Minulla on inhottava 8-vuotias

kanssa tuollainen uneksija. Aina kaikkein hitain koulussa, kun pitäisi nopeasti olla valmiina johonkin jne. Kanssa pyytää koko ajan viihdytystä. Se on rasittavaa, mutta rakastan häntä silti.

mutta samalla tunnen vastenmielisyyttä nota piirteitä kohtaan. Välillä tuo vastenmielisyys tuntuu päällimääiseltä tunteelta :(



Haluaisin jotenkin saada hommat toimimaan.

älä vertaa pikkuveljeeen ettei ala tahallaan ärsyttää lisää..

kauhea kitisiä nykyisin. Luulen että kuuluu ikään, kun tuntuu, että muutkin tuon ikäiset on. Tuntuu, että tunteet ja käytös menee laidasta laitaan.

kaikessa( pukemiset, lähtemiset, pesut yms) kun taas koulussa kaikki kuuluu menevän loistavasti.Tyytymätön ei ole vaan touhua täynnä aina, oli sitten yksin kotona tai kavereiden kanssa ulkona tai mitä tahansa lajia harrastamassa ( sähly, katulätkä, skeittaus, potkulautauli, fudis). Vanhempien seura kelpaa myös joten on kiva että yhdessäkin touhutaan paljon vielä ja toivottavasti pitkään :)

Lähtemisestä ei tule mitään. Oli sitten kyse harrastuksiin tai kauppaan lähdöstä.

meinasi viikolla myöhästyä kaverinsa synttäreiltäkin vaikka moneen kertaan hoputin.

Kouluun lähtee reippaasti yksin.

Muutoinkin koulu sujuu hyvin. Huolimattomuus virheitä tosin tulee luvattoman paljon kokeissa.



Tuntuu ettei mikään muu kuin keverot kiinnostaisi. On tähän asti pitänyt urheilelmisesta ja nyt tuntuu ettei se kiinnostaisi enään. Sinäänsä outoa kun parhaimmat kaverinsa aloittivat saman harrastuksen.

Jotenkin on ilmassa sellista ettei jaksisi oikein keskittyä pitkäjänteisesti mihinkään. Kokeilee monta asiaa ja se sitten jää.

Harrastuksen suhteen en aio antaa periksi. Mitään muuta ei tekisi kuin viettäisi aikaa kavereiden kanssa. Meistä taas harrastukset on hyvä asia.

Aina kun on treeneissä on hänellä hauskaa. Lähteminen vain on kovin vaikeaa.

Oisko ikä vai mikä kun pienetkin pyynnöt auttamisesta ovat välillä kovin vaikeita.

Nakellaan niskoja ja suututaan pienemmistäkin asioista.



Jospa tämä tästä,toivotaan.

Meilläkin lähteminen on juuri niin mahdotonta, vaikka harrastuksissa olisi mieluisaakin. Itse pitää suunnilleen pukea. Poikaa myös aina "väsyttää". Nukkuu 9 h yössä (en saa nukkumaan pitempään) ja syö terveellisesti, mut kaikki on kuitenkin niin saatanan vaikeaa.

Poika on nyt yli tunnin "tehnyt" läksyjä. On hurjat puoli sivua kirjoitustehtäviä, eli n. 15 sanaa.



Poika on käynyt kesken läksyjen teon kahdesti takapihalla, hain pois. Kerran yläkerrassa, hain pois. Kolmesti keittiössä, hain pois. Puki vaatteet, (oli pikkuhoususillaan ensin) ja sain 10 kertaa hokea; "pue vaatteet". Laittanut kahdesti telkkarin päälle, sammutin. Käynyt vessassa ja unohtui haaveilemaan, hain pois. Kierinyt lattialla, komensin takaisin läksyjen tekoon. Hävitti kynän, etsittiin kynä. Leikki serpentiinillä, patistin läksyjen pariin. Keksi lempinimiä läheisilleen, käskin keskittyä läksyjen tekoon. Viimeinen epätoivoinen yritys luistaa läksyistä oli, että keksi minulle uuden nimen pelkän äidin tilalle eli ;"MPIÄ=maailman paras ihanin äiti" ja sain halit päälle. Tuon avulla jaksan räjähtämättä, mutta patistin taas läksyjen tekoon

Voi olla mustis pikkuveljelle. Voi kaivata vakuutusta siitä, että rakastat häntä.



Ärsyttääkö sua hänessä muuten se, että on niitä samoja piirteitä kuin sinussa itsessäs? Eli oikeasti ärsyttää sä itse.



ja jos lohduttaa, niin mun 8-v poika: kitisee kanssa varmaan päivittäin, ettei ole tekemistä. Läksyjen teko on välillä yhtä tervanjuontia. Viime viikolla yhtenä päivänä oli paljon matikanläksyjä. Hän käytti läksymäärän valittamiseen varmasti kaksi kertaa enemmän aikaa kuin niiden tekemiseen. Hän heitti kynän ja kumin lattialle. Hän alkoi leikkiä kissan kanssa. Hän valui lattialle valittamaan läksyistä. Hän piirteli matikankirjan reunaan. Ja kumitti sitä. Löhösi pöydän ääressä. Lähti käymään vessassa ja sieltä meni omaan huoneeseen leikkimään. Jne. Arvaa kuinka monta kertaa piti palauttaa siihen tehtävien ääreen...



Siihen kitinään mä olen yleensä sanonut, että joskus elämä vaan on tylsää. Että voi käyttää mielikuvitusta, voi kirjoittaa piirtää, mitä vaan. Tai siivota...



8-v on kuitenkin vielä aika pieni. Ehkä se on hänelle osoitus siitä, että välittää, kun häntä patistetaan hammaspesulle jne.



Meillä muuten on välillä vaatteista kinaa. Hänellä on joitakin lempivaatteita, joita hän sitten pitäisi päivästä toiseen, eikä saisi laittaa pyykkiin.