Lue keskustelun säännöt.
Haluan elämästäni mahdollisimman helppoa. Mitä mieltä olette?
08.05.2011 |
Helppouden toteutan näin:
- haluan asua kerrostalossa aina. Ei ole nurmikon leikkuuta, ei halkojen hakkausta, ei lumitöitä. Lämmintä tulee vääntämällä patterin nuppia.
- en hanki kesämökkiä. Jos haluan mökkeillä, vuokraan sellaisen määrätyksi ajaksi.
- lapsiluku pysyy kahdessa. Heidätkin on "tehty" suht isolla ikäerolla, jotta olisi helpompaa.
- meillä ei ole, eikä meille tule lemmikkieläimiä. Niistä on yleensä vain vaivaa.
- Käyn osapäivätöissä. Rahat kyllä riittää, koska en ole mikään materialisti (hankin tavaraa yleensäkin melko vähän, vain tarvittavat, koska ylimääräisestä tavarasta tulee stressiä.. enemmän siivottavaa, enemmän säilöttävää, enemmän "missä tätäkin säilyttäisin"-miettimistä)
Lisäksi jää enemmän aikaa itselle ja sen tekemiselle, mistä nauttii. Työstäkään ei tule niin paljoa stressiä.
Kommentit (15)
Eli siinä, että kannattaa oikeasti keskittyä vain siihen, mikä on olennaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ok. Mutta sinänsä elämänasenne et haluaa päästä kaikesta mahdollisimman helpolla ei ole musta hyvä. Helppous ei ole sama kuin onnellisuus, ja monesti vaikeuksien ja ponnisteluiden jälkeen saavutetut asiat antavat syvää tyydytyksen ja onnen tunnetta mitä ei voi saada jos aina menee siitä missä aita on matalin.
on ok. Mutta sinänsä elämänasenne et haluaa päästä kaikesta mahdollisimman helpolla ei ole musta hyvä. Helppous ei ole sama kuin onnellisuus, ja monesti vaikeuksien ja ponnisteluiden jälkeen saavutetut asiat antavat syvää tyydytyksen ja onnen tunnetta mitä ei voi saada jos aina menee siitä missä aita on matalin.
Ei voine ajatella niin yksioikoisesti, että vasta sitten voi olla onnellinen, kun on tehnyt jotain jonka eteen on joutunut todella ponnistelemaan ja taistelemaan vaikeuksissa.
Jotkut ehkä tuntevat onnellisuutta vasta tuollaisten jälkeen, tosin silloin herää kysymys, ovatko he esim. kasvaneet niin, että ovat lapsuudessaan saaneet arvostusta ja hyväksyntää vasta jonkun tekonsa onnistumisen kautta (eivätkä omana itsenään)?
Itse koen syvää onnellisuutta ihan vain pienistä, tavallisista hetkistä. Kun katselen luontoa. Tai kun pidän lasta sylissäni. Tai katselen nukkuvia lapsiani. Tai kun mietin ihania läheisiäni; vanhempiani, sisaruksiani, ystäviäni.
Toki minäkin olen joutunut tekemään vaikeita asioita, ja kokenut vastoinkäymisiä, mutta niistä selviytymisen tuoman helpotuksen lisäksi en ole kokenut, että ne olisivat jotenkin enemmän onnellisia tapahtumia, kuin ne, joiden eteen ei ole jotunut näkemään juurikaan tuskaa ja vaivaa.
ap
toisaalta rivari tuo oman pihan ja kissat elämänäiloa
- muuten olen samaa mieltä kuin ap- oktalooon en muuttaisi ikimaailmassa- en halua lumitöitä enkä jatkuvia korjaustöitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP, mä ajattelen aika samalla tavalla kuin sinä ap. Meillä on erona, että on rivari.
Me ollaan tehty monessa asiassa ihan tarkoituksella just tuollaisia valintoja, on vain vähemmän asioita huolehdittavana.
Minua aina ihmetyttää työkaverit, jotka valittavat kuinka kiireistä heillä on. Rakennetaan omakotitaloa, hoidetaan pihaa, kotitöitä vaikka millä mitalla, pitkät etäisyydet, lapsilla kuskattavia harrastuksia (ja jos asuu PK-seudulla isossa omakotitalossa, niin joutuu kuskaamaan, koska harvalla on mahdollisuus ostaa iso OKT hyvien palvelujen ääreltä) ja vaikka mitä.
Meillä on lyhyet työmatkat, päiväkoti kivenheiton päässä, harrastusmahdollisuudet lähellä. Hyvään ruokakauppaan 2 km, pienivalikoimaisia parin sadan metrin päässä. Riittävän pieni asunto ja valmis piha. Kaiken ajan voi käyttää vain perheen ja ystävien kanssa, on aika vähän pakkotöitä.
Varmaan se, että teet tietoisia ratkaisuja, tekee elämästäsi onnellisempaa kuin pelkkä ajautuminen tai muiden odotusten täyttäminen. Haluaako miehesi samaa kuin sinä? Mistä nautit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan se, että teet tietoisia ratkaisuja, tekee elämästäsi onnellisempaa kuin pelkkä ajautuminen tai muiden odotusten täyttäminen. Haluaako miehesi samaa kuin sinä? Mistä nautit?
mutta asioista on neuvoteltu sujuvat kompromissit.
Nautin paljosta. Kuten jo aiempaan vastaukseen kerroin, ihan arkisista, pienistä hetkistä. Lasten nukkumisen katselusta, sylissä pitämisestä. Luonnosta. Aamuauringosta, ilta-auringosta. Kauniista maisemista. Ystävistä, perheestä, vanhemmista.
Siististä ja kauniista (ainakin oman makuni mukaan kauniista) kodista.
Hiljaisuudesta, lukemisesta, hyvästä keskustelusta jonkun ihmisen kanssa.
Hyvistä elokuvista. Musiikista. Lenkkeilystä. Kukista. Autoajeluista. Kahviloissa istuskelusta ja ihmisvilinän katselusta.
Siinä ensimmäisenä mieleen tulleita :)
ap
Kuten kaikki tuolla tavalla ajattelevat. Laiska ja pulska.
Jos asuisit omakotitalossa ja laittelisit pihaa ja ajelisit nurmikkoa, tai kävisit koiran kanssa lenkillä, olisit varmasti hoikempi.
Ei kannata sanoa, että käyt salilla jne jne. Kokemus on osoittanut, että ette te käy. Laiskoja olette kaikin tavoin ja haluatte päästä helpolla. Ja sen näkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosin sillä erotuksella, että meillä ei ole lapsia ollenkaan :) Ei vaan yksinkertaisesti jaksettaisi elää sen lisätyön mukana, mikä lapsista aina tulee.
Eletään kahden aikuisen vapaata elämää, rahaa on sen verran että pärjätään mutta kumpikaan ei ole kiinnostunut puskemaan töissä vereslihalla, että sais enemmän palkkaa. Pikemminkin ollaan hakeuduttu hommiin, jotka tuovat nautintoa.
Koti on pieni keskustakaksio ja minimalistisesti sisustettu. Vapaa-aikaa on paljon ja vietetään se harrastusten parissa. Ei ole autoa, mutta ei myöskään tarvetta sillä minnekään mennä. Kun matkustetaan, vuokrataan auto ja lainataan sukulaisten mökkiä. Ei velvollisuuksia, ei huolia. Ihan parasta elämää tällainen :)
Tosin sillä erotuksella, että meillä ei ole lapsia ollenkaan :) Ei vaan yksinkertaisesti jaksettaisi elää sen lisätyön mukana, mikä lapsista aina tulee.
Eletään kahden aikuisen vapaata elämää, rahaa on sen verran että pärjätään mutta kumpikaan ei ole kiinnostunut puskemaan töissä vereslihalla, että sais enemmän palkkaa. Pikemminkin ollaan hakeuduttu hommiin, jotka tuovat nautintoa.
Koti on pieni keskustakaksio ja minimalistisesti sisustettu. Vapaa-aikaa on paljon ja vietetään se harrastusten parissa. Ei ole autoa, mutta ei myöskään tarvetta sillä minnekään mennä. Kun matkustetaan, vuokrataan auto ja lainataan sukulaisten mökkiä. Ei velvollisuuksia, ei huolia. Ihan parasta elämää tällainen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn vuorotöissä, meillä on 3 lasta 2 vuoden ikäeroilla, rakennettiin itse omakotitalo nuorimmaisen ollessa vauva..Meillä on kaksi kissaa jotka on rakkaita.. Halusin ison 2000m2 nurmikon että lapsilla on tilaa temmeltää. Kasvimaan hoito on minulle terapiaa.
Meillä on maalämpö mutta nautin takan lämmityksestä. Minusta on hauska leipoa. Teemme talvella itse käsin lumityöt, yleensä tunnin kerrallaan 4-5 kertaa viikossa.
Jännä miten ihmiset voi olla erilaisia. Olen kyllä tosi onnellinen näin!
Ajatus siitä, että minulla ei olisi lapsiani, kivaa kotia, lemmikkejä ja mielekästä työtä kuulostaa kaikkea muuta kuin hienolta. Olen niin onnelinen näin :)
Käyn vuorotöissä, meillä on 3 lasta 2 vuoden ikäeroilla, rakennettiin itse omakotitalo nuorimmaisen ollessa vauva..Meillä on kaksi kissaa jotka on rakkaita.. Halusin ison 2000m2 nurmikon että lapsilla on tilaa temmeltää. Kasvimaan hoito on minulle terapiaa.
Meillä on maalämpö mutta nautin takan lämmityksestä. Minusta on hauska leipoa. Teemme talvella itse käsin lumityöt, yleensä tunnin kerrallaan 4-5 kertaa viikossa.Jännä miten ihmiset voi olla erilaisia. Olen kyllä tosi onnellinen näin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti mooooonen muunkin elämä menee tohon tyyliin.