Miten te olisitte toimineet tai mitä sanoisitte?
Alkuvuonna jo tuo naapurin rouva aiheutta päänvaivaa, kun haukkui täysin lyttyy meidän lapsen. Asenne oli "ei meidän lapsi mutta teidän lapsi". Kevät ja kesä mennyt vaihdellen, välillä olen hammasta kiristellyt, mutta kestänyt.
Eilen taas alkoi avautua ja mikään minun lapsessani ei ilmeisesti miellytä häntä ja hänen lapsensa on niin puhtoinen ja hyvinkäyttäytyvä. Tosiasia on että minusta molemmat ovat ihan normaaleita poikia, tekevät kujeitaan, enemmän tai vähemmän typeriä, mutta viihtyvät hyvin keskenään j amitään oikeaa ongelmaa ei ole. Kuitenkin kuulemma hänen lastaan ihan jatkuvasti vaivaa kaikki illat jokin meidän lapsen sanominen tai tekeminen ja hän on aivan murtunut sitten illalla. Kummasti toipuu kuitenkin siis aina seuraavaksi päiväksi, kun hakee lastamme leikkimään.
Näillä naapureilla on muutenkin hieman outoja tapoja kuten äärettömän myöhään laittavat lapset nukkumaan, vaikka aamulla on eskaria ja kerhoa. Lapset ovat jatkuvasti kotiarestissa täysin mitättömistä syistä ja arestia ei koskaan pidetä loppuun asti tai sitten ainakin keksitään jotain kivaa puuhaa jotta aresti onkin tosiasiassa vain sitä ettei saa olla meidän lasten kanssa.
Nyt sitten ilmoitin meidän lapselle, että ei tarvitse enää leikkiä tuon naapurin pojan kanssa, koska hän ei selvästikään ole riittävän arvokasta seuraa tälle naapurin pojalle. Olkoon naapurin poika omissa oloissaan niin ei tarvi pohtia, että kuka sanoi ja mitä ja miksi.
En tiedä olenko julma, mutta nyt tuli mitta täyteen. En ole koskaan tavannut ihmistä, joka jatkuvasti puuttuisi toisten lastenkasvatukseen ja muutenkin elämiseen. Etenkin kun ei ne omat tavat tunnu olevan kovin kaksiset.
Ja meidän lapsi siis ekalla ja heidän eskarissa.
Ai niin en tiedä onko merkitystä, mutta molempien perheiden lapset on kotihoidettuja, mutta meidän lapset ovat myös käyneet kerhoissa ja ollaan muutenkin tekemisissä lapsiperheiden kanssa paljon. Heillä en ainakaan ole nähnyt juuri lapsivieraita tai muitakaan vieraita kuin isovanhemmat eivätkä ole harrastaneet mitään kerhoja. Paitsi siis nyt, kun heill vanhin aloitti eskarin niin nuorempi pääsi kerhoon.
Kommentit (11)
Vaikka tavallaan väärin rangaista lapsia siitä, että vika ilm. on naapurin rouvassa. Mutta ehkä helpointa niin, että lapsilta välit poikki. En usko muutenkaan kissojen pöydälle nostamisiin, niistä jää aina kaunoja ja kyräilyä, vaikka päällepäin paiskattaisiin kättä.
Vaikka tavallaan väärin rangaista lapsia siitä, että vika ilm. on naapurin rouvassa. Mutta ehkä helpointa niin, että lapsilta välit poikki. En usko muutenkaan kissojen pöydälle nostamisiin, niistä jää aina kaunoja ja kyräilyä, vaikka päällepäin paiskattaisiin kättä.
Uskomatonta miten ujoja ihmiset on ja huonolla itsetunnolla eleleviä, kun ei enää ratkasuna ole jutella ja käsitellä asiaa. Hiljaisesti liuetaan pois...huh.
Nythän rankaiset omaa ja naapurin lasta siitä, että naapuri ei osaa käyttäytyä.
Musta taas kissa kannattaa nostaa pöydälle, onhan kaunoja ja kyräilyä jo nytkin.
Vaikka tavallaan väärin rangaista lapsia siitä, että vika ilm. on naapurin rouvassa. Mutta ehkä helpointa niin, että lapsilta välit poikki. En usko muutenkaan kissojen pöydälle nostamisiin, niistä jää aina kaunoja ja kyräilyä, vaikka päällepäin paiskattaisiin kättä.
Vaikka tavallaan väärin rangaista lapsia siitä, että vika ilm. on naapurin rouvassa. Mutta ehkä helpointa niin, että lapsilta välit poikki. En usko muutenkaan kissojen pöydälle nostamisiin, niistä jää aina kaunoja ja kyräilyä, vaikka päällepäin paiskattaisiin kättä.
Uskomatonta miten ujoja ihmiset on ja huonolla itsetunnolla eleleviä, kun ei enää ratkasuna ole jutella ja käsitellä asiaa. Hiljaisesti liuetaan pois...huh.
Siis tästä on puhuttu. Viimeksi eilen. Mutta kun lopputulos on aina sama. Naapuri vain pyörittelee silmiään ja vika on meidän lapsessa ja meissä ja asiaan ei tule mitään järkevää ratkaisua. Eli olen sitä mieltä, että saavat sitten leikkiä siellä sisarukset keskenään niin ei tarvi sietää toisten lapsia.
ja antaisin tilanteen rauhoittua. Meillä välillä ollut vähän samanlaista yksien naapureiden kanssa. Tilanne on rauhoittunut kun eivät ole olleet niin paljoa tekemisissä.
Toki voi yrittää asiasta keskustellakkin, mutta joidenkin kanssa se vaan tuntuu olevan mahdotonta....
Naapurin mielestä.
No kuulemma valehtelee ja naapurin mielestä lapset ei valehtele koskaan. Ihastuttavan sinisilmäinen näkökulma mielestäni. Minä kyllä olen aika varma, että ihan jokainen lapsi valehtelee, jos pitää saada se oma tilanne näyttämään paremmalta. Mutta ne eilisetkin esimerkit lapseni ns. valehtelusta oli pelkkää väärinkäsitystä. Hänen lapsensa oli käsittänyt erään asian väärin ja toinen asia taas oli sellainen, että meidän poika oli kuullut vain puolet siitä mitä minä olin sanonut aiemmin. Ihan naurettavan turhia juttujakin, en ala tässä selittää, mutta hänen lapseltaan siis mennyt melkein yöunet näiden asioiden takia.
Ja sitten sekin haittaa, kun meidän lapsella on erilaiset säännöt ja pitäisi olla samat säännöt kuin heidän lapsellaan tai ainakaan oma lapseni ei saa sanoa, että hän saakin tehdä näin. Siis jos naapurin lasta on kieleltty niin on väärin että omani on mennyt sanomaan, että minäpäs saankin tehdä näin.
Lisään tähän vielä, että pojalla ei ole koskaan ollut mitään ongelmia kavereiden kanssa, ei koulussa eikä koulun ulkopuolella ja koko eskarivuosi meni ilman yhtäkään ongelmaa. Eli mikään ongelmanuori lapseni ei ole, vaikka naapuri kerran sanoikin, ettäme olemme vielä suurissa vaikeuksissa pojan kanssa. :D
ja kasvatustavat erilaisia! jos se ei miellytä teidän naapuria niin mitäs laittaa muksunsa pimpottelemaan, en antaisi omien lasteni leikkiä hänen kanssaan jos kerran on niin vaikeaa!
Ja totta kai jokainen vanhempi puolustaa lastaan viimeiseen asti ja näkee sen paremman puolen omastaan ja näin tekee hyvin ilmeisesti naapurisi, mutta myös sinä, mistä en moiti. Mutta esim. meillä on lapset opetettu niin, että siellä missä leikkivät, niin niillä säännöillä menee kaikki. Eli jos ovat naapurissa, niin heidän säännöillä, jos teillä niin teidän. Yhteiset piha-alueet ovatkin sitten jo haaste, jos naapuri on ihan eri mieltä kuin itse.
Tekisin varmaan samoin kuin sinä. Jos koko ajan saa olla kuuntelemassa moitteita omasta lapsesta, niin eihän sitä jaksa. Jos pojallasi muita kavereita ja tilanne ei satuta häntä liiaksi, niin sitten naapuri etsiköön muita kavereita.
Vaikka tavallaan väärin rangaista lapsia siitä, että vika ilm. on naapurin rouvassa. Mutta ehkä helpointa niin, että lapsilta välit poikki. En usko muutenkaan kissojen pöydälle nostamisiin, niistä jää aina kaunoja ja kyräilyä, vaikka päällepäin paiskattaisiin kättä.
Uskomatonta miten ujoja ihmiset on ja huonolla itsetunnolla eleleviä, kun ei enää ratkasuna ole jutella ja käsitellä asiaa. Hiljaisesti liuetaan pois...huh.
Keskustelemalla tulee vain entistä pahempi mieli, kun saa kuulla kaikki syytökset. Itse en pysty loukkaamaan toisia sanomalla suoraan, joten mielestäni vaikeneminen tai hiljainen liukeneminen on parempi vaihtoehto. Itse en ainakaan ole antanut anteeksi kenellekään, joka on yrittänyt "keskustella" kanssani, joten yhteydenpito on loppunut siihen. Vaietut ristiriidat sen sijaan vanhenevat ja unohtuvat itsekseen. Off topic.
Pyytäisin naapurin kaffelle ja kysyisin, että mikä siinä meidän Villessä OIKEASTI on vialla teidän mielestänne vai onko vika meidän perheessä vai missä?
Eli kissa pöydälle. Ei tarvitse tappelemaan alkaa, vaan kunnon keskustelua, ei sen kummempaa.