Ketään, jonka maito ei nouse luontaisesti?

Kiitos teille ketjuun vastanneet. Aivan kuten joku aiemmin kirjoitti, minäkin tunnen epäonnistuneeni kun maitoa ei tule, vaikka sen pitäisi olla maailman luonnollisin asia. Esikoisen kohdalla otin asian tosi raskaasti, ja koin pitkään että minun pitäisi jotenkin osata hyvittää lapselle se, etten voinut imettää häntä. Synnytyksen jälkeisessä hormonihöyryssä tosiaankin vedin itseni vähän äärirajoille, valvoin yöt joko imettäen (koska yöimetyksen pitäisi lisätä maidontuotantoa) tai sitten surren sitä ettei sitä maitoa taaskaan tullut silläkään imetyskerralla. Surffasin netissä kaikki imetyssivustot ilman mitään kykyä käsitellä asioita kriittisesti ja sekin oli näin jälkeenpäin ajatellen kyllä melkoinen virhe.



Imetystukihenkilöille varmasti olisi hyväksi tavata joku minun kaltaiseni, mut just nyt se olisi aika huono idea. Ei pelkästään siksi, että minä en vielä tiedä tarkkaa syytä siihen, miksi maitoa ei tule, ja haluan ensiksi tietää sen, ihan siitä syystä että äidilläni ei ole koskaan tullut maitoa, ja voi olla että tyttärelläni tulee olemaan joskus sama ongelma. Toisekseen tilanne olisi imetystukihenkilöllekin epäreilu; vaikka hän olisi kuinka empaattinen ja fiksu tyyppi, mä todennäköisesti loukkaantuisin jossain vaiheessa ihan hyvistäkin ja hyvää tarkoittavista neuvoista, koska aihe on niin herkkä ja henkilökohtainen. Ehkäpä sitten jonain päivänä, kun olen itse käsitellyt tämän asian, voin keskustella siitä irl muidenkin ihmisten kanssa, mut en vielä.

niitä on. Mulla ei ollut sitä ongelmaa, mutta tiedän useita, joilla maito ei vain noussut kunnolla. Joku osittaisimetti, joku luovutti. Ota yhteyttä imetystukihenkilöön. Häneltä voit saada apua. Mutta ota kuitenkin huomioon, että hän voi olla ylenpalttisen imetysmyönteinen ja rivien välistä paistaa tai sitten tulla ihan suoraankin kommenttia imetyksen hyvyydestä. Imetys on hyvä asia, mutta lapsen ravitsemus on tärkeämpi.

olen kuitenkin ihan normaalisti imettänyt molemmat lapseni. Alussa saivat lisämaitoa noin 4vrk koko ajan vähentäen.



Rinnat eivät missään vaiheessa muuttuneet koviksi ja alkaneet vuotaa maitoa. Siitä huolimatta maidontuotanto oli riittävää.

... koska sain sen lääkekuurin joka nostattaa maidon. 5 pv synnytyksen jälkeen sitä maitoa alkoi tulla ja täysimetin ehkä kk:n, muuten tyttö oli osaimetyksellä. Ja oikeasti, itkin ja join kotikaljaa ja vettä ja limsaa ja silti tunnuin "kuivatissiltä". Jos vielä lapsen saan, pyydän sen kuurin varm.vuoksi... en taida olla luontainen meijeri en :(

Tarkoitin siis tuolla maidon nousulla sitä, että maidontuotanto ei ikinä ole edes käynnistynyt.



Ekan kohdalla en tiennyt, että joillakin maitoa ei tule, joko hormonaalisista tai rakenteellisista syistä, enkä saanut apua neuvolasta ollenkaan. Lähinnä epäilyjä siitä, haluanko ollenkaan edes imettää, koska kuulemma se on suurin syy imetysongelmiin.

Toisessa raskaudessa varasin lääkäriajan jo raskausaikana, ja kun maitoa ei yli viikon kuluttua synnytyksestä tullut yhtään, sain lääkekuurin. Nyt maitoa tulee mut erittäin vähän. Minulla on sen malliset rinnat, että niissä rauhaskudosta on (kuulemma) joskus vähän, mut tätä ei voida tutkia niin kauan kuin rinnat on turvonneet.



Imetyksen tekniikassa, imetysväleissä ja vauvan imuotteissa kaikki on ok, ne on tarkistettu jo laitoksella ja myöhemmin neuvolassa. Ajattelin mennä imetystukiryhmään mukaan, mut tiedän että ryhmän ohajaaja (jonka tunnen muista yhteyksistä) ei usko, että maitoa ei joskus vain luontaisesti tule, ja tämä aihe on minulle niin arka, että tuntuu jo etukäteen ahdistavalta, jos saan jonkun luennon siitä, että periaatteessa kaikki voivat imettää...

Sehän on pahoinvointilääke, jolla saattaa olla se maitoanostattava sivuvaikutus.



Oletko jo löytänyt maitolaituri-sivuston? Siellä on imetystuki-ihmisiä, joilla on myös tietoa näistä fyysisistä ja fysiologisista esteistä imetykselle. Pitäisi oikeasti tärkeänä myös sitä, että itu-äideille tulisi vastaan eläviä esimerkkejä näistä tapauksista. Siinä mielessä voisit käydä kirjoittamassa omasta tapauksestasi sinne, jos vaan jaksat.

sain tukea sairaalasta ja neuvolasta, lääkäriltä sain molempien lasten kohdalla Primperan-kuurin. Se tuntui lisäävän maidontuotantoa jonkun verran, mutta ei valiettavasti kuitenkaan tarpeeksi. Esikoista pystyin osittaisimettämään vajaan neljän kuukauden ikään (kyse tosin oli todella pienestä määrästä) ja kuopusta pari kuukautta. Itselleni tämä on ollut ja on edelleen melko herkkä asia, suurimpia epäonnistumisia joita tunnen äitinä kokeneeni. Silti sanon, että ei korvikkeella ruokkiminen maailmanloppu ole, joten älä aja itseäsi äärirajoille tämän vuoksi. Minulle sanottiin neuvolasta hyvin ystävälliseen sävyyn lopulta, että nyt olet tehnyt kaiken mitä voit, ehkä olisi aika jo luovuttaa..

Minulla oli koko ajan vieressäni litran kannullinen haaleaa imetysteetä ja kyllä alkoi maito nousta..!