Mulla on ollut helvetillinen lapsuus, olen
kokenut perheväkivaltaa, juttuja, joita en voi edes kirjoittaa tähän kun niin kamalia ja en ole edes terapiassa käynyt aikuisiällä tästä. Olen ottanut oman vastuun omasta elämästä, enkä syytellyt pahasta lapsuudesta kaikkea. Piti tämäkin vain kirjoittaa, kun täälläkin niin monet oikeuttavat vaikka mitä hirmutekoja sen varjolla, että on ollut kamala lapsuus!
Kommentit (15)
että olet tasapainoinen ihminen jos et ole mitenkään käsitellyt lapsuuttasi. Olet vain ulkoisesti pärjännyt mutta tuskin eheä ihminen.
Ei se silti tee sinusta parempaa ihmistä kuin joku muukaan.
että olet tasapainoinen ihminen jos et ole mitenkään käsitellyt lapsuuttasi. Olet vain ulkoisesti pärjännyt mutta tuskin eheä ihminen.
tasapainoinen. En ollut vielä muutama vuosi sitten, mutta olen omassa päässä laittanut asioita kohdalleen, tullut siihen tulokseen, että omaa lapsuutta en voi muuttaa, mutta voin muuttaa sitä minkälainen ihminen olen suhteessa muihin ihmisin jne. ap
Ei se silti tee sinusta parempaa ihmistä kuin joku muukaan.
paskasta lapsuudesta. En katso voivani laittaa kaikki mokat oman lapsuuden piikkiin, olen aikuinen ja niistä ihan itse vastuussa, ap
Ei se silti tee sinusta parempaa ihmistä kuin joku muukaan.
paskasta lapsuudesta. En katso voivani laittaa kaikki mokat oman lapsuuden piikkiin, olen aikuinen ja niistä ihan itse vastuussa, ap
Ensimmäinen on se, että ymmärtää että olen tällainen koska mulla oli paska lapsuus. Ja se on ihan ok.
Mutta se ei auta ketään jos jää maahan makaamaan, että mä olen tällainen koska mulla oli paska lapsuus ja se on vanhempien syytä enkä voi tehdä mitään koska mulla oli paska lapsuus.
Ihminen voi muuttua vasta kun osaa ottaa vastuun itsestään.
paskaa lapsuuttaan syyttävää tunnette tosielämässä? Mä en yhtäkään vaikka useimmilla ihmisillä taitaa olla aika paska lapsuus. Enemmän tunnen sellaisia, jotka eivät tajua, mistä heidän ongelmansa johtuvat (lapsuus) ja tekevät sitten kaikkia sijaistoimintoja jotka eivät johda mihinkään. Ihmisten pitäisi pikemminkin enemmän syyttää paskaa lapsuuttaan.
Ja tosiaan kaikki ei oo samasta puusta veistetty.
Mulla oli mielestäni ihana, hyvä, normaali, kiva lapsuus, johon kaipaan takasin.
Tadaa, silti kun ikä lähesty aikusuutta, jokin meni vikaan.
Vieläkään en oo terve ja ravaan hoidossa.
Mutta mun ei varmaan ees pitäs olla sairas kun mullahan oli hyvä lapsuus. Oon varmaan ihan tolkuttoman heikko ihminen ku en hyvälläkää lapsuudella pärjää ns. oikein elämässäni.
Ihmiset on erilaisia.
kokenut perheväkivaltaa, juttuja, joita en voi edes kirjoittaa tähän kun niin kamalia ja en ole edes terapiassa käynyt aikuisiällä tästä. Olen ottanut oman vastuun omasta elämästä, enkä syytellyt pahasta lapsuudesta kaikkea. Piti tämäkin vain kirjoittaa, kun täälläkin niin monet oikeuttavat vaikka mitä hirmutekoja sen varjolla, että on ollut kamala lapsuus!
verisiä perheriitoja, näin äidin kuristamisia, entiset isäpuoli hakkasi äitiäni ja päin vastoin. Juopottelua. Ainoa turvapaikka oli mummula ja siellä olin usein. Enon raiskasi (14v) tulin raskaaksi (tein abortin salaa)
Ex hakkasi kun yritin toisen vuoden seurustelun jälkeen+raiskaus (16v)
Kuitenkin kaikesta huolimmatta olen selvinnyt kauhun hetkistä ja olen positiivinen ihminen. Kuitenkin en syytä lapsuuttani, on mikä on ja ilman sitä menneisyyttä en ehkä olisi tällainen kuin nyt (iloinen, hymyilevä, seurallinen, elämänhaluinen)... Kuitenkin arvet on jättänyt, sitä en kiellä. Pelkään esim. juoppoja... olkoon kuka tahansa, pelkään. Mutta en näytä sitä, mutta esiintyy siin' että en halua katsella/viettää aikaa juopuneiden seurassa... Ja samoin pelkään exääni...
No anteeksi tämä mutta ap on oikeassa. Ei lapsuutta pidä aina syylistää. En ole paha kansan rikollinen koska minulla on kamala lapsuus vaan päin vastoin.
Hyvä sinulle ap! olet vahva ihminen kuin minäkin. Onnea ja halaus sinulle ! :)
siis 2 vuoden seurustelun yritin eroa
siis 2 vuoden seurustelun yritin eroa
Siis: "kun kahden vuoden seurustelun jälkeen yritin eroa".
Olen iloinen puolestasi, että olet säilyttänyt positiivisen asenteen.
Fiksu ihminen ymmärtää muittenkin vaikeuksia ja heikkouksia.
että et laita lapsuuden piikkiin asioita.
Useampi tuttu on sanonut minulle, että ihmeen hyvin olet selvinnyt tai ei uskoisi mitä olet joutunut kokemaan. Minä kyllä syytän lapsuuttai vaikka olenkin selvinnyt näennäisen hyvin. Olen 40 v mutta kyllä lapsuuteni on vahvasti vaikuttanut minuun ja siihen millainen olen. katkera en ole, mutta tietoinen, että olisin voinut saada paremmatkin lähtökohdat elämään.
ovat menestyneet rankasta lapsuudesta huolimatta, on kuitenkin ollut sen verran onnea matkassa, ettette ole sairastuneet yhteen tai useampaan elinikäiseen sairauteen. Huono perimä + huono lapsuusympäristö (vanhempien laiminlyönnit, puutteellinen ravitsemus, puutteellinen terveyden/sairaudenhoito jne) voi sairastuttaa ihmisen pahastikin. Ja sairaudet jäävät, vaikka myöhemmin ottaa kuinka vastuuta omasta elämästään.
on ollut totaalihylkäys äidin sijaisvanhempien luo...jos olisin siihen helvettiin joutunut jo vauvana olisin taatusti ainakin varttihullu jos en ihan syyntakeeton.
Nyt asiat pääkopassa järjestyksessä ja elämä hyvin.
Edellyttää mielestäni vahvan persoonan lisäksi älyllistä kapasiteettia ja kykyä ymmärtää ja antaa anteeksi.
Sinä oelt varmasti vahva yksilö ja hienoa, että olet selvinnyt noinkin hyvin! Mutta kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia ja kaikki ihmiset eivät selviä traumaattisista asioistaan. Ymmärrätkö? KA I K K I I H M I S E T E I V Ä T O L E S A M A S T A P U U S T A V E I S T E T T Y