Jaksaisitko tällaista ystävää
Tapaamisten järjestäminen on aina todella vaikeaa. Hän ei voi koskaan sopia kunnolla etukäteen, että nähdään vaikkapa lauantaina. Viime tippaan asti on sellaista katotaan-meininkiä, ikinä ei voi edellispäivänä sopia, että nähdään siellä ja siellä klo 12. Aina on niin, että soitellaan vielä aamupäivällä ja katotaan, lähetäänkö. Mitään järkevää syytä tällaiseen ei ole. Itseäni harmittaa pitää joku päivä varattuna ja mahdollisesti kieltäytyä jostain muusta, jos sitten käykin niin, että ystävä ei vain viitsi lähteä. tulee tunne, että olen joku hätävara, jota nähdään, jos ei todellakaan ole mitään muuta parempaa tekemistä.
Hän valittaa aina ihmeellisistäa asioista, esim vaatteistani. Kun on tarkoitus käydä kävelyllä ja miulla on lenkkarit, farkut ja ulkoilutakki (ei tuulitakki vaan sellainen puuvillakangasta oleva), niin ensimmäinen kommentti on, että noissako meinaat kävellä. Ilmeisesti pitäisi olla tuulipuku, kuten hänellä.
Toi on tyhmä ja pieni esimerkki, mutta kaikessa on tuollaista. Vastaavia esimerkkejä voisi kertoa vaikka kuinka paljon.
Hän ei halua koskaan tavata perheenä. Monien ystäväperheidemme kanssa vietämme yhdessä vappuja ja juhannuksia, mutta heidän kanssaan ei koskaan, koska joko hän ei halua tuoda miestään tai mies ei halua tutustua meihin. Mies ei ole koskaan tutustunut meihin, joten kyse ei mitenkään voi olla siitä, että hän olisi loukkaantunut jostian tai ei pitäisi meistä. Ja heillä on tällaista kaikkien kanssa, ei vain meidän.
Tämä ystävä on haukkunut lähes kaikki ystävänsä mulle, kellä on outo mies, kenen asunto on ihan kamala jne. Tulee sellainen tunne, että haukutaanko mutkin selän takana. Ylipäänsä, jos jollekin tapahtuu jotain kivaa, hän jotenkin vähättelee sitä. Jos joku ostaa asunnon, se on aina hänen mielestään vääränlainen, jos joku saa vauvan, hän puhuu ikävästi pennuista ja kotileikistä, jos jollain on uusi mies, se ei koskaan ole kiva tyyppi jne.
Kommentit (8)
juuri sellaisena kun ovat? Miksi sun pitäisi saada sanella teidän ystävyyden " säännöt" ?
Ja kenties kannattaa avutua suoraan tälle ystävälle, mutta toki kannattaa miettiä, että sinäkin voit saada ei niin positiivista palautetta itsestäsi.
Tietysti hän haukkuu sinutkin muille, et taatusti ole poikkeus.
puhuu sustakin paskaa selän takana.
Miksi haluat edes olla ystävä tuollaisen ihmisen kanssa? Selvästi tuottaa sinulle vain pahaa mieltä. Jätä tuollaiset huonoa energiaa ympärilleen tuottavat ihmiset rauhaan. Näin olen itsekin tehnyt ja ystävän jättämän kolon täyttikin hyvin nopeasti ihana ja positiivinen ihminen, jonka tapaamisen jälkeen itsellä on aina hyvä mieli. Eikä tarvitse miettiä, että mitä pahaa se tämän tapaamisen jälkeen minusta muille puhuu tai miettiä, toteutuuko tämä tapaaminen nyt vai ei.
Tottakai hän puhuu sinustakin samallalailla pahaa muille "ystävilleen" kuin muista sinulle. Tollaset tapaukset tiedetään.
onko myös suuria lupauksia täynnä? Siis maanantaina suunnitellaan jotain kivaa ens lauantaille, mutta kas kummaa aina ne suunnitelmat peruuntuu? Mä löisin välit poikki ja heti, mut kun tää ystävä sattuu olemaan vielä lähisukulainen...
juuri sellaisena kun ovat? Miksi sun pitäisi saada sanella teidän ystävyyden " säännöt" ?
Ja kenties kannattaa avutua suoraan tälle ystävälle, mutta toki kannattaa miettiä, että sinäkin voit saada ei niin positiivista palautetta itsestäsi.
tuo tapaamisista sopiminen.
Oon itse ajoittain samanlainen. Oon vain niin jäätävän väsynyt aina, haluaisin tavata kavereita ja tehdä kivoja juttuja, mutta välillä on hyvä, kun jaksan olla olemassa ja siksi on vaikea etukäteen luvata mitään. Nukun huonosti, jos aina ollenkaan ja kotihommat on rempallaan ja huono omatunto niistä ja siitä, että tiedän, että ystävät on "heitteillä", kun en jaksa varmaksi sopia mitään. Oon muutaman kerran ollut tilanteessa, että olen luvannut päiviä etukäteen tehdä tiettynä päivänä jotain ja sitten en yksinkertaisesti ole päässyt liikkeelle ja koen sen kauhean nolona, kun joudun soittaa, että tiedätkö, mä en millään jaksa liikahtaa mihinkään. Siitä ystävät varmaan loukkaantuu vielä herkemmin. Ja jos keksin jonkun tekosyyn, oma olo on vielä huonompi, kun vielä valehtelen, sen lisäksi, että perun. Olen puhunut väsymyksestäni ja nukkumisvaikeuksista ihan avoimesti, mutta ei sitä voi varmaan kukaan ymmärtää, joka ei ole samaa kokenut. Toivottavasti mun ystävät jaksaa odottaa, että mun elämä helpottaa. Ja toivottavasti se helpottaa jonain kauniina päivänä.
Sun ystävään palatakseni, tuo pahanpuhuminen selän takana on inhottavaa ja ikävää ja todennäköisesti puhuu samalla tavalla sinusta muille. Muutenkin perusnegatiivisuus paistaa läpi ystävästäsi ja se on sellainen luonteenpiirre ihmisessä, jota itse en jaksa. Jos et voi asiasta mainita hänelle, minä sinuna ottaisin vähän etäisyyttä ja etsisin tuollaisen energiasyöpön sijaan sellaisia ystäviä, joilta saisin positiivista energiaa ja jonka kanssa yhdessäolo olisi muutakin kuin muiden moittimista ja negatiivisiin asioihin keskittymistä.
Tuttavapariskunnan mies oli juuri tuollainen tapaamisetn kanssa. Jos pyysimme heitä mökille saunomaan, vastaus oli jotain hyvin ympäripyöreää tyyliin "pidetään mielessä" Ikinä ei tiennyt tulevatko he ollenkaan. Sitten opimme tekemään niin että minä esitin kutsun vaimolle ja sieltä tuli selvä vastaus.
Tullainen on mielestäni jonkinlaista vallankäyttöä.