Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Psykiatrinen sairaanhoitaja ja uskonto

Vierailija
09.05.2011 |

Olen vl-perheestä lähtöisin, uskon edelleen mutta olen uskossani ns omantien kulkija. Eli en ole soveltunut sääntöjen muottiin, vaan uskoni on puhtaasti sydämmessäni.

Nyt opiskelen, ja tarkoitukseni olisi opiskella psykiatrisen puolen sairaanhoitajaksi. Kuitenkin tämä ratkaisu on nostattanut tunteita mm. äidissäni ja osasta sisaruksiani. En tiedä miksi, vastausta en ole saanut. On vain todettu että jokin muu suuntautuminen on parempi kuin psykiatria. Olen siis ihan ihmeissäni, miten ammatin valintani yhtäkkiä kiinnostaa, vaikka välillä ei ole kuulumisetkaan kiinnostaneet.



Tämä ei kuitenkaan päätökseeni vaikuta, mutta ihmettelen vain. Onko vl:llillä yleensä huono suhtautuminen psykiatrisen puolen ihmisiin?

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
09.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mikähän siinä niin suuria tunteita herättää?

Vierailija
2/7 |
09.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli äidistäsi ja sisaruksistasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
09.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kenestä muustakaan? haen siis takaa, onko heidän uskollaan jotain tekemistä tämän kanssa, kun muuta en ole keksinyt.

Vierailija
4/7 |
09.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllähän uskovien ihmisten pitäisi hyväksyä mikä tahansa lähimmäisten auttamisen muoto. Vai pidetäänkö mieleltään sairastavia kuitenkin huonompina kuin muita? Vai onko kyseessä vain henk koht pelko asiaa kohtaan, jota ei tunne?

Vierailija
5/7 |
09.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen tavallinen luterilainen uskova ja olen huomannut että uskovaisissa on niitä, jotka suhtautuvat toisinaan hiukan kriittisesti psykiatriaan. Saatetaan ajatella, että Jumala kyllä parantaa psyyken alueen ongelmat kun uskoa on vain tarpeeksi. Tuollaiset ihmiset ovat vähemmistö, mutta kyllä heitäkin on.

Tosiaan sinä tiedät itse parhaiten, mitä haluat opiskella ja hyvä niin.

Vierailija
6/7 |
09.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mut kyllähän koulutuksen ja työn myötä joutuu paljon pohtimaan omia asioitaan, pitää oppia tunnistamaan muiden ihmisten itsessä herättämiä reaktioita, transferensseja. Voisiko johtua siitä?



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
09.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen vl-perheestä lähtöisin, uskon edelleen mutta olen uskossani ns omantien kulkija. Eli en ole soveltunut sääntöjen muottiin, vaan uskoni on puhtaasti sydämmessäni.

Nyt opiskelen, ja tarkoitukseni olisi opiskella psykiatrisen puolen sairaanhoitajaksi. Kuitenkin tämä ratkaisu on nostattanut tunteita mm. äidissäni ja osasta sisaruksiani. En tiedä miksi, vastausta en ole saanut. On vain todettu että jokin muu suuntautuminen on parempi kuin psykiatria. Olen siis ihan ihmeissäni, miten ammatin valintani yhtäkkiä kiinnostaa, vaikka välillä ei ole kuulumisetkaan kiinnostaneet.

Tämä ei kuitenkaan päätökseeni vaikuta, mutta ihmettelen vain. Onko vl:llillä yleensä huono suhtautuminen psykiatrisen puolen ihmisiin?

En ole itse lesta, mutta uskovainen olen ja arvelen että se voisi johtua siitä että jos he asiasta tietämättöminä ajattelevat että siinä jotenkin aivopestään. Tai saadaan ihmiset kääntymään oman itsensä puoleen eikä Jumalan puoleen? Esim. että olet itsesi jumala ja muuta sisäänpäin kääntymistä? En todellakaan ole asiaan mitenkään perehtynyt, mutta arvelen..

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi kaksi