Kannattaako puutarhataloutta opiskella?

Siis kakkonen on nimenomaan hortonomi. Alalle koulutetaan noin nelinkertainen määrä ihmisiä siihen nähden mitä on tarvetta. Hortonomien pitäisi nimenomaan sijoittua viranomais, suunnittelija, opetustehtäviin... Mutta kun ei paikkoja ole kuin murto-osalle. Niinpä osa hortonomeista tekee ihan perushommaa pikkupalkalla. En suosittele alaa ollenkaan. Puutarhasuunnittelu on kovin muodikasta ja Tv ohjelmista saa todella trendikkään kuvan. Totuus on että Suomessa erittäin harva on valmis maksamaan pihasuunnitelmasta sen mitä siitä pitäisi saada jotta sillä eläisi. Ja sekin porukka on lähinnä pääkaupunkiseudulla.



ja jos jostakin saisi työpaikan niin kesälomat voi sitten unohtaa kokonaan, niitä ei ole. Työt tehdään silloin kun voidaan eli sulan maan aikana :)

Sivusta seuranneena olen todennut että useimmiten aivan kamalaa hommaa todella pienellä palkalla.



Järkyttävän huonot työolosuhteet (kylmää, kosteata ja huonot työasennot) sekä ihan fyysisesti raskas työ.



Ala Suomessa kutistumassa, kannattavuus heikko ja ulkomainen tuonti kasvussa. Suuret ketjut polkevat hintoja ja kukkatukut kilpailevat itsensä hengiltä. Kukkakaupat kuristuvat hengiltä markettien tarjotessa samoja kimppuja neljäsosahinnalla mitä kukkakaupan pitäisi tuotteesta saada.



Älä päästä lastasi alalle, kannusta ennemmin pitämään se kivana harrastuksena. Ainakin pakota lapsesi ensin kesäksi puutarhalle harjoittelemaan, niin näkee mitä touhu oikeasti on.

Siellä on töissä eräs alalle valmistunut sukulaistyttö.

Kyllä viheralalta töitä löytää, kun on valmis tekemään! Ei kukaan ole seppä syntyessään, joten turha niitä `parempia´ hommia on heti alkuun odotella. Pitää hiljalleen rakentaa ammattitaitoa, kehittyä ja luoda suhteita muihin toimijoihin! Mitään ei saa ilmaiseksi. Suomessa on puutarha-alan koulutus hyvällä tasolla, niin ammattikouluissa kuin myös ylemmilläkin tasoilla, kokemusta on. Ei tarvitse hävetä esim. englantilaisille, vaikka onhan meillä alan kulttuuri vielä vähän lapsen kengissä. Fakta on vain se, että ei se koulu anna kuin perusrungon siihen työhön ja lopusta pitää huolehtia itse. Töissä tehdään töitä, mutta siellä voi kyllä kehittyä esim tekemällä saman työn monella eri tavalla ja olemalla aktiivinen. Työntekijän ollessa innostunut myös työnantaja huomaa sen ja vähitellen se vastuu kasvaa. Aina voi myös lisäkouluttautua.

Töitä löytyy niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Palkka ei tosiaan ole se paras mahdollinen, mutta ei se ainakaan julkisella puolella muille duunareille häviä! Palkkaa pitää osata pyytää, mikäli siihen ei ole tyytyväinen. Ei se välttämättä muuten parane. Uudessa työssä ei kannata välttämättä vaatia liikoja, mutta ei nyt pienimmällääk palkalla kannata edetä! Se vaikuttaa taas tuleviin korotuksiinkin.

Ala on fyysinen, mutta se on laaja ala, on metsätöitä, rakentamista, istutamista, kasvattamista, kasvintorjuntaa, sadonkorjuuta, suunnittelua, tietotekniikkaa, koneita jne. jne.. Kyllä se keho siihen työhön tottuu varsinkin nuorella! Aloittaa varosti ja huolehtii siitä, että kroppa saa palautua vapaa-ajalla. Töiden jälkeen lenkille tai jumppaan, niin keho saa erillaista vastusta kuin työ tarjoaa. Keho kyllä kestää sen lisäjumppailun ja se on parempi kuin sortuminen sinne sohvan pohjalle `umpi´ väsyneenä.

Itse toimin kaupungilla puutarhurin töissä, olen ollut kyseisessä työssä 8 vuotta. Olen opiskellut viimeiset 3 vuotta työnohessa AMK:ssa hortonomiksi ja nyt kesken koulun minulle tarjottiin toinen työpaikka työnjohtajana. Hiljaa hyvää tulee ja työn tekeminen särmästi kannattaa! Olen ollut alaan hyvin tyytyväinen ja kuntoni on hyvä!

[quote author="Vierailija" time="28.12.2013 klo 15:54"]

Kyllä viheralalta töitä löytää, kun on valmis tekemään! Ei kukaan ole seppä syntyessään, joten turha niitä `parempia´ hommia on heti alkuun odotella. Pitää hiljalleen rakentaa ammattitaitoa, kehittyä ja luoda suhteita muihin toimijoihin! Mitään ei saa ilmaiseksi. Suomessa on puutarha-alan koulutus hyvällä tasolla, niin ammattikouluissa kuin myös ylemmilläkin tasoilla, kokemusta on. Ei tarvitse hävetä esim. englantilaisille, vaikka onhan meillä alan kulttuuri vielä vähän lapsen kengissä. Fakta on vain se, että ei se koulu anna kuin perusrungon siihen työhön ja lopusta pitää huolehtia itse. Töissä tehdään töitä, mutta siellä voi kyllä kehittyä esim tekemällä saman työn monella eri tavalla ja olemalla aktiivinen. Työntekijän ollessa innostunut myös työnantaja huomaa sen ja vähitellen se vastuu kasvaa. Aina voi myös lisäkouluttautua.

Töitä löytyy niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Palkka ei tosiaan ole se paras mahdollinen, mutta ei se ainakaan julkisella puolella muille duunareille häviä! Palkkaa pitää osata pyytää, mikäli siihen ei ole tyytyväinen. Ei se välttämättä muuten parane. Uudessa työssä ei kannata välttämättä vaatia liikoja, mutta ei nyt pienimmällääk palkalla kannata edetä! Se vaikuttaa taas tuleviin korotuksiinkin.

Ala on fyysinen, mutta se on laaja ala, on metsätöitä, rakentamista, istutamista, kasvattamista, kasvintorjuntaa, sadonkorjuuta, suunnittelua, tietotekniikkaa, koneita jne. jne.. Kyllä se keho siihen työhön tottuu varsinkin nuorella! Aloittaa varosti ja huolehtii siitä, että kroppa saa palautua vapaa-ajalla. Töiden jälkeen lenkille tai jumppaan, niin keho saa erillaista vastusta kuin työ tarjoaa. Keho kyllä kestää sen lisäjumppailun ja se on parempi kuin sortuminen sinne sohvan pohjalle `umpi´ väsyneenä.

Itse toimin kaupungilla puutarhurin töissä, olen ollut kyseisessä työssä 8 vuotta. Olen opiskellut viimeiset 3 vuotta työnohessa AMK:ssa hortonomiksi ja nyt kesken koulun minulle tarjottiin toinen työpaikka työnjohtajana. Hiljaa hyvää tulee ja työn tekeminen särmästi kannattaa! Olen ollut alaan hyvin tyytyväinen ja kuntoni on hyvä!

[/quote]

Ainakin Kempeleen puutarhaoppilaitoksessa opetuksen taso oli aivan surkea. Voin laittaa esimerkkejä ihan opettajien nimillä, jos kiinnostaa. Paljon myös on videolla tuota täydellistä ammattitaidon puutetta, puhumattakaan opetuksen tasosta.

Toki myös osaavia "opettajia" joukossa.

Oppilaitosten pääasiallinen tehtävä on tuottaa voittoa. Ei kouluttaa ammattilaisia.

[quote author="Vierailija" time="28.12.2013 klo 17:58"]

[quote author="Vierailija" time="28.12.2013 klo 15:54"]

Kyllä viheralalta töitä löytää, kun on valmis tekemään! Ei kukaan ole seppä syntyessään, joten turha niitä `parempia´ hommia on heti alkuun odotella. Pitää hiljalleen rakentaa ammattitaitoa, kehittyä ja luoda suhteita muihin toimijoihin! Mitään ei saa ilmaiseksi. Suomessa on puutarha-alan koulutus hyvällä tasolla, niin ammattikouluissa kuin myös ylemmilläkin tasoilla, kokemusta on. Ei tarvitse hävetä esim. englantilaisille, vaikka onhan meillä alan kulttuuri vielä vähän lapsen kengissä. Fakta on vain se, että ei se koulu anna kuin perusrungon siihen työhön ja lopusta pitää huolehtia itse. Töissä tehdään töitä, mutta siellä voi kyllä kehittyä esim tekemällä saman työn monella eri tavalla ja olemalla aktiivinen. Työntekijän ollessa innostunut myös työnantaja huomaa sen ja vähitellen se vastuu kasvaa. Aina voi myös lisäkouluttautua.

Töitä löytyy niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Palkka ei tosiaan ole se paras mahdollinen, mutta ei se ainakaan julkisella puolella muille duunareille häviä! Palkkaa pitää osata pyytää, mikäli siihen ei ole tyytyväinen. Ei se välttämättä muuten parane. Uudessa työssä ei kannata välttämättä vaatia liikoja, mutta ei nyt pienimmällääk palkalla kannata edetä! Se vaikuttaa taas tuleviin korotuksiinkin.

Ala on fyysinen, mutta se on laaja ala, on metsätöitä, rakentamista, istutamista, kasvattamista, kasvintorjuntaa, sadonkorjuuta, suunnittelua, tietotekniikkaa, koneita jne. jne.. Kyllä se keho siihen työhön tottuu varsinkin nuorella! Aloittaa varosti ja huolehtii siitä, että kroppa saa palautua vapaa-ajalla. Töiden jälkeen lenkille tai jumppaan, niin keho saa erillaista vastusta kuin työ tarjoaa. Keho kyllä kestää sen lisäjumppailun ja se on parempi kuin sortuminen sinne sohvan pohjalle `umpi´ väsyneenä.

Itse toimin kaupungilla puutarhurin töissä, olen ollut kyseisessä työssä 8 vuotta. Olen opiskellut viimeiset 3 vuotta työnohessa AMK:ssa hortonomiksi ja nyt kesken koulun minulle tarjottiin toinen työpaikka työnjohtajana. Hiljaa hyvää tulee ja työn tekeminen särmästi kannattaa! Olen ollut alaan hyvin tyytyväinen ja kuntoni on hyvä!

[/quote]

Ainakin Kempeleen puutarhaoppilaitoksessa opetuksen taso oli aivan surkea. Voin laittaa esimerkkejä ihan opettajien nimillä, jos kiinnostaa. Paljon myös on videolla tuota täydellistä ammattitaidon puutetta, puhumattakaan opetuksen tasosta.

Toki myös osaavia "opettajia" joukossa.

Oppilaitosten pääasiallinen tehtävä on tuottaa voittoa. Ei kouluttaa ammattilaisia.

[/quote]

Nyt kun Tapani jäi eläkkeelle, katosi 95 % talon tietotaidosta.

Haluatteko nähdä niitä videoita? Ismo?

....

Eli ei kannata. Työtilanne surkea. Kesäkaudella paremmin töitä, talvella ollaan työttömiä tai lomautettuna. Iso osa työstä fyysisesti raskasta ja tehdään minimipalkalla (1400€/kk). Ja käytännössä työt tekeekin virolaiset tai thaimaalaiset. Olem itse valmistunut puutarha-alalta kymmenen vuotta sitten, opiskelukavereista 10% on enää alalla töissä, kaikki muut lähteneet muihin töihin... Työpaikka kannattaa hommata semmoiselta alalta missä on töitä, puutarha ja kasvien kasvatusjuttuja voi sitten harrastaa vapaa-ajalla niin paljon kuin haluaa.



Ja opetuksen taso on muuten Suomessa tosi huonoa. Jos alalle välttämättä haluaa niin kannattaa mennä opiskelemaan ulkomaille, esim. Englantiin.

Onko tilanne todella noin huono?

Kurssi sisältäisi maisemasuunnittelua

en allekirjoita sitä, että opetuksen taso olisi surkeaa. Huonojakin opistoja on, mutta itse Pohjois-Savossa opiskelleena tiedän, että aivan loistaviakin kouluja löytyy.



Tietysti alaa kannattaa opiskella, mikäli se kovasti kiinnostaa. Suuntautumista kannattaa vaan sitten miettiä tarkkaan (tuotanto, puistopuutarhuri, kukkakauppa...) että maksimoisi mahdollisuutensa. Lisäkoulutustakin löytyy aikalailla ja hortonomit sitten pärjääkin työelämässäkin paremmin. Ilman erikoisammattitutkintoa tällä alalla ei kyllä rahan roisketta ole ja itsekin olen jo vaihtanut alaa. Vaan eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka sopiva työpaikka vastaan tulisi, niin voisin alalle palatakin.

vai onko vaihtoehdot kaupungissa kukkakaupan omistajana, puiston hoitaja tai golf ratojen hoitelu.

Entäs nuo kukkakoristeet ja muut

Perus puutarhuri voi asua tietty missä lystää, koska etenkin tuotannon työpaikkoja löytyy monesti juuri maalta. Eli siis kasvihuoneet, kukkatarhat tai sitten erilaiset marjatilat tai ihan kasvispuutarhat.



Hortonomeilla ja muilla korkeammin koulutetuilla taitaa olla kysyntää lähinnä opetustoimessa tai yksityisyrittäjinä. Myös floristi on ammattitutkinto, mutta sitä varten täytyy olla aikalailla pohjaa alalta. Helpoin tapa päästä floristiksi on opiskella ensin puutarhuriksi kukkakaupan alalta ja siitä jatkaa oppisopimuksella floristiksi. Peruspuutarhurit hyyyyvin harvoin mitään kukkakauppoja pyörittää, eli pitkään saa opiskella siihen suuntaan jos yrittäjäksi mielii.



En nyt suoraan muista, että voiko hortonomiksi lähteä tuosta vaan opiskelemaan ilman perustason ammattikoulutusta puutarha-alalta, mutta hyvin korkeasti arvostettu tutkinto kuitenkin on, eikä silläkään töitä tehdä missään kukkakaupassa. Asiantuntijana, esimiestehtävissä tms. ehkä paremminkin.

Lepaan puutarhaoppilaitoksessa opiskelleena voin sanoa että opetus oli laadukasta ja sitä arvostetaan myös työelämässä. Heti haastatteluissa ilme kirkastunut kun kertonut opiskelleeni Lepaalla. Kuusi vuotta hommissa ollut ja nyt mietin jatkokoulutuksen aloitusta.

Rovaniemelle ei ainakaan kannata mennä. Koulutuksen taso ala-arvoista.

Jos ei ole rikasta puolisoa niin ehkä kannattaa pitää vain harrastuksena :)

Ei hemmetti! Luin, että otsikossa luki "kannattaako puutarhatonttuutta opiskella?" Pitäisi varmaan hiipiä unille...

Missäpäin Suomessa on hortonomi koulutusta? Hämeessä? Hesassa? Löytyykö enää Oulusta? Montako vuotta koulu kestää?

Vain Lepaalla Hämeessä on nykyään hortonomikoulutus. Kempeleestä se lopetettiin. Hortonomeja koulutettiin ilmeisesti liikaa verrattuna heille sopivien työpaikkojen määrään. T. Puutarhuri

Jos tuo yksi kasvi laillistuisi täällä meilläkin niin puutarhurit tekisi hyvää tiliä. Ei löydy montaa kasvia jonka kukinnoista maksetaan tuhansia kilolta tuottajalle. Nyt jos olisin vastavalmistunut hortonomi muuttaisin coloradoon tai canadaan. Siellä osaavalle kasvattajalle löytyy töitä ja oma yritys olisi melko varmasti tuottava.

Itse aloin opiskelemaan 37-vuotiaana puutarhuriksi; Älliä on tullut sen verran elämän varrella, että olen sentään oppinut yhden faktan; Tärkeintä on tehdä sitä mitä rakastaa. Tärkeintä mitä äitinä voit tehdä on tukea lastasi tässä.