Lue keskustelun säännöt.
Synnärin huonekavereista lisää
10.10.2009 |
Tuli tuosta yhdestä viestistä mieleeni oman huonekaverini mies. Oli ilmiselvästi lukenut kaikki maailman vauvanhoito-oppaat ja oli niin tietävänään kaikesta kaiken. Kuunnneltiin oman mieheni kanssa virnuillen verhon takana, kun mies opasti kaikessa jopa opettamaan tullutta kätilöä. Useimmiten lauseet alkoivat tähän tyyliin:"Erään lähteen mukaan..." tai "Alankomaissa tehdyssä tutkimuksessa..." Huh! Että voikin lähestyä kaikkea tieteeseen turvautuen. Oli muutenkin sellainen BesserWisser, että oksat pois!
Kommentit (16)
kun kotiin lähtiessä tuore isä kysyi mistä sitä lisämaitoa saa..
joten mä en näe tässä mitään huvittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hunekaverini oli ihana tyyppi. Huumorintajuinen, mukava ja lämmin... otti vauvani syliinsä lohdutettavaksi kun vauva alkoi itkeä ollessani suihkussa, noin esimerkiksi. =)
Mutta se tsemppaus... oli ihan kuin miehensä ei olisi hyväksynyt muuta kuin täydellisen synnytyskokemuksen. Tiedän., että moni asia meni pieleen ja nainen oli todella uupunut. Mutta tsemppasi, tsemppasi, miehensä takia... puolta sanaa väsymyksestä tms. mies ei hyväksynyt, kun nurisi heti. Oikein aurinkoinen oli mieskin kunhan vain siitä puhuttiin miten kaikki on hyvin.
Kun nainen oli lähdössä synnäriltä vauvan kanssa kotiin, samalle päivälle oli sovittu isoimman lapsen kaverikyläily ja sukulaisvierailu... koti täynnä miehen sukulaisia odottamassa vauvaa ja kestitystä.
Mies hermostui viivytyksestä, kun vauvan bilirubiinit oli koholla eikä ollut varmaa pääseekö kotiin sittenkään...
vaati kotiinlähdön aikaan, että kätilön pitäisi tulla katsomaan, onko hän kiinnittänyt tyrvakaukalon oikein. Kätilö kieltäytyi ja mies suuttui siitä ( 5 krs Naistenklinikalla, eikä parkkipaikkakaan ihan liki ollut)
hunekaverini oli ihana tyyppi. Huumorintajuinen, mukava ja lämmin... otti vauvani syliinsä lohdutettavaksi kun vauva alkoi itkeä ollessani suihkussa, noin esimerkiksi. =)
Mutta se tsemppaus... oli ihan kuin miehensä ei olisi hyväksynyt muuta kuin täydellisen synnytyskokemuksen. Tiedän., että moni asia meni pieleen ja nainen oli todella uupunut. Mutta tsemppasi, tsemppasi, miehensä takia... puolta sanaa väsymyksestä tms. mies ei hyväksynyt, kun nurisi heti. Oikein aurinkoinen oli mieskin kunhan vain siitä puhuttiin miten kaikki on hyvin.
Kun nainen oli lähdössä synnäriltä vauvan kanssa kotiin, samalle päivälle oli sovittu isoimman lapsen kaverikyläily ja sukulaisvierailu... koti täynnä miehen sukulaisia odottamassa vauvaa ja kestitystä.
Mies hermostui viivytyksestä, kun vauvan bilirubiinit oli koholla eikä ollut varmaa pääseekö kotiin sittenkään...
Pistää oikeasti miettimään miten joidenkin äijät voi olla niin urpoja ja mikä vielä oudompaa miksi sellaiset ns. ihanat naiset jaksaa heitä katsella.
Meillä on muuten jo sovittu, että meille ei vierailijooita pyydetä ainakaan kahteen viikkoon synnytyksen jälkeen. Ja ne läheiset jotka tulee niin saa tuoda pullat tulleessaan jos sellaisia ovat vailla.
Meillä lapsen syntymän jälkeen keskitytään vauvaan ei vieraisiin.
Näin oli myös esikoisen jälkeen ja ihan loistava päätös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Makasin vaan sängyssä (en saanut nousta ylös) ja halusin nukkua. Eka yönä en saanut unta kun huonekaverit kuorsasivat. Mutta toka yönä sitten.. 2 muuta äitiä oli kotiutunut ja olin yksin 3 hengen huoneessa. Nukuin alkuyön hyvin, mutta yhden aikaan (yöllä) sinne kärrättiin sitten synnyttänyt äiti miehineen. Tämä mies alkoi soittelemaan kaikille tutuilleen ja sukulaisille, että vauva on syntynyt. 2 tuntia mies soitteli eri ihmisille. Moneen kertaan kuulin tyttövauvan mitat ja yksityiskohtasesti kuinka synnytys suju. Että mua otti päähän!
Minulle tehtiin sektio, ja kyllämies meni sieltä heräämöstä kotiin. lapsi oli viety jo osastolle. Ja mullekin tuli yöllä petikaveri, mutta vain vauva ja äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Makasin vaan sängyssä (en saanut nousta ylös) ja halusin nukkua. Eka yönä en saanut unta kun huonekaverit kuorsasivat. Mutta toka yönä sitten.. 2 muuta äitiä oli kotiutunut ja olin yksin 3 hengen huoneessa. Nukuin alkuyön hyvin, mutta yhden aikaan (yöllä) sinne kärrättiin sitten synnyttänyt äiti miehineen. Tämä mies alkoi soittelemaan kaikille tutuilleen ja sukulaisille, että vauva on syntynyt. 2 tuntia mies soitteli eri ihmisille. Moneen kertaan kuulin tyttövauvan mitat ja yksityiskohtasesti kuinka synnytys suju. Että mua otti päähän!
hemmetti hiljaa, että täällä saa väsyneet äidit nukkua?? Piti vaan hiljaa marttyyrina kärsiä?
huonekaverina oli nuori romaninainen. Hänellä kävi vieraita useampia, joten pidin verhoa kiinni sänkyjemme välillä. Yhdellä hänen naispuolisista vieraistaan oli aivan lumoavan kaunis ääni, en ole ikinä kuullut niin kaunista, lempeää, soinnukasta ja harmonista ääntä yhdelläkään ihmisellä. Kuuntelin aivan lumoutuneena, koko ajan teki mieli kurkkia verhon takaa, miltä näyttää ihminen, jolla on maailman kaunein ääni, mutta en kehdannut :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puhumaan hiljempaa tai siirtymään käytävään. Mutta en mäkään jaksa jankata samaa asiaa montaa kertaa. Mies totesi mulle, että kai hän nyt saa ilouutistaan kertoa kelle huvittaa ja millon huvittaa.
Ja kyllä, ainakin siihen aikaan sai miehet SAATTAA vaimonsa ja lapsensa osastolle. Yöhoitaja ei vaan vahtinut nyt tätä touhua loppuun asti.
minä olin yötä omassa huoneessa vaimon kanssa sektion jälkeen ja hoiteli vauvaa kun vaimo ei päässyt oikein ylös
T: mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle tehtiin sektio, ja kyllämies meni sieltä heräämöstä kotiin. lapsi oli viety jo osastolle. Ja mullekin tuli yöllä petikaveri, mutta vain vauva ja äiti.
tosin mitään puhelinrumbaa ei pistetty päälle.
Lähinnä siliteltiin pientä ja halaistiin toisiamme :)
Oltiin tosin vasta joskus viiden aikaan aamulla osastolla.
sektion jälkeen.
Ihan hyvät muistot jäi kaikin puolin mutta muutama asia jäi, ei naurattamaan, eikä ärsyttämään, mutta mieleen kuitenkin.
Ekana iltana ja yönä oli huonekaverina nainen joka ramppasi ihan koko ajan tupakalla ja katsoi telkkaria yöllä. Ei se sinänsä minua haitannut tai häirinnyt, jäipä mieleen vaan.
Toisen yön sain olla yksin, valitettavasti ihan kirjaimellisesti, koska vauva lähti sokereiden takia lasten teholaan.
Kolmannen siellä vietetyn yönkin vauva oli teholassa, mutta sain illalla uuden huonekaverin.
Hän kertoi koko ajan vauvalleen mikä tätä vaivasi jos itki "nyt sinua varmaan koskee vatsaan" "nyt sinulla varmaan on nälkä" "nyt sinulla on varmaan märkä vaippa" jne, ja hänen vauvansa itki vähän väliä.
Ikkunaa ei voinut pitää auki edes vähäsen (en tiedä miksi, lapsen takia kai, oli vähän pakkasta)
ja siinä pikkuriikkisessä kahden hengen huoneessa haisi aiva järkyttävälle.
Niimpä vietin päivät yötä lukuunottamatta lasten teholassa ja osaston käytävillä.
Vauva oli kanssani viimeisen yön ja nukuimme huoneessa jonkin aikaa mutta muuten istuskelin käytävän tuoleilla ja kiikussa ja lapsi oli peittokapalossa mukana :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos mies on sekaisin, sun olis pitänyt soittaa yöhoitaja paikalle ja käskeä sitä sanomaan mies saa nyt lähteä ja sä pääset nukkumaan.
Ei miehelle, joka on tullut just isäksi voi ulkopuolinen tehdä mitään. Sitten vasta kun tarpeeksi monta kertaa sanotaan, homma hoituu.
Mulla oli kolmen hengen huoneessa huonekaverina varsinainen prinsessa. Heti tultuaan valitti kuinka tyyny on huono ja miehensä joutui etsimään hänelle paremman tyynyn. Kätilölle valitti tutkimuksista, tutkittiin kuulemma liikaa, huonekavereitten mahaa ei kuulemma paineltu yhtä usein. Sitten valitti kätilölle keskipaikastaan. Halusi reunapaikan. Lopulta kätilö tokaisi: "Valitettavasti meillä ei ole kerrossänkyjä, ja paikat täytetään saapumisjärjestyksessä, joten joudut olemaan keskellä." Pisteet kätilölle!
kun kotiin lähtiessä tuore isä kysyi mistä sitä lisämaitoa saa..