Mun kaverit yrittävät vuorotellen itsaria lääkkeillä, ei voi kun nauraa.

elinsiirtojonossa ja aivot ovat höttöystyneet ennenaikojaan eikä ole enää mielekästä seuraa normaalille ihmiselle.

molemmat, olleet jo monta vuotta eikä montaa vuotta työelämää edes takana. Heille soisi jo rauhan ja sen, että joku kerta onnistuvat.

Onko huomion hakemisessa jotain pahaa? Jos he eivät tällaisellakaan saa huomiota (apua), niin on suuri riski, että pian ottavat lääkkeitä niin paljon että onnistuvat.



Yksi yleinen harhaluulo itsemurhan suhteen on se, että ajatellaan ettei todella hautaan haluava kertoisi asiasta kenellekään. Asia on tutkimusten mukaan toisin. Suurin osa itsemurhan tehneistä on puhunut asiasta läheisilleen tai yrittänyt aiemmin.



T: sh

Mäkin nauraisin jos mulle läheiset ja rakkaat ihmiset yrittäisi itsaria.

vähän yksinkertaisia. Joo ja rakkaushuolista molemmilla kyse, lääkkeillähän se ratkeaa että miesystävä tai aviomies on kusipää. Kusipäästä tosiaan pääsee eroon sillä, että nappaa kasan pillereitä, mutta miksi jättää asia puolitiehen?

itsaria lääkkeillä, mutta ei ihan enää jaksa innostaa se, että nää tyypit vetää kourallisen lääkkeitä joka kerta jos on rakkaushuolia.

itsaria lääkkeillä, mutta ei ihan enää jaksa innostaa se, että nää tyypit vetää kourallisen lääkkeitä joka kerta jos on rakkaushuolia.

ennen sellainen, älykkyyteni on testien mukaan parempi kuin suurimmalla osasta ihmisiä, mutta lyhyesti sanottuna yleensä lapsuudesta johtuen hylkäämisen kokemus aiheuttaa joillekin niin suuren tuskan, että on tehtävä jotain radikaalia. Enää en reagoi noin terapian ansiosta.

miksi pillereitä ei ota tappavaa määrää (ellei vahingossa) johtuu siitä, että tarkoitus ei ole kuolla, samoin kuin viiltelyllä ei pyritä nirhaamaan itseään hengiltä pikkuhiljaa. Sillä saa vain mielen huomion pois siitä henkisestä tuskasta, kun tekee jotain fyysistä pahaa itselleen.

itsaria lääkkeillä, mutta ei ihan enää jaksa innostaa se, että nää tyypit vetää kourallisen lääkkeitä joka kerta jos on rakkaushuolia.

ennen sellainen, älykkyyteni on testien mukaan parempi kuin suurimmalla osasta ihmisiä, mutta lyhyesti sanottuna yleensä lapsuudesta johtuen hylkäämisen kokemus aiheuttaa joillekin niin suuren tuskan, että on tehtävä jotain radikaalia. Enää en reagoi noin terapian ansiosta.