Oksettaa raskaanaoleva kaveri.
Kaveri on siis raskaana ja melko viimeisillään. Kaikki sanat ovat nyt "massua", "kakkia", "pisua", "tisua" ja sitä rataa. Sanoo siis todella esim. menevänsä "pisulle" ja että "massuun koskee". Oikeasti oksennan kohta. Ja vielä fb-päivityksinä *oksennus*.
Kellään kokemusta: meneekö tuo ällöttävä lässytys ohi?
Kommentit (55)
Minuakin inhottaa tuollainen lässytys. Ja anoppi tietenkin käyttää noita sanoja koko ajan. Ja koko miehen puolen suku, mieskin välillä, mutta ei usein onneksi.
Huvittaa kun meidän lapsi ei ymmärrä kun mummo sanoo että "poppa" mutta väistyy uunin luukulta kun minä sanon että se on kuuma :)
Kerran sanoin anopille että ei mun tissit ei ole prkl mitkään "tisut".
Se hormonimyrsky on *anteeksi vain* suorastaan ällöttävää. Minua ei myöskään kiinnosta tietää kaikkia mahdollisia alapää juttuja koska ne nyt ovat niin ihqun luonnollisia ja elämään kuuluvia asioita. Lapset ovat ihan kivoja mutta en ehkä koe toisen raskautta ihan samanlailla miten ehkä kokisin omani. Joten todellakin se lässssshssytys on ärsyttävää.
Raskaana olevat tai pikkulasten äidit monasti valittaa, kun entiset kaverit ei välitä pitää yhteyttä.
Ei se ole mikään ihme, jos muusta ei voi keskustella kuin raskauden vaivoista tai vauvan paskan väristä.
Elämää on sen äitiyden ulkopuolellakin!
Ja mulla ärsyttää ne raskaana olevat, jotka kävelee kuin "paska housussa" hieman kun mahaa vähänkään näkyy. Vastakin eräässä tapahtumassa näin naisen, joka oman arvion mukaan rv 25, eli pientä palloa jo havaittavissa. Käveli kuin selkävikainen vammainen! Mietin siinä, että taitaa se kuitenkin olla vain raskaana oleva nainen. En todellakaan usko, että oli oikeasti kipeä tai vaivalloinen olo, miksi olisi lähtenyt peheensä kanssa sitten monen kilometrin kävelylle, joka kuuluu tapahtumaan?
Oi voi. Onneksi itse kävelin normaalisti, enkä halunnut mainostaa raskauttani tuollaisella kummalal tavalla.... Pöh.
Ja mulla ärsyttää ne raskaana olevat, jotka kävelee kuin "paska housussa" hieman kun mahaa vähänkään näkyy. Vastakin eräässä tapahtumassa näin naisen, joka oman arvion mukaan rv 25, eli pientä palloa jo havaittavissa. Käveli kuin selkävikainen vammainen! Mietin siinä, että taitaa se kuitenkin olla vain raskaana oleva nainen. En todellakaan usko, että oli oikeasti kipeä tai vaivalloinen olo, miksi olisi lähtenyt peheensä kanssa sitten monen kilometrin kävelylle, joka kuuluu tapahtumaan? Oi voi. Onneksi itse kävelin normaalisti, enkä halunnut mainostaa raskauttani tuollaisella kummalal tavalla.... Pöh.
Esikoisen kohdalla ei ollut mulla vielä isoa palloa ja kyllä, vaapuin ihan kunnolla, koska sattui selkään niin sikana, mutta kävelin silti, sillä se auttaa ja teki hyvää... Muuten olis ollut vielä pahempi kipu.
siis onko teist kukaa viel ollu raskaana.. tuo on kyl aika luonnollist äiteille jotka rakastaa vauvaasa jo masussa olo aikana ja ovat ylpeitä ja innostuneita omasta kehostaan, sekä siitä ihanasta pallovattasta.
kateellist porukkaa. Tai jos se oikeest on noin kauheet ni kannattaa sit varmaan ettiä vähä toisenlaisii ystävii.
Mä nimittäin meinasin tulla yksi päivä kysymään tuosta, että onko sellainen ankkamainen kävely kovinkin yleinen juttu ja onko sille joku fysiologinen selitys.
Näin nimittäin kaupungilla naisen, jolla näkyi vasta pientä vatsakumpua, mutta oli kuitenkin selvästi raskaana ja hän todella vaapotti menemään kuin ankka: jalkaterät osoittivat viistosti sivuille ja jalkojen väliin jäi aivan hillitön aukko. Selkä oli myös tosi kaarella, jotta maha korostui.
Tämä ei siis mitenkään ärsyttänyt, kunhan pisti miettimään, että saako jokin vaiva tai kolotus tuon aikaan. En ole itse ollut raskaana vielä, mutta lässytys ei kuulu tapoihini. Nostan mielessäni hattua aina kun kuulen vaikka bussissa äitejä ja isiä, jotka puhuvat lapselleen kuin tasavertaiselle ihmiselle. Usein näillä onkin hauskoja ja hedelmällisiä keskusteluja.
"pikku vilivilpertti oli kuivana koko yön ja kakki päivällä pottaan. Voi pikkumussua kun teki niin sievän kakin sinne pottaan. Voi että ja ne pisut sinne pottaan. Ja se kakki tuli taas niin söpösti"
Ja yleensä nämä vielä kahvipöydässä.
Ai niin ja se imetys. Herranen aika..."Meidän vilivilpertti se on tisulla jatkuvasti ja katso nyt kun mulla tulee maitoa *ottaa tissin kahvipöydässä esiin ja ruiskuttaa maitoa'. Ja mun mies on mun tisseissä jatkuvasti kiini *puristelee kahvipöydässä tissejään kaksin kourin*"
Mulla on itsellänikin muutama lapsi, mutta kun tällaisia mammoja näin jokusen kappaleen, aloin kyllä vältellä vauvojen äitejä ja hain täysjärkisiä kavereita itselleni.
Ja nuo kummatkin tarinat on ihan tosia.
raskauden alkuviikoilla, koska selkään tosiaan sattui jo ennenku maha oli ulkopuolisen huomattavissa. Ja kävelin koska kävely/liikunta helpotti vaivaa. Vaiva helppas ajan myötä ja loppuraskaudessa jättimahan kanssa vaapuin paljon vähemmän. Ne raskaudet kun ovat niin erilaisia (tieto, jonka ei pitäs tulla kellekään yllärinä).
kahden lapsen äiti, mutta ikinä ei ole tarvinnut puhua kuin vajaamielinen. Lapset käyvät kakalla, aikuisille sanon (jos jotenkin oleellinen tieto), että käyn vessassa.
Ei ole tosiaan ikinä tarvinnut lässyttää titti-tutti-kakki-pipi-poppa-masuli-tisuli-soopaa.
ap
Minä vaapuin jo rv 18 asti ja muutenkin kävelin todella hitaasti, koska kivut oli kovat. En selvinnyt lyhyistäkään kävelymatkoista niin etten olisi viimeistään kotona itkenyt. Lähikauppaan (n. 200m) käveleminenkin oli jo itkun arvoinen paikka. Mutta silti vaan halusin välillä käydä jossain enkä täysin lukkiutua neljän seinän sisään.
Itse en alkaisi arvostelemaan toisen vaappumista ja vaappumattomuutta kun ei kuitenkaan voi ikinä tietää oikeaa syytä.
Itse vaapuin varmaan kaksi kertaa enemmän alkuraskaudessa ja keskiraskaudessa kun lopussa. Ja siksi että mulla on selkävika joka todella pistää vaappumaan vaikka ei olisi raskaanakaan... keskiraskudessa vauva painoi just siihen valmiiks vialliseen kohtaan ja olipas liikkuminen hankalaa, mutta pakko liikkua ettei jumi koko kroppa. Alussa koski siihe selkään, mutta tiskin oli edes raskaudesta johtuvaa kipua, vaapuin silti ;)
ihan vain sen takia, että olin niin täpinöissäni raskaudesta.
Nyt vähän huvittaa:D
vaappukaa te vaan niin paljon kuin ikinä jaksatte tämä äitee hyppäs vielä seivästä n. kuukaus ennen LA :) ja suoritti valmentaja tutkinnon siinä samalla et se joka osaa huolehtia itsestään niin ei sen vattan kanssa tarttee vaappua. toki en ymmärrä miks jotain äitiä voi vituttaa toisen raskaus?? :O kateellista paskaa!!!
siis onko teist kukaa viel ollu raskaana.. tuo on kyl aika luonnollist äiteille jotka rakastaa vauvaasa jo masussa olo aikana ja ovat ylpeitä ja innostuneita omasta kehostaan, sekä siitä ihanasta pallovattasta.
kateellist porukkaa. Tai jos se oikeest on noin kauheet ni kannattaa sit varmaan ettiä vähä toisenlaisii ystävii.
Onx siel aito teini äiti kommentoimas?
ihan vain sen takia, että olin niin täpinöissäni raskaudesta.
Nyt vähän huvittaa:D
Mä taas ajattelisin vaappumisen johtuvan liitoskivuista. Ekasta oli lopussa, mutta toisesta ne alkoi jo tosi aikaisin. Ja on mulla mahakin ollut aina raskaana iso, mutta siihen en vaappumista yhdistä. Liitoskivuthan johtuu ihan hormooneista eli ihan sama onko se maha iso vai pieni... Nyt rv30 ja ihme, että kipuja ei vielä ole, vaikka sanotaan, että ne alkaa aina aikaisemmin ja aikaisemmin... Ja siis hyvä niin! ;)
edes jonnekin neljän seinän ulkopuolelle :D ja tuolle yhdelle seiväshyppääjälle terkut että sä idiootti oot vaan ollu helvetin onnekas!
kiristääkö tukisukat vai mikä on?
oakko sanoa että ongelma on vain sinun. Ellet kestä niin otat etäisyyttä! Hän varmasti lässyttää sille vauvalleen sitten aikanaan ja se on normaalia...ellet siedä älä ole yhteyksissä!