Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Imetys meni mönkään.
16.11.2006 |
Haluan kertoa oman tarinani esikoisen kohdalla. Hän taisteli rinnalla joka kerta huusi ja itki. Hampaat irvessä olin minä ja hoitajat roikkuivat tisseissä. KUKAAN ei saanut vauvaani imemään rintaa. Kaikki ihmettelivät, sillä kyllä tuosta rinnanpäästä pitäisi saada ote, vaikka hieman matala onkin, sanoivat.
Aloin pelätä imetystilanteita. KOtonani kävi imetystukihenkilö, mutta eipä hänkään saanut vauvaani imemään. Sen vuoksi aloin sitten pumpata maidon pulloon, mutta loppuihan se muutaman kuukauden päästä pikkuhiljaa. Kaksi kuukautta yritettiin saada vauva imemään tuloksetta. Sitten annoin vaan pelkästään pumpatun maidon ja tuttelin sekoituksen pullosta. Ensimmäisen vuoden tunsin syyllisyyttä, mutta sitten se helpotti, kun tuttavatkin lopettivat iänikuisen kyselemisen.
Että voi se näinkin mennä. Toisen kohdalla meni jo paremmin, vaikka kolme viikkoa meni hänenkin kanssaan imetysotetta opeteltaessa. Riippuu se vauvastakin, että miten imetys onnistuu.
Kommentit (3)
ei vaan onnistu syöttäminen rinnasta, rintakumilla ottaa jonkinlaisen imuotteen muttei kyllä pitkään jaksa kun alkaa itkemään nälkäänsä. Kätilökin sanoi että on jotenkin niin pyöreät ja matalanänniset rinnat että hankalaa tuntuu olevan...ja lapsikin oli eka viikon tipassa eli ei ois jaksanut silloin imeä millään.
Pumppailen pulloon sen mitä jaksan, hirveän työläältä tuntuu mutta saa edes osan rintamaitoa. Pari kuukautta kun vielä jaksais...huono omatunto koko ajan kun imettämisestä puhutaan niin ihmeellisenä ja tärkeänä asiana.
Siihen kun vielä lisätään se että alakautta synnytys ei vaan onnistunu ei sitten millään, ahdasta eikä paikat vaan auennu, siis luuseri sektioäiti! Onneksi on parempiakin äitejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mennyt niin hyvin että imettää vieläkin vaikka lapsi kohta 2v. Ei raaski lopettaa kun se on niin ihanaa.
Alue: Aihe vapaa
Aloin oikein pelätä imetyshetkeä laitoksella, yöt meni jännittäessä, milloin vauvan tulee nälkä ja kovaotteinen hoitaja tulee ruhjomaan pikkuista päin rintaani tuloksetta. Jäi itseinho ja jonkinlainen viha omaa kroppaa kohtaan.
Sano tässä sulle sen, mitä olisin kipeästi kaivannut jonkun hoitajan sanovan niinä pitkinä päivinä sairaalassa:
Olet vauvallesi maailman turvallisin ja rakkain olento, älä sure vaikka imetys ei onnistunut. Yksikään toinen nainen, vaikka kuinka maitoa suihkuava, ei voisi sinua lapsellesi korvata.