Huomenna työjavereiden "omat pikkujoulut", en saanut kutsua
eli vain tiiminvetäjän lisäksi mut jätettiin kutsumatta. Sain tietää pikkujouluista vahingossa ja kuulemma "porukan kokoonkutsuja halusi viettää iltaa tällä kokoonpanolla".
Surkea fiilis, tuntuu jotenkin tökeröltä. Firmassa säästökuuri päällä, joten virallisia pikkujouluja ei tänä vuonna ole ollut. Tuntuu vaan jotenkin niin hölmöltä, kun "selän takana" on suunniteltu illanistujaisia. En kuitenkaan sano mitään tai näytä sitä, että pahoitin mieleni...
Työviihtyvyys kyllä laski :( Olenko mä vaan lapsellinen ja pahoitan mieleni turhasta?
Kommentit (9)
Todella ikävää jäädä porukan ulkopuolelle. Vositko mitenkään kohentaa oloa viettämällä upean pikkujouluikkan vaikka kahdestaan miehesi kanssa? Ottakaa yö kylpylässä tai hotellissa.
Ei tommonen kuulu aikuisten käytökseen, kuusivuotiaiden synttäreillä voi käydä noin.
Pitäkää te tiiminvetäjän kanssa varjopippalot, varatkaa pöytä hyvästä ravintolasta ja parantakaa maailmaa kahdestaan.
Koeta ap tsempata. Älä välitä niistä paskiaisista!
Oletko huonoissa väleissä työkavereiden kanssa? Oletko itse hankala tai "syrjitäänkö" sinua?
Ikävä ja törkeä juttu, jos et itse ole hankala/riitaisa persoona.
on sekin ärsyttävää, liian holhoavaa
Minulle kävi niin, että jokin aika sitten työkaverit alkoivat muistella jotain työpaikalla pari vuotta sitten sattunutta juttua. Minäkin muistin tuon päivän, oli joku juhlapäivä/vanhempainilta tms. (olemme koululla työssä) ja rankka valmistelu takana. Nyt, kun muut juttelivat tuosta päivästä, he naureskelivat, että "silloinhan jäätiin opettajanhuoneeseen istumaan iltaa ja korkattiin lahjakonjakkipullo, joku oli niin kännissä, että ei meinannut selvitä kotiinsa" jne. No ei siinä mitään, minäkin olin noissa juhlissa, mutta olin lähtenyt kotiin niiden päätyttyä, eikä minulla ollut aavistustakaan, että muut jäivät koululle ryyppäämään. Seuraavana päivänä eikä myöhemminkään kukaan ei kertonut minulle jatkoista mitään, vaikka juhlista varmaan muuten puhuttiin. Nyt oli jo aikaa kulunut, eli he eivät enää muistaneet, että minua ei oltu otettu mukaan. Selvästi he olivat odottaneet, että minä lähden kotiin ja alkaneet juhlia vasta sen jälkeen. En kehdannut kysyä nyt, miksi minua ei oltu pyydetty mukaan. Nolotti, että olen ei toivottu henkilö. Meillä on kuitenkin tosi hyvä yhteishenki ja kaikki kavereita keskenään. Siksi tuo tuntui aika tylsältä. :(
Eli ymmärrän sinua. Harmi.
Itse huonosta työyhteisöstä kerran lähteneenä voin sanoa, että tiedän miltä sinusta tuntuu! Mulla pahoittui mieli sinun puolestasi. Sinuna tekisin niille jotenkin selväksi, että paskamaisen tempun tekivät! Tai anna s-posti osoite, niin voin itse vähän lukea lakia niille ;) Tsemppiä, sä oot niiden yläpuolella!
Itse olen ollut samassa tilanteessa. Aina oli jotain työpaikan muiden naisten kekkereitä, joihin mua ei koskaan pyydetty. Olivat sitten parin vuoden jälkeen alkaneet puhua että pitäiskö mut pyytää myös, mutta en koskaan kutsua silti saanut. Yksi kutsutuista valisti minua asiasta. Joo ja yli 30v naisista kyse.
Tosi tökeröä käytöstä, olen pahoillani puolestasi.