Inhoan naapureita. Missä ajokortiton köyhä voisi asua erakkona kaupunkimaisesti?

Ootko psykoosissa?

Vuokraisin talon, mutta sen talon pitäisi olla kaupungin keskustassa.

Olen asunut pikkukaupungissa kerros- ja ok-talossa, ison kaupungin ok-alueella lähiössä ja keskustassa.



Vähiten naapureiden kanssa on ollut tekemistä keskustan kerrostalossa. Naapureita ei kiinnosta tekemisesi tippaakaan, toisin on monesti omakotitaloalueilla, joissa kyttääminen on näkyvää. Pahimpia taitavat olla rivitalot.

minkä tahansa kaupungin vuokrataloalueella ajaa asian.

tälläkin palstalla taas näitä mielentilan arvostelijoita... ei helvetti.

pitäisitte omista asioistanne huolen, en minäkään naapureita halua!

Täälläkin vituttaa naapuri. Aina kun päänsä pistää ulos, niin se on pihalla päivystämässä koiriensa kanssa ja kommentoimassa jotain "ai, oot lähtent" -tyyppistä kommenttia. Tekis niin mieli kysyä, että oliko se nyt 7 vuotta sitten, kun olit viimeksi töissä?

Samaa olen miettinyt. Missä asua köyhänä vuokralla niin, että saa pitää yksityisyytensä? Ja oma rauha löytyisi, ei tarvitsisi olla muiden silmien ja korvien ulottuvilla.

Iso taloyhtiö Helsingistä. Rauha taattu.

Ehkä löydät näistä omasi: Uusia ratkaisuja asuntopulaan (Lapinlahden Linnut)

Tsihii :)

Haagassa täysi rauha naapureilta. En edes ulkonäöltä tiedä kaikkia naapureita vaikka on melko pieni rappu ja olen asunut 5 vuotta tässä. Ihanaa! En todellakaan jaksaisi mitään vitun small talkia rapussa, rappu on vain läpikulkupaikka, minulla ei ole aikaa eikä kiinnostusta jäädä rumaan rappuun lorvimaan ja rupattelemaan.

Pikatien kupeessa jossa on runsaasti meluhaittoja ei juuri puututa naapureiden tekemisiin. Itse asun näin. Täällä menee busseja hyvin kaupunkiin ja asunnot ovat kohtuu hintaisia. Itse jopa viljelen pihalla.

Helsingin kantakaupunki on hyvä. Ihan rauhassa saa asua. Portaassa kun sanoo vain moi, sillä selviää naapureista. Ja heti ulko-ovelta sulautuu nimettömään massaan. Kun katselee alaviistoon jalkakäytävää, niin ei tarvitse vanhoja tuttujakaan huomata.

Viihdyn. Lähikaupan myyjät vaihtuneet kymmenkunta kertaa sinä aikana kun olen täällä asunut, ja kaupan nimi neljästi.

Ihana rauha. 

Luin kerran paikallislehdestä juttua, miten meidänkin keskikokoisessa kaupungissa on keskustan lähellä kaupunginosa, jossa on vain tusinan verran vakituisia asukkaita. Se on enimmäkseen teollisuusaluetta, marketteja yms., mutta siellä täällä on jonkin autokorjaamon tai vastaavan yläkerrassa asunto. Asukkaita oli haastateltukin ja olivat oikein tyytyväisiä asumismuotoonsa. Päivällä oli meteliä, mutta illalla ja yöllä erittäin rauhallista.

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut pikkukaupungissa kerros- ja ok-talossa, ison kaupungin ok-alueella lähiössä ja keskustassa.

Vähiten naapureiden kanssa on ollut tekemistä keskustan kerrostalossa. Naapureita ei kiinnosta tekemisesi tippaakaan, toisin on monesti omakotitaloalueilla, joissa kyttääminen on näkyvää. Pahimpia taitavat olla rivitalot.

Monet jotka asuu rivarissa vois kyllä muuttaa mettään. Siis varsinkin sellaset kyylät perheelliset vielä. Niin raskaita. Yks työkaveri joskus sanoi hyvin et myrkyllisin ihminen on raskasta ja vaikeaa pikkulapsiaikaa viettävä ihminen.

Pätee yhteisöön kuin yhteisöön. Sitä pahaa oloa pitää päästä jotenkin purkamaan muihin ja osoittelemaan sormilla ties mistä. Käsittämättömiä ihmisiä.

Karpokin teki jutun äijästä joka oli rakentanut majansa Kehä ykkösen ja Hämeenlinnanväylän liittymäalueen sisään. Kaipa hän on jo siirtynyt autuaampiin pusikoihin, joten etsipä ap sieltä itsellesi asuinsija.

Mä asun rivitalossa ja meidän talossa on hyvin paljon yksityisyyttä. Rauhallista on myös ja hiljaista. Ainoa mikä tökkii on jatkuva rakentaminen ympäristössä.

Sinuna pyrkisin kerryttämään sosiaalista pääomaa kaveeraamalla naapurien kanssa. Ainoa toivosi päästä köyhyysloukosta, paitsi jos nyt elät jossain ghetossa. 

Ite oon kans joskus niin helsinkiläistyny että en oo vieläkään tottunu tähän Pirkanmaahan vaikka täällä on lukemattomasti hyviä puolia. Ja hei oon asunu täällä 7 vuotta kohta!! Myös siinä yhteisöllisyydessä on joskus hyviä puolia mut myös samassa tulee ne huonot. En oikein tiedä mistä sellainen johtuu.

Eikö ole tarpeeksi sitä hälinää missään niin keskitytään muihin ihmisiin ja spekulointiin tms.

Riippuu missä päin asuu. Pitäs varmaan oikeilla Tampereen keskustaa joskus. Nääh. Vielä joskus asun omakotitalossa mutta en halua asia okt tai rivarialueella lopun elämää. Tarkoitan tällä tiheästi asuttua kuppikuntakylää eli asuinaluetta niin sanotusti. Jokainen on persoona ja kaikille ei kaikki sovi. Nyt asun kivalla alueella joo.. Mua vaan eniten harmittaa yleisesti se että aina löydän jotain joka paikasta mihin petyn. Viimeistään puolen vuoden päästä. Se on kauheen tylsää. Siksi hyvä ettei koskaan oo ostanu mitään lopun elämän vankilaa itelleen väärästä paikasta.

Minulle sopisi hyvän matkan päästä autolla kaupungista sijaitseva okt missä lähin naapuri on. Vähintään 1 km päässä. Vielä joskus. Myös rivarissa on kiva asua jos vaan naapurusto on hyvä.

On meinaa sellasia paikkoja missä nyt vaan mahtuu asumaan monenlaisia ja auta armias jos on sekä omistus että vuokra-asujia samassa paikassa niin kyllä osa niistä omistusasujista on äärettömän ennakkoluuloisia.

Automaattisesti ei pitäs koskaan tehdä sellaisia päätelmiä mitä itse olen saanut sietää.

Mutta jos naama tai tapa moikata ei miellytä niin helposti sitten päätellään mitä sattuu. Jos vaikka kerran riitelet kuuluvasti mikä tietääkseni kuuluu vi*tu elämään.

Naapurit ovat hauskoja!