7 vakavaa virhettä

"1. Rokotteeksi valittiin Pandemrix, jonka oli todettu aiheuttavan paljon sivuvaikutuksia



Valinnan rokotteesta teki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL:n erikoistutkija Rose-Marie Ölander myönsi Iltalehdelle viime vuoden lopulla, että GSK:n Pandemrix aiheuttaa sivuvaikutuksia hieman enemmän kuin muut Euroopassa myytävät influenssalääkkeet. Syy sivuvaikutusten määrään on se, että siihen virusta on pilkottu ja täydennetty tehosteaineella.



2. Rokotetta ei tutkittu tarpeeksi etukäteen



Pandemian nopean käynnistymisen takia rokote tehtiin markkinoille korvaamalla mallirokotteen virus H1N1-viruksella.



THL lähetti viime talvena 4 000 kutsua sikainfluenssaa ja rokotetta koskeviin tutkimuksiin. Tarkoitus oli hankkia lisää tietoa rokotteesta, sillä valmistajalta jäi aukkoja omiin tutkimuksiinsa.



Neurologian dosentti Markku Partisen mukaan asiassa tulisi kääntyä valmistajan puoleen.



- Lähtökohta on, että rokotteen tilaajan tulee voida luottaa valmistajaan, joka sanoo testanneensa tuotteen.



3. THL:n yhteys lääkevalmistajiin



Svenska Dagbladet uutisoi talvella WHO:n sikainfluenssakomiteoiden jäsenten yhteyksistä lääketeollisuuteen. Iltalehti kirjoitti joulukuussa, että myös THL:n ylijohtaja Juhani Eskola on asiantuntijana eräässä komiteassa, mutta toimii samalla lääkefirma Novartiksen rokotteenkehittämisen turvallisuusseurantaryhmässä. Eskola sai toimestaan kokouspalkkioita, mutta painotti olevansa Novartiksella ulkopuolinen ja itsenäinen asiantuntija.



4. Rokoteohjelmaa ei seurattu tarpeeksi



Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea kirjoittaa internetsivuillaan seuraavaa:



(Pandemrixin) myyntiluvan ehtona on erityinen riskinhallintaohjelma, jossa selvitetään edelleen rokotteen turvallisuutta ja immunogeenisyyttä. Markkinoille tulon jälkeen rokotteesta saatavia haittavaikutusraportteja seurataan tehostetusti. Erityisryhmiä, kuten raskaana olevia ja lapsia, pyritään seuraamaan erityistoimenpiteillä.



Partinen kertoo, ettei hän muista nähneensä tämän kaltaista ohjetta. Lastenneurologi Outi Saarenpää-Heikkilä sanoo, että seuranta kuuluu lääkärien ammattiin, mutta sikainfluenssarokotteen kanssa ei erityisesti korostettu seurannan tarvetta.



- Aihetta seurantaan oli yhtä paljon kuin yleensäkin.



5. Havainnot eivät heti johtaneet tutkimuksiin



Neurologit huomasivat lasten narkolepsiatapausten yleistymisen toukokuussa ja yhdistivät epäilykset sikainfluenssarokotteeseen. Lääkärit kertoivat epäilyistään THL:lle, mutta virallisia ilmoituksia tehtiin vain yksi.



THL:n erikoistutkija Hanna Nohynek kertoo, että laitoksen rokotusturva käsitteli ensimmäisen ilmoituksen heti ja otti yhteyden lääkäriin.



- Samalla kuulimme huhuja toisista tapauksista ja pyysimme lastenlääkäreitä ilmoittamaan, jos vastaavia tulee ilmi.



Huhut eivät kuitenkaan kehittyneet kirjallisiksi ilmoituksiksi ennen kuin nyt elokuussa.



6. Rokotteen tehoa ei tiedetä



Nohynekin mukaan on liian aikaista todeta rokotteen tehokkuutta.



-Virallisia tuloksia saadaan puolen vuoden tai vuoden päästä. Alustavien tietojen mukaan rokote näyttää toimineen, sillä influenssan ylikuolleisuus ei ole suuri. Lisäksi Suomessa on täysin vältytty raskaana olevien naisten kuolemilta.



7. Vastuun välttely



THL:n ylijohtaja Eskola on ihmetellyt narkolepsiaepäilyjä koskevien ilmoitusten puuttumista ja Fimean ylilääkäri Kari Lankinen on syyttänyt lääkäreitä laiminlyönnistä. Hanna Nohynekin mielestä lääkärit olisivat voineet ilmoittaa ajoissa.



- Jos ilmoitukset olisi tehty heti, emme nyt olisi niin jäniksen selässä. Mutta jos on käynyt lastenlääkärin luona ja nähnyt sen kiireen, ymmärtää, ettei ajatus epäilystä heti ehdi mieleen."



ILTALEHTI