Muuttaisitko Norjaan miehen työn perässä jos hän tienaisi n.11500e/kk?

jos minulla ei olisi siellä mielenkiintoista työtä.

täällä tekee pienellä liksalla surkeaa työtä. Siellä olisi oman alan töitä. Olisin kotirouvana ja niin haluaisinkin. Ainakin aluksi

Olen kyllästynyt nykyiseen työhön. Keksisin muutakin tekemistä kuin ansiotyön, ja omat säästötkin riittäisivät pitkälle elämänmuutoksessa. Vuorotteluvapaastakin haaveilen, mutta sieltä pitäisi tulla vuoden kuluttua takaisin.

lähtisi myös perhe mukaan. Ei tekisi tiukkaa lähteä tästä nykyisestä työpaikasta ja onhan sielläkin kouluja lapsille.

Olisin valmis muutaman vuoden Norjan reissuun. Aktiivisesti vain heti sitten tekemään tuttavuutta ja liittymään eri yhdistyksiin.

tarkkaan, että kannattaako. Norjassa on asuminen ja muut kustannukset niin suuret, että täällä suurelta kuulostava palkka ei tunnu siellä missään.

On mieletön rikkaus, kokemus, asua jossakin muuallakin kuin vain omassa kotimaassaan. Palaat ehkä joku kaunis päivä takaisin, mutta olet kokemuksen rikkaampi, niin myös lapset. Pakkaisin matkalaukkuni innolla!



Terv. Suomen taakseen jättänyt

Kyllä Norjastakin lapsille hyvä koulu löytyisi.

Toivottavasti ei kuitenkaan ihan pohjoiseen.



Mutta eipä tota miestä saisi millään eroon rakkaasta äidistään...

öljynporauslautoilla, on insinööri

Ottaisin ainakin selvää, miten paljon sillä palkalla oikeasti saa, paljonko jäisi käteen verojen ja pakollisten kulujen jälkeen.



Ystävieni Norja-kokemusten jälkeen en nyt ihan innosta kirkuen lähtisi, mutta moneen muuhun maahan verrattuna ilomielin.

ei toki norjan tasolla, mutta suomi on erittäin kallis, ruoka, autot, vakuutukset, verot, harrastukset

Jos kaikki sen puolesta ok, miksi ei.

mutta toisaalta vaikkei niin paljoa käteen jäisikään niin saisi tehdä mielekästä työtä

Voisinpa muuttaa, yrittäisin löytää myös itselleni sieltä työtä heti kyllä. Ollaan asuttukin ulkomailla muutama vuosi.

Siis sinä 15. Mitäs nyt luulet tienasi Norjassa jos Suomessakin se on mahdollista? Ylipäätään korkeampi palkkataso siellä, luonnollisesti.

tuo palkka ei kovin pitkälle riitä Norjassa, siellä on paljon korkeampi hintataso kuin täällä. Eri asia, jos meille molemmille olisi tuollaiset työpaikat tarjolla.

ja muuttaisin ensi alkuun vuodeksi.



Norja ei ole liian kaukana, palkka olisi aika huima, ja lapset oppisivat norjaa päiväkodissa tai kerhossa tai vastaavassa paikassa. Reilun vuoden päästä meillä esikoinen aloittaisi koulun, joten sitä voisin vähän aristella. Jos ei olisi saanut peruskielitaitoa kasaan, niin varmaan lähtisimme takaisin lasten kanssa, ja mies jäisi vielä vuodeksi. Mulla on pitkät lomat ja aika helppo tuossa tilanteessa olisi ottaa palkatontakin, joten tuon vuoden aikana oltaisiin noin 4 kk miehen luona Norjassa ja mies voisi omalla lomallaan tulla meitä katsomaan Suomeen. Kaikki koulujen lomat tietysti oltaisiin miehen luona, samoin pidennetyt viikonloput esim. vapun tai itsenäisyyspäivän yhteydessä. Jos ei tuntuisi ylivoimaiselta, saattaisi mies jatkaa vielä toisenkin vuoden erossa perheestään tai sitten taas perhekin muuttaisi sinne, jos esikoisen kielitaito olisi riittävä koulunkäyntiä ajatellen.

mä olen ollut Norjassa töissä 4 vuotta. Enka kaipaa takaisin.

Omat työni eivät ole paikkaan sidottuja ja toisaalta olen jäämässä äitiyslomalle muutenkin. Ei olisi pahitteeksi lapsille nähdä maailmaa, oppia siinä samalla uusi kielikin.



Eli jos mies ansaitsisi hyvin ja perheellä olisi myös kohdemaassa hyvä asuinpaikka & koulut, niin lähdettäisiin :)