut hänelle tullut mieleenkään, että niissä voisi käydä muuten kuin joskus juhlapäivinä.
Mutta jos ei vaan ollut aiemmin joutunut noiden asioiden kanssa kosketuksiin, niin ei tiennyt, mitä oli menettänyt.
Mä luulen, että just siitä on kysymys. Harva mieshän tajuaa lapsistakaan, mistä on jäänyt paitsi, ennen kuin on omia. Ja moni nainen myös. Eli kyllä voi muuttua. Itseasiassa meillä on aika paljon samanlainen tilanne. Mies on alkanut harrastaa kulttuuria ja minä urheilua toisen innottamana. Ei pakosta, vaan siksi, että on huomannut, että se onkin mukavaa ja mielenkiintoista, varsinkin yhdessä.
täysin normaalia.
Vai ajattelitko, ettei ikä ja elämänkokemus muuta ihmistä laisinkaan?
Harva eppuja nuorena kuunnellut jaksaa luukuttaa niitä enää keski-ikäisenä :)
alunperinkin ollut joku höntti ihan varmasti, nöörit kun ei kuuntele eppuja vaan jotain muuta paskaa ja sama rata jatkuu loppuiän ja elämä muodostuu kaavojen ympärille ei käytännöllisyyden ympärille.