Miten onnistuu yh:n opiskelu rahallisesti?

Onko sulla kaikki opintotukikuukaudet ja lainat jäljellä? Opiskelijan tuet on niin surkeet, että huonolta näyttää, jos et tosiaan MISTÄÄN saisi vippiä tai voisi tehdä edes satunnaista keikkatyötä.

opiskellut kun olin yh. Pärjäsin hyvin kun hain opintotukea ja perheellisenä yleistä asumistukea (ei siis tarvinnut tyytyä opiskelijoiden asumislisään) ja lisäksi otin opintolainaa. Joskus harvoin tein keikkatöitä kun oli koulusta lomaa jne. mutta ilman niitäkin olisin pärjännyt :)

Tukikuukausia on jäljellä ja lainoja, kun en ole nostanut niitä yhtään. Töissä olen ollut koko ajan. Elämisen kustannukset on kuitenkin niin suuret Helsingissä, että töitä se on kai vaan tehtävä. Se on vaan hylättävä tuo opiskelupaikka ja tehtävä noita paskahommia loppuikä.



Ap

Mikä ala?



Jos opiskelu ei vaadi läsnäoloa joka päivä, hae opettajan lyhyitä sijaisuuksia. Niin saa äkkiä tienattua hyvin ekstraa.



Mitä teet työksesi nyt?



Niin, ja tutustumalla esim. muihin yh-äiteihin saisit tukiverkostoja.



2

Yhdn lukuvuoden opiskelin aikuiskoulutustuen turvin. Se on ansiosidonnaista, ja edellyttää vakituista työsuhdetta (ts. työtä, johon palata opintojen jälkeen). Mulla tämä tuki oli noin 1000 euroa kuukaudessa miinus 10 % veroja.



Lisäksi sain Kelan yleistä asumistukea asuntolainan korkoihin. Lainaa lyhensin siis koko ajan.



Käytännössä maksoin asumisesta aiheutuvat kulut aikuiskoulutustuella ja asumistuella, lapsilisät ja elatusmaksut (yhteensä noin 600 euroa) riittivät muuhun. Päivähoito ei noilla tuloilla maksanut mitään. Säästöjä mulla oli vähän, ja niihin piti pikkuisen turvautua.

Älä vaan luovu opiskelupaikasta. Itse jäin parin pisteen päähän sisäänpääsystä ja vituttaa ku pientä oravaa:( Repisin rahat vaikka mistä jos vaan pääsisin sinne yliopistoon. Minullakin kaksi lasta, ei tukiverkostoja. Olen käsittänyt että yliopisto-opiskelu on melko vapaata ja itsenäistä joten ehkä jonkin verran töitä voisi tehdä.

Tukikuukausia on jäljellä ja lainoja, kun en ole nostanut niitä yhtään. Töissä olen ollut koko ajan. Elämisen kustannukset on kuitenkin niin suuret Helsingissä, että töitä se on kai vaan tehtävä. Se on vaan hylättävä tuo opiskelupaikka ja tehtävä noita paskahommia loppuikä. Ap

Helsingissä minäkin olen opiskellut ja asunut kun olin yksinhuoltajana, ei se oo mitenkään mahdotonta. Olen harkinnut nyt jopa jatkokouluttautumista.

Nyt teen lähihoitajan töitä kaupungilla. Työ on yksitoikkoista, haisevaa ja ällöttävää. Tuntuu että kaikki potentiaali menee hukkaan paskaa lapioidessa. Tulevaisuuden haaveena olisi opettaa uskontoa ja psykaa. Tuntuu, että kaikki itsetunto häviää nykyisessä duunissani.



Täytyykin ottaa selvää noista open sijaisuuksista. Olisi se vaan hiukka upeaa, jos saisin sellaisen mahdollisuuden.



Olen kauhean ylpeä luonne, ja avun pyytäminen on mulle pieni kuolema. Täytyy varmaan nielaista ylpeys, soittaa sossuun ja kysyä jotain tukitoimia.



Ap

mä oon ollu koko opiskeluaikani yh. Asumiskustannukset ei tosin olleet noin paljon. Mä sain rahaa opintotuen lisäksi minimielarit, lapsilisän ja asumistuen. Asumiseen meni 200 euroa asumistuen jälkeen. Mulla riitti rahat hyvin, ei tarvinnut edes opintolainaa. Laske vaikka kelan laskurilla, kuinka paljon saisit asumistukea.



Kesät ovat mielestäni ongelma. Silloin voi joko tehdä työtä ja kerätä säästöjä seuraavalle vuodelle. Toisaalta lapset ja itsekin tarvitsee lomaa. Mulla oli viime kesänä 4kk:n harjoittelujakso. Harjoittelupaikkaan oli matka 1,5 tuntia suuntaansa. Olimme lapsen kanssa aivan loppu syksyllä, mutta yliopistolla piti jatkaa vaan...



Omat menot on ollu aika minimissä koko opiskeluajan. En mielestäni oo silti ns. jäänyt mistään paitsi.

ja miksei yläkouluistakin. Meiliä vain koulujen rehtoreille!



t: sijaisuuksia ehdottanut ja tehnyt

tosin sillä rahamäärällä ei kyllä vielä hirveän hauskaa elämää eletä

voi saada tt.tulotukea!

jos on nostanut sen lainansa