Lue keskustelun säännöt.
Kaverit ovat todellakin tervetulleita meille koulun jälkeen!
24.03.2011 |
Kyllä teitä pöljiä äitejä on pilvin pimein!
En voi ymmärtää, miten voi olla vaikeaa sanoa lastenne kavereille, että he eivät ole tervetulleita kotiinne koulun jälkeen. Enkä voi kyllä ymmärtää sitäkään, miksi heistä on teille niin paljon mieliharmia.
Omassa lapsuudenkodissani oli avoimet ovat aina kavereille. Biologisten sisarusteni lisäksi meillä asui kaksi lainalasta ja yksi serkku aina kesäisin. Ruokaa sai aina, ei se tosin mitään kummoista ollut, mutta hyvin se maistui ja aina sitä riitti myös kavereille. Lapsuudenystäväni, joita joskus tapaan, muistavat aina sen ensimmäisenä vanhemmistani, että meillä oli aina paljon porukkaa ja vanhemmat kohtelivat kaikkia kylän lapsia ominaan. Lapsia komennettiin myös siinä missä meitäkin :)
Tämä tapa on siirtynyt myös veljeni ja sisareni pereheisiin omani lisäksi. Pojat tuovat kaverit meille koulusta tulleessaan, meillä tehdään yhdessä läksyt ja syödään välipalat, jonka jälkeen yleensä komennan koko porukan pihalle. Iltaruualle kutustaan kaikki halukkaat, pottuja keitetään sen verran enemmän että kaikille riittää. Jos mua väsyttää ja tahdon olla rauhassa, sisälle en heitä päästä leikkimään. Olen kotona kahdeksatta vuotta, töihin menen vuoden päästä osa-aikaisesti. Rahaa ei ole paljon, mutta aikaa lapsille sitäkin enemmän. Pikkusisaret otetaan isompien leikkiin mukaan aivan hyvin, itsekkin tykkään hakata lätkää pihassa. Mitä enemmän porukkaa, sen hauskempaa kotona on. Ei jaksa ymmärtää porukkaa, joka rajaa kotinsa vain ydinperheensä käyttöön :(
Kommentit (24)
Jos minä antaisin kaikkien halukkaiden tulla meille illaksi ja ruokapöytään, olisi meillä joka päivä 4-6 ylimääräistä nälkäistä kakaraa, joiden vanhempia ei voisi tippaakaan kiinnostaa, missä heidän jälkikasvunsa luuhaa.
Mä olen uraputkessa oleva yh ja aina meille saa tulla. Meilläkin oli kotona aikoinaan avoimet ovet ja parempaa lapsuutta on vaikea ajatella. Vieläkin nyt lähes nelikymppisenä kaverit muistelevat kun teillä oli niin kivaa.
Rahasta ei ruokkiminen voi olla kiinni, koska lapset vierailevat vastavuoroisesti ja meillä ainakin tokaluokkalaiset leikkivät enimmäkseen lapsen huoneessa, joten hiljaisempaa ja vaivattomampaa minusta se on kun lapsella on kavereita ja tekemistä. Jos olemme kahdestaan, on koko ajan kysyttävää tai viihdytettävää.
Koko naapurustossa kaikki menee koteihinsa tasan kello seitsemän. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja elämäntilanteita on myös erilaisia.
Kai jokaisen kannattaa järjestää elämänsä niin, että se sopii mahdollisimman hyvin omalle (ja muun perheen) psyykelle.
Ei kenenkään tarvi alkaa pitää hotellia jos siitä stressaantuu, ja sitä saa pitää ja se on hienoa, jos siitä ei stressaannu.
Eikä kenenkään tarvitsisi haukkua toista pöljäksi sen vuoksi ettei elä juuri niinkuin minä.
Pikkasen ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta, kiitos!
Eli kysynpä vaan mitä haittaa on, jos siinä ruokapöydän äärellä istuu omien lasten lisäksi myös vieraita lapsia? Ihan samalla lailla jutellaan päivän tapahtumista ja kuulumisista. Jos taas mietitään näiden vierailivien lasten näkökulmasta. Meillä esimerkiksi ei todellakaan istu joka päivä samat lapset ruokapöydässämme, eli aivan varmasti nämä lapset saavat nauttia myös niistä kotiruokailuista. Toisaalta jos jollain lapsella olisi kotiasiat huonosti ei sitä pelkkä yhdessä ruokailu pelastaisi. Ehkä silloin olisi hyväkin, että tällainen lapsi saisi nähdä myös tavallisen peheen arkea, johon yhdessä ruokailu kuuluu. Itse ymmärrän täysin, ettei kaikissa perheissä jakseta, ei ole varaa tai ei vain haluta tarjota ruokaa vieraille lapsille. Sitä en ymmärrä, että toisin toimivat halutaan tuomita.
lapset tarvitsevat sen OMAN perheen kanssa sen yhteisen ruokahetken, jolloin jutellaan sen OMAN perheen asioista ja ollaan yhdessä sen OMAN perheen kanssa. Se ei todellakaan ole sama, että istuu vieraan perheen kanssa, vaikka siinä juteltaisiin mitä. Se siitä on haittaa.
ja sitten vieraan lapsen näkökulmasta. Oletko tosiaan sitä mieltä, että ongelmaperheiden ongelmat johtuvat siitä, ettei syödä yhdessä? Voi kun asiat olikin niin.
Eli kysynpä vaan mitä haittaa on, jos siinä ruokapöydän äärellä istuu omien lasten lisäksi myös vieraita lapsia? Ihan samalla lailla jutellaan päivän tapahtumista ja kuulumisista. Jos taas mietitään näiden vierailivien lasten näkökulmasta. Meillä esimerkiksi ei todellakaan istu joka päivä samat lapset ruokapöydässämme, eli aivan varmasti nämä lapset saavat nauttia myös niistä kotiruokailuista. Toisaalta jos jollain lapsella olisi kotiasiat huonosti ei sitä pelkkä yhdessä ruokailu pelastaisi. Ehkä silloin olisi hyväkin, että tällainen lapsi saisi nähdä myös tavallisen peheen arkea, johon yhdessä ruokailu kuuluu. Itse ymmärrän täysin, ettei kaikissa perheissä jakseta, ei ole varaa tai ei vain haluta tarjota ruokaa vieraille lapsille. Sitä en ymmärrä, että toisin toimivat halutaan tuomita.
lapset tarvitsevat sen OMAN perheen kanssa sen yhteisen ruokahetken, jolloin jutellaan sen OMAN perheen asioista ja ollaan yhdessä sen OMAN perheen kanssa. Se ei todellakaan ole sama, että istuu vieraan perheen kanssa, vaikka siinä juteltaisiin mitä. Se siitä on haittaa.
Oletko kenties puhetaidoton? Miksi et sano lapsillesi, etteivät syö kylässä ja tulevat kotiin ajoissa, eli vaikkapa viideksi?
Miten vaikeaa voi olla ohjeistaa OMIA lapsiaan? SINÄ heidän kasvatuksestaan olet vastuussa, eivät lastesi kaverien vanhemmat. Jos lapsesi norkoilee nälkäisenä siellä ateria-aikaan, niin vaaditko tosissaan sitä kaverin perhettä joko lykkäämään syömisiään tai pistämään nälkäisen lapsesi siksi aikaa muualle odottelemaan?
Kun olet kotona, et stressaannu lisähälystä ja vaivasta. Jos taas olisit koko päivän haastavassa asiantuntijatyössä, liki 30 ihmisen esimiehenä, et ehkä ajattelisi noin. Minä olen ja tarvitsen aivan oikeasti sitä, että illalla on ainakin välillä ihan hiljaista ja rauhallista. Vain oma perhe paikalla. Lapsille se onneksi sopii, eli en joudu väkisin raivaamaan tuollaista rauhaa kotiimme. Meillä käy 1-3 iltapäivänä viikosta kavereita, mutta hekin lähtevät alkuillasta koteihinsa - kun koulusta on päästy klo 13 tai 14, viiteen mennessä ehtii aivan riittävästi pelailla ja leikkiä. Lapsista on itsestäänkin mukavaa, ettei illalla ole kova kaverimeno päällä. Saa rauhassa tehdä läksyt, syödä koko perhe yhdessä. Eilen esimerkiksi käytiin sitten yhdessä kaupassa, lapset saivat uudet kynät ja piirsivät niillä samalla kuin luin heille ääneen Harry Potteria. Mukava ilta, ja sellaisia me pyrimme järjestämään. Jos teillä tykätään, että hauskuus on kaverien kanssa leikkimisessä, niin mikäpä siinä. Kannattaa muistaa, että niin lapset kuin aikuisetkin ovat erilaisia. Toinen kaipaa välillä hiljaisuutta ja omaa rauhaa. Eikä se totta vie ole kaveripiiri, joka sanelee koko muun perheen elämisen. Meillä on talo tavallaan, muut tulee ajallaan...
on kotonaolovuosina selvästi hukkunut laajempi perspektiivi. Hän ja hänen tapansa elää on ainoa oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
väitti että ajattelen vain oman perheeni hyvinvointia, kun tarjoan ruokaa lasten kavereille. Lisäisin vielä, että lupa lasten ruokintaan on saatu lasten vanhemmilta eli en ruoki lapsia väkisin. Omatkin lapset saavat toki silloin tällöin syödä muualla, mutta aika usein patistan omien soppakattiloiden ääreen. Minulla on muuten aina ollut sama meininki ruokatarjoilujen suhteen riippumatta siitä olenko kotiäiti vai työäiti.
Minä en pidä kotonani hotelli-ravintolaa. Ruoka-ajaksi meillä ei vieraita lapsia maleksi. Jokaiselle lapselle tekisi hyvää se yhteinen ruokahetki OMAN perheen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ainakaan heti töiden jälkeen. Olen opettaja ja kaiket päiväni saan viettää lasten kanssa. Kotiin tullessa haluan hetken omaa aikaa/aikaa perheen parissa.
Jos kavereita on ruoka-aikana meillä, tarjoan heille toki ruokaa. Luvan kysyn kylläkin ensin heidän vanhemmiltaan tai asiasta on sovittu etukäteen. Joka kerta tarjoan jotain "hyvää", kuten mehua ja keksejä.
lapset tulevat suoraan koulusta kotiin syömään ja tekemään läksyt. Sitten voi olla kavereiden kanssa. Illalla 17.00 syödään illallinen. Joskus voi vielä ruoan jälkeen mennä vähäksi aikaa pihalle. Tämä on meidän perheen tapa joka sopii meille ja jos se ei ap:tä miellytä niin voi voi. Perheet nyt vaan ovat erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
http://sydanliitonlehti.navigo.fi/kunnallisvaali/asiasta_ja_asian_viere…
ilman lupaa ainakaan. Se on epäkohteliasta ja siinä puututaan toisen perheen yhteiseen, arvokkaaseen aikaan.
tuon kirjoituksen soisin jokaisen av-mamman lukevan huolella ja ajatuksella. Kiitos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli kysynpä vaan mitä haittaa on, jos siinä ruokapöydän äärellä istuu omien lasten lisäksi myös vieraita lapsia? Ihan samalla lailla jutellaan päivän tapahtumista ja kuulumisista. Jos taas mietitään näiden vierailivien lasten näkökulmasta. Meillä esimerkiksi ei todellakaan istu joka päivä samat lapset ruokapöydässämme, eli aivan varmasti nämä lapset saavat nauttia myös niistä kotiruokailuista. Toisaalta jos jollain lapsella olisi kotiasiat huonosti ei sitä pelkkä yhdessä ruokailu pelastaisi. Ehkä silloin olisi hyväkin, että tällainen lapsi saisi nähdä myös tavallisen peheen arkea, johon yhdessä ruokailu kuuluu. Itse ymmärrän täysin, ettei kaikissa perheissä jakseta, ei ole varaa tai ei vain haluta tarjota ruokaa vieraille lapsille. Sitä en ymmärrä, että toisin toimivat halutaan tuomita.
Olen saanut mallin omasta kodistani. Kyse ei todella ole rahasta, iso kattilallinen perusruokaa valmistuu siinä missä keskikokonenkin. Jos pöydässä on 1-2 lasta ottamassa kauhallisen riisiä ja kastiketta, niin ei tunnu missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kotona. Suurin osa työssäkäyvistä ihmisistä on sen verran vaativissa töissä, ettei heillä riitä aikaa ja energiaa kuin omille lapsilleen töiden jälkeen ja monen työpäivä jatkuu kotonakin vielä pitkään iltaan.
Samalla tavalla se ruoka tehdään monesti edellispäivänä, samalla tavala lapset vetäytyvät kavereineen omaan huoneeseen tai ulos touhuamaan. Itse voi heittäytyä sohvalle vähäksi aikaa.
Lapsen kaveri haluaa tulla kotiisi joka ikinen päivä ja kyseisellä lapsella on ongelmia ja hän kiusaa omaa lastasi henkisellä ja fyysisellä väkivallalla eikä ole lapsellesi kiva kaveri. Lapsi ja hänen vanhemmat olettavat, että vieras lapsi on tervetullut luoksenne aina niin halutessaan eikä teidän omalta perheeltä kysytä mitään haluatteko ottaa tämän vieraan lapsen luoksenne AINA...Vieras lapsi haluaa kaverinsa vanhemmilta erittäin paljon huomiota ja on huutamassa epistä heti, jos kuulee että kaveri on saamassa jotain extraa tms. omilta vanhemmiltaan... Kaikki ei ole lopultakaan niin mustavalkoista ja hyväksikäyttäviä vanhempia on ikävä kyllä olemassa...
Sellaista vierasta voi myös ojentaa, joka käyttäytyy rumasti, Lapsellekin voi sanoa, että "kuule, nyt te menette leikkimään kahdestaan. MInulla on töitä/ tarvitsen hengähdystaukoa".
Sellaista vierasta voi myös ojentaa, joka käyttäytyy rumasti, Lapsellekin voi sanoa, että "kuule, nyt te menette leikkimään kahdestaan. MInulla on töitä/ tarvitsen hengähdystaukoa".
Kyseinen lapsi nauraa räkäiset naurut heti ojennuksen jälkeen ja aloittaa halaamisen. Lapsen kotona kaikki ei ole todellakaan hyvin ja kyseinen lapsi hakee huomiota vierailta vanhemmilta.
Eli kysynpä vaan mitä haittaa on, jos siinä ruokapöydän äärellä istuu omien lasten lisäksi myös vieraita lapsia? Ihan samalla lailla jutellaan päivän tapahtumista ja kuulumisista. Jos taas mietitään näiden vierailivien lasten näkökulmasta. Meillä esimerkiksi ei todellakaan istu joka päivä samat lapset ruokapöydässämme, eli aivan varmasti nämä lapset saavat nauttia myös niistä kotiruokailuista. Toisaalta jos jollain lapsella olisi kotiasiat huonosti ei sitä pelkkä yhdessä ruokailu pelastaisi. Ehkä silloin olisi hyväkin, että tällainen lapsi saisi nähdä myös tavallisen peheen arkea, johon yhdessä ruokailu kuuluu. Itse ymmärrän täysin, ettei kaikissa perheissä jakseta, ei ole varaa tai ei vain haluta tarjota ruokaa vieraille lapsille. Sitä en ymmärrä, että toisin toimivat halutaan tuomita.
lapset tarvitsevat sen OMAN perheen kanssa sen yhteisen ruokahetken, jolloin jutellaan sen OMAN perheen asioista ja ollaan yhdessä sen OMAN perheen kanssa. Se ei todellakaan ole sama, että istuu vieraan perheen kanssa, vaikka siinä juteltaisiin mitä. Se siitä on haittaa.
Mä olen uraputkessa oleva yh ja aina meille saa tulla. Meilläkin oli kotona aikoinaan avoimet ovet ja parempaa lapsuutta on vaikea ajatella. Vieläkin nyt lähes nelikymppisenä kaverit muistelevat kun teillä oli niin kivaa.
Rahasta ei ruokkiminen voi olla kiinni, koska lapset vierailevat vastavuoroisesti ja meillä ainakin tokaluokkalaiset leikkivät enimmäkseen lapsen huoneessa, joten hiljaisempaa ja vaivattomampaa minusta se on kun lapsella on kavereita ja tekemistä. Jos olemme kahdestaan, on koko ajan kysyttävää tai viihdytettävää.
Koko naapurustossa kaikki menee koteihinsa tasan kello seitsemän. Piste.