Ärsyttää että toi mies ei halua tehdä kanssani mitään!!
Tai no, kun sen pussit alkaa täyttyä, se tulee suorasukaisesti tönimään mua makkarin puolelle, mutta evvk. Ja jos en suostu niin se mököttää kuten toissapäivänäkin, ei puhunut koko iltana mulle mitään, kiukutteli kaikille ja paineli aikaisin nukkumaan.
Mies kun tulee töistä, se syö itsekseen, puhuu puhelimessa kavereidensa kanssa, ja sitten menee oikopäätä sohvalle makaamaan ja katsoo televisiota koko illan. Menee nukkumaan kun siltä tuntuu. Yleensä ei edes osallistu iltatoimiin mitenkään, ei auta huushollin järjestämisessä, iltapalojen tekemisessä, lasten hampaiden pesu sitä ei kiinnosta pätkä vertaa tms.
Vapaapäivinään sen sitten nukkuu piiiitkään (3 tuntia pidempään kuin minä ja muksut) ja sitten kun herää, syö taas itsekseen, katsoo televisiota tai menee autotalliin värkkäämään omiaan, ja sitten onkin pakko jo päästä johonkin pois perheen luota kavereille tai kaverin talliin tai jotain.
Näistä on miljoona kertaa tapeltu, ei mitään muutosta mihinkään.
Äsken taas yritin (enkö mäkään koskaan opi/lakkaa toivomasta että mies muuttuisi?!) että olisi vähän yhteistä aikaa ja sanoin miehelle kun se tuossa katsoo telkkaria, että mitäs jos vietettäs kerrankin vähän aikaa yhdessä. Mies oli ihan että jaa täh, mitä me muka tehtäis?! Mä sanoin että no jos vaikka keiteltäs iltateet (tai minä teetä ja hän saisi lipittää kaljojaan) ja vaan höpöteltäs ja vaikka vielä sillon hereillä olleen muksunkin kanssa.. Mitä tuumaa mies; kääntää katseensa telkkariin eikä vaivaudu edes vastaamaan vaikka kysyn vielä uudelleen että mitä mieltä hän asiasta on.
Sitten suutahdin ja tuhahdin että turha tulla seksiä vonkaamaan kun en näköjään kelpaa kun tyhjennysämpäriksi.
Kommentit (35)
Meillä mies kans joskus umpioituu tuolla tavalla, mut kyllä se sit hätistelystä vähän yrittää tsempata. Sillä tuo ainakin johtuu siitä, et on raskas työ ja minun juttuni ovat usein sellaisia, että niissä ehdotetaan jotain sellaista, joka vaatii ponnisteluja, tyyliin "mitä tehdään tänään ruuaksi" "lähdetäänkö johonkin" tmv.
ihan on kohtuulliset työajat ja mies tykkää työstään aidosti.
Eikä mun mielestä kauheita ponnisteluja olisi vaatinut television (josta ei tule edes mitään mitä mies haluaisi katsoa) sammuttaminen ja kepeä jutustelu sohvalla istuskellen ja kaljaansa ryystäen...
ap
susta on tullut henkilö, jonka kanssa sitä ei huvita kepeästi jutustella eikä sunkaan puheet sitä kiinnosta. Voisit kysyä, että miksi (jos ennen on tilanne ollut eri).
harmi vaan että jotkut ihmiset muuttuvat ajan kuluessa.
ap
susta on tullut henkilö, jonka kanssa sitä ei huvita kepeästi jutustella eikä sunkaan puheet sitä kiinnosta. Voisit kysyä, että miksi (jos ennen on tilanne ollut eri).
ap
Kun mies tulee kotiin sinä odotat, että nyt tapahtuu jotain siihen sinun arkeen erilaista, pääsisit miehen kanssa tekemään jotain eikös?
Kun mies pakertaa töissä päivän parasta lomaa ei ole jonnekin lähtö vaan kotosalla olo ja öllöily. Joskus väsyneenä vaan katsoo telkkaa ja haluu nukkua.
Olen hoitovapaalla ja 6-19 töissä työmatkoineen ollessa kokenut molemmat ja jälkimmäinen ei ollut ehkä sitä herkumpaa.
että en todellakaan odota meidän tekevän mitään erikoista, viihdyn kotona kaikessa rauhassa. Odottaisin vaan, että voisin jutella mieheni kanssa edes hetken päivittäin, kysellä kuulumisia ja kertoa omistani ja että jonkinverran olisi jotain kontaktia!
ap
Kun mies tulee kotiin sinä odotat, että nyt tapahtuu jotain siihen sinun arkeen erilaista, pääsisit miehen kanssa tekemään jotain eikös?
Kun mies pakertaa töissä päivän parasta lomaa ei ole jonnekin lähtö vaan kotosalla olo ja öllöily. Joskus väsyneenä vaan katsoo telkkaa ja haluu nukkua.
Olen hoitovapaalla ja 6-19 töissä työmatkoineen ollessa kokenut molemmat ja jälkimmäinen ei ollut ehkä sitä herkumpaa.
oon ihan itse hankkinut itselleni harrastuksia ja vaikkei mies meinaa suostua sen aikaa lapsia aina hoitaa (3 ja 6 vee pojat)niin olen ollut lujana ja käynyt juoksulenkillä vähintään 3 kertaa viikossa yksin. Kyllä vaan mieskin on alkanut huomata että on täällä muitakin. Tosin nyt on alkanut kääntyä niin päin ettei itseä enää kiinnosta ukon kanssa mitään tehdä. Tähän asti on aina tehty mitä ja siten kun hän haluaa, kysyin itseltäni miksi?
ex-miehen kanssa ihan sama homma. Ylipainoisena vaan makoili sohvalla eikä saanu mitään aikaiseksi. Oli suoraan sanottuna saamaton ja laiska. Mä hoidin ensin kaks ja sitten kolme lasta yksin.
Mä yritin kanssa yhteistä tekemistä ja olemista vuosikaudet, ei kelvannu. Ja sitten yht´äkkiä ilmoitti, että ei saa olla oma itsensä, me ei osata puhua jne. ja kas, ero tuli. Reilu meininki.
Kerrassaan raivostuttavaa tollanen, sympatiat sulle. Rentoutuminen ja lepo kotona on jees, mutta taidan tietää, ettei teilläkään ole siitä kyse...
... ja jos sanotaan "aaaaah" siitä voi syntyä vauva, ja johan oottekin kohta perhe. Se on vähä arpapeliä miten noissa heterosuhteissa viihdytään ;)
jos suhde luisuu vaan uommoiseksi oleskeluksi niin sitte pitää tehdä töitä sen eteen että te kaksi olette se perhe, jossa lapset ovat EIKÄ niin, että sinä olet lapsen kanssa ja mies tekee töitä ja on oma yksikkönsä.
Mikä oli tavatessanne hienoa? Suhde on sitä, että yhdessä voi muistella mitä kaikkea kivaa on tehnyt. Ne kivat jutut pitää jomman kumman järkätä, etukäteen ostaa liput keikalle ja lapset hoitoon tai ekstempore tehdä jotain. Aikuisena ihmisenä tiedät mikä on teistä kivaa tai on ollut joskus kivaa.
Oleskelussa ei ole mitään vikaa, haluaisin vaan JUTELLA mieheni kanssa. Siis että jos alan puhua hänelle jotain, että hän katsoisi mua (edes välillä) ja vastaisi jotain. Nykyään kun alan jotain juttelemaan, mies ei edes kuule, ei käännä katsettaan, tuijottaa vaan telkkaa tai joskus jos kuuleekin, saattaa ihan kesken lauseeni lähteä huoneesta toiseen tms.
Se ei jotenkin itse edes tajua mitä tekee, eikai se ilkeyttään mutta jotenkin ei vaan kertakaikkiaan osaa tajuta että pitäisi jutella/kuunnella.
ap
jos suhde luisuu vaan uommoiseksi oleskeluksi niin sitte pitää tehdä töitä sen eteen että te kaksi olette se perhe, jossa lapset ovat EIKÄ niin, että sinä olet lapsen kanssa ja mies tekee töitä ja on oma yksikkönsä.
Mikä oli tavatessanne hienoa? Suhde on sitä, että yhdessä voi muistella mitä kaikkea kivaa on tehnyt. Ne kivat jutut pitää jomman kumman järkätä, etukäteen ostaa liput keikalle ja lapset hoitoon tai ekstempore tehdä jotain. Aikuisena ihmisenä tiedät mikä on teistä kivaa tai on ollut joskus kivaa.
eli siis kirjoitin ettei mies halua TEHDÄ mun kans mitään, lähinnä tarkoitan että se ei edes juttele mun kanssa. Eli ei tarvitse mitään hurjaa tekemistä ollakaan, en mä sitä kaipaa, vaan vaikka juurikin sohvalla istuskelua ja vuorovaikutteista keskustelua.
ap
mies oli täysin saamaton, eikä koskaan suostunut esim. harrastamaan kaverini kanssa mitään, käymään leffoissa, ulkomaanmatkat olivat kuulemma rahan haaskausta (vaikka olikin aikaisemmin käynyt kavereidensa kanssa Meksikossa ja suunnitteli paraikaa kavereiden kanssa Thaimaan reissua!). Omille harrastuksille oli kyllä aikaa liiankin kanssa. Kotitöihin ei missän nimessä koskaan osallistunut. Ei halunnut käydä kaverini kanssa mm. iltakävelyllä, koska lenkillähän juostaan täysiä urheilusuoritus mielessä, hän ei lähde pihalle laahustamaan. Ideana tietysti tossa kaverilla oli se, että iltakävelyllä pääsee kivasti juttelemaan, vaihtamaan kuulumisia jne. Miestä kun pyysi auttamaan kotihommissa, vastaus kuului AINA "joo kohta" eikä mitään tapahtunut, vaikka pyyntö esitettiin useita kertoja.
Kaverini sitten teki miehelleen sellaisen tempun, että ei passannut tätä enää millään tavalla. Teki ruuan vain itselleen, kattoikin pöydän, mutta vain yhdelle lautaselle. Pesi vain omat pyykkinsä, ukon pyykit jätti pyykkikoriin. Vaihtoi lakanat vain omalle sängynpuoliskolleen, jättäen miehen puolen ilman lakanaa, tyynyliinaa jne. Mies oli hämmästynyt, mutta nukkui yli viikon ilman lakanaa?!?! Helvetti mikä nysväke! Kaveri lopulta lähti yksin etelän lomalle viikoksi, kun oli pyytänyt ja rukoillut miestään lomalle jo pitkään, mutta mies ei viitsinyt vaivautua. Mies ei uskonut, että kaverini lähtisi minnekään, mutta niinpä lähti. Kotiin palattuaan kaverini antoi uhkavaatimuksen. Jos mies halusi vain kämppiksen, sai etsiä tilalle jonkun muun. Jos halusi oikean parisuhteen, sen eteen piti alkaa tekemään töitä. Mies ryhdistäytyikin joksikin aikaa, mutta valui pikku hiljaa takaisin entiseen kuvioon. Kaverini lähti, eikä ole katunut. Nyt hänellä on ihana mies, joka HALUAA viettää aikaa hänen kanssaan.
Kyllähän parisuhteessa pitää haluta viettää aikaa puolisonsa kanssa, mitä järkeä siinä muuten on?? Jos ajattelen itseäni, miksi haluaisin elää parisuhteen, jossa en halua tehdä mitään sen toisen kanssa? Eihän se ole edes parisuhde, se on kämppäkaveruutta.
Mitä jos ilmoittaisit miehellesi, että lähdet kavereiden kanssa viikon reissulle. Hänelle jää huushollin ja lasten hoitaminen?
jos olette niin asia korjattattavissa. Mutta jos mies on omissa maailmoissa hänellä voi olla työstressiä tai masentunut. Jos on vain väsynyt niin ei jaksa töiden jälkeen jutellakaan.
Sinähän sen miehesi tiedät, millainen ollut tai mitä nyt taustalla? Syitä voi olla yhtä paljon kuin sinun tunnetiloissa. (9)
mies on masentunut? Itseäni ei silloin huvittanut puhua kellekään. Kyllä mies tajuaa, että sen pitäisi puhua sulle, mutta sitä ei huvita tai se ei jaksa. Onko sillä kavereita, joille se puhuu?
itse ei tiedosta välttämättä sitä. Ap kannattaa pysähtyä nyt, tuossa voi lopputulos olla avioero, jota kumpikaan ei halua mutta johon juttu luisuu jos ette havahdu puhumattomuuteen. Se on kuitenkin suhteessa tärkeää.
Se vaan jotenkin pitää minua niin itsestäänselvyytenä ja maailmansa pyörii vaan oman napansa ympärillä, ei se tajua eikä halua tajuta että sen pitäisi huomioida muutkin. Se vaan suoraviivaisesti tekee mitä itseään sattuu huvittamaan.
ap
säästät rahaa vaikka matkaan ja lapset ja koti sille huollettavaksi.
Mutta huomioi myös, että tämä on sun näkemys teidän parisuhteesta:"Se vaan jotenkin pitää minua niin itsestäänselvyytenä ja maailmansa pyörii vaan oman napansa ympärillä, ei se tajua eikä halua tajuta että sen pitäisi huomioida muutkin. Se vaan suoraviivaisesti tekee mitä itseään sattuu huvittamaan. "
Mies voi ajatella, että käy töissä että perhe pärjää jne. ja näkee koko asian eri vinkkelistä.
mitä mies haluaisi katsoa, sanoikin ennenkuin kysyin että tehtäiskö jotain, että "hitto täältä ei tuu yhtään mitään".. ja siltikin telkkari vei voiton mun seurasta.
ap