Lue keskustelun säännöt.
Ilmeisesti yliopistojen humanistisissa tiedekunnissa ei arvosteta
18.08.2010 |
esim. kauppakorkeakouluja tai teknillisiä korkeakouluja/yliopistoja kovin korkealle?
Ei ehkä lääkistäkään tai matemaattis-luonnontieteellisiä tiedekuntia?
Se hyvä puoli niissä ainakin on, että sieltä työllistytään oikeisiin ja hyödyllisiin, tuottaviin töihin, joiden tekemisestä yksityissektori on valmis maksamaan varsin kohtuullista korvaustakin.
Toisin kuin ehkä selvityksestä turskan ja koljan muuttoreittien suhteesta riimukirjoituksen kehittymisen historiaan 1500-luvulla.
Kommentit (37)
Minä yrityssektorilla (IT) työskentelevänä humanistina todellakin arvostan kauppatieteitä jne., tietenkin, mutta ihmisenä koen arvomaailmani olevan keskimäärin lähempänä muita humanisteja tai yhteiskuntatieteteilijöitä. Tieteenalan arvostukseen tätä ei tule sotkea!
Näennäisesti "turhia" graduja ja väitöskirjoja tulee muuten ihan kaikista tiedekunnista - ja toisaalta, onko tieteen tarkoitus koskaan ollut palvella vain suoraa, välittömästi näkyvää hyötyä? Oman graduni tosian tein kieltenopetuksesta, ja se on suoraan käytäntöön sovellettavissa.
Käypä nyt tutustumassa myös mat-lun ja vaikkapa muidenkin tiedekuntien gradu- ja väikkäriotsikoihin. Varmasti löydät tutkimuksia, jotka sinun mielestäsi ovat ihan yhtä hyödyttömiä, esimerkiksi biologian puolella mennään niin pieniin ja harvinaisiin ilmiöihin.
Sen tutkimuksen tarkoitus kun ei olekaan hyödyttää ihan jokaista kaduntallaajaa, vaan tarjota tiedeyhteisölle (siis yleisölle, joka asian jo tuntee) uutta tietoa jostakin ilmiöstä.
Myönnän, etten rankkaa kauppatieteilijöitä mahdottoman korkealle, mutta se ei johdu tieteistä itsestään tai sen tekijöistä, vaan siitä, että olen tavannut aivan liikaa näitä "menen kauppakorkeaan, koska haluan päästä heti valmistumisen jälkeen johtajanpallille tienaamaan" -tyyppejä. Ei kai siinäkään mitään pahaa ole, itse vain satun kannattamaan kovin erilaisia arvoja.T: Kielitieteilijä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käypä nyt tutustumassa myös mat-lun ja vaikkapa muidenkin tiedekuntien gradu- ja väikkäriotsikoihin. Varmasti löydät tutkimuksia, jotka sinun mielestäsi ovat ihan yhtä hyödyttömiä, esimerkiksi biologian puolella mennään niin pieniin ja harvinaisiin ilmiöihin.
Sen tutkimuksen tarkoitus kun ei olekaan hyödyttää ihan jokaista kaduntallaajaa, vaan tarjota tiedeyhteisölle (siis yleisölle, joka asian jo tuntee) uutta tietoa jostakin ilmiöstä.
ja perustutrkimuksen pohjalta sitten toiset tekevät soveltavaa tutkimusta, joka hyödyttää myös "ulkomaailmaa". Prosessi vain on hidas, koska työ on pikkutarkkaa.
T. Toinen kielitieteilijä, joka arvostaa kaikkia tieteenaloja, koska tieto itsessään on arvokasta.
Käypä nyt tutustumassa myös mat-lun ja vaikkapa muidenkin tiedekuntien gradu- ja väikkäriotsikoihin. Varmasti löydät tutkimuksia, jotka sinun mielestäsi ovat ihan yhtä hyödyttömiä, esimerkiksi biologian puolella mennään niin pieniin ja harvinaisiin ilmiöihin.
Sen tutkimuksen tarkoitus kun ei olekaan hyödyttää ihan jokaista kaduntallaajaa, vaan tarjota tiedeyhteisölle (siis yleisölle, joka asian jo tuntee) uutta tietoa jostakin ilmiöstä.
ja perustutrkimuksen pohjalta sitten toiset tekevät soveltavaa tutkimusta, joka hyödyttää myös "ulkomaailmaa". Prosessi vain on hidas, koska työ on pikkutarkkaa.
T. Toinen kielitieteilijä, joka arvostaa kaikkia tieteenaloja, koska tieto itsessään on arvokasta.
Näennäisesti "turhia" graduja ja väitöskirjoja tulee muuten ihan kaikista tiedekunnista - ja toisaalta, onko tieteen tarkoitus koskaan ollut palvella vain suoraa, välittömästi näkyvää hyötyä?
Gradussa vain osoitetaan, että tuntee teteellisen metodin ja osaa esittää asiansa tieteen kielellä loogisesti ja selvästi. jos gradussa on hyödynnettävää tietoa, aina parempi ja mielekkäämpi tekijällekin, mutta pakollista se ei ole.
Väitöskirjan perusvaatimus on se, että on myös tuotettu uutta tieteellistä tietoa, väikkäreitä joissa tuo ei toteudu, ei pitäisi hyväksyä. Puhun siis tieteellisistä tohtorin tutkinnoista, taide on eri asia.
Minä (luonnontieteilijänä) suhtaudun humanistisiin aineisiin samalla tavalla kuin esim. valtion tukemaan korkeakulttuuriin. on sisivtysvaltion merkki, että se tukee niin balettia, kuvataiteilijoita kuin folkloristiikan tutkimustakin. Osalla humanistisista aineista on tietysti paljonkin käyttöarvoa, kuten kielillä ja vaikka musiikilla (molemmissa siis opettajien pääomana, taiteen tekemiselle on paha panna rahallista arvoa)
Graduja ei kyllä missään oikeaa tutkimusta tekevässä oppiaineessa noteerata kuin äärimmäisissä poikkeustapauksissa muuksi kuin opinnäytetyöksi, jonka tarkoitus on opettaa kirjoittajaa käyttämään tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja raportoimaan "tuloksistaan" jokseenkin ymmärrettävästi. Tiedeyhteisöä oikeasti palveleva tiede tehdään laitoksissa kokeneiden tutkijoiden toimesta.
Kertoo paljon kauppatieteiden tasosta, jos kyseisessä aineessa opiskelijoiden tekemät lopputyöt rankataan "kovaksi tieteeksi"...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että humanistisesta tiedekunnasta valmistuu huikea määrä opettajia, jotka opettajat kauppatieteilijöillekin niin suomea kuin vieraita kieliä, viesintätaitoja ja musiikkia.
Ihmettelen edelleen Ap:n kysymystä. Oletko kohdannut humanisteja, jotka eivät arvosta kauppatieteilijöitä tai diplomi-insinöörejä?
Ootko sä nyt katkera, että humanistit ei ole kiinnostuneita kauppatieteistä, vai mistä kenkä nyt puristaa? Kerro tädille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljonko olisit valmis maksamaan esimerkiksi englannin opetuksesta, jos valtio ei sitä sinulle olisi ilmaiseksi tarjonnut?
Ootko sä nyt katkera, että humanistit ei ole kiinnostuneita kauppatieteistä, vai mistä kenkä nyt puristaa? Kerro tädille!
joista ei ole minkään valtakunnan merkitystä kenellekään? Saati hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
t. kauppatieteiden & filosofian maisteri
olevan kovin korkea käsitys ihmistieteistä ja niiden harjoittajista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ummehtuneessa menneessä maailmassa, mutta kyllä maakuntayliopistoilla on ihan päivänpolttavaakin ja ajankohtaista tutkimusta.
Ootko sä nyt katkera, että humanistit ei ole kiinnostuneita kauppatieteistä, vai mistä kenkä nyt puristaa? Kerro tädille!
Miksi ihmisiä koulutetaan aloille ja tehdään tutkimusta asioista joista ei ole minkään valtakunnan merkitystä kenellekään? Saati hyötyä.
yleisesti hyvänä asiana. Yliopistojen tehtävä on myös tuottaa tietoa ja uudistaa sitä. Nyky-yhteiskunta rakentuu aika monenlaisista aineksista, eikä nyt voi sanoa, että vaikka kauppatieteilijöiden koulutuksesta on vain absoluuttista hyötyä yhteiskunnalla. Oletko sinä muuten se, joka määrittelee sen, mitä hyötyä jostain asiasta jollekin on?
Mutta miten tää kysymys liittyy siihen, ettei humanistisissa tiedekunnissa arvosteta kauppatieteitä, vai miten tuo aloitus nyt meni?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ummehtuneessa menneessä maailmassa, mutta kyllä maakuntayliopistoilla on ihan päivänpolttavaakin ja ajankohtaista tutkimusta.
Helsingissähän ei tosiaan tutkita mitään hyödyllistä. Totta.
tää on sellainen bipolaarinen ilmiö, vastavuoroisuus toimii tässäkin asiassa :D
No ei me Polillakaan humanisteja kovin korkealle arvostettu :DDD tää on sellainen bipolaarinen ilmiö, vastavuoroisuus toimii tässäkin asiassa :D
osoittaa sivistyksen puutetta, jos ei kykene arvostaa jotain tieteenalaa vain sen takia, ettei kykene sitä ymmärtämään tai ei harjoita sitä.
Pitäiskö esim. mun kielitieteilijänä halveksua vaikkapa matematiikan opiskelijoita sen takia, että mä en ole koskaan ymmärtänyt matikkaa?
tutkimisessa ole mieltä, merkitystä ja hyötyä?
tämän keskustelun osallistujia en arvosta kovinkaan korkealle :)
keksityiltä, kuhan nyt joku aihe saadaan, jotta se gradu saadaan tehtyä.
Suurempaa merkitystä niillä ei tiedeyhteisössä tule olemaan kuin tekijälleen.
Ja valitettavasti usein näitä löytyy myös humanististen tiedekuntien sisältä