Pitääkö opettajan aina olla maisteri viran saamiseksi?

jotain harvoja poikkeuksia saattaa olla, mutta ne lienevät sitten lähinnä ammatillisella puolella. Silloin kyseessä ei sitten kuitenkaan enää ole virka.

Pätevä ammatinopettaja voi saada viran koulutuskuntayhtymässä siis ihan oikean VIRAN. Pätevällä tarkoitetaan riittävän korkeaa ammatillista koulutusta (käytännössä AMK), riittävän monta vuotta työelämässä kokemusta hakemassa (minimi 3 vuotta) ja niitä opettajan pedagogisia opintoja. Silloin voi se LEHTORIN VIRKA irrota:-)

Ammatillisen puolen yhteisten aineiden opettajat sitävastoin taitavat olla maistereita viran saadakseen.

siis ylempiä korkeakoulututkintoja. Tai siis osa kandidaateista on, esim luonnontieteen ja filosofian kandidaatit, mutta ei esim humanististen tieteiden jne, jotka olivat laempia korkeakoulututkintoja.



ELi opettajalla tarvii olla ylempi korkeakoulututkinto joko kasvatustieteestä (luokanopettajilla) tai siltä tieteenalalta, mille heidän opetettava aineensa kuuluu. Sen ei (valitettavasti sillä ihan kaikki eivät päivittele tietämystään!) ole väliä, miltä vuosikymmeneltä tutkinto on.

Maisterin arvon sai jos maksoi siitä, se ei ollut oppiarvo. Kandidaatti oli ylempi tutkinto. Siksi vanhat kandit ovat samalla viivalla kuin nykyiset maisterit. En tosin tiedä koska yliopistotutkinnot uudistettiin.

Maisterin arvon sai jos maksoi siitä, se ei ollut oppiarvo. Kandidaatti oli ylempi tutkinto. Siksi vanhat kandit ovat samalla viivalla kuin nykyiset maisterit. En tosin tiedä koska yliopistotutkinnot uudistettiin.

itse olen 1991 saanut oikeuden opiskella filosofian kandidaatiksi. Silloin maisterin arvo piti viel ostaa. 1997 valmistuin filosofian maisteriksi, ostamatta yhtään mitään. HuK oli tässä välissä tuohon aikaan vapaaehtoinen, noin 1005 tienoilla siitä tuli pakollinen alempi krkeakoulututkinto.

noin 1005 tienoilla siitä tuli pakollinen alempi krkeakoulututkinto.

80-l maisteri oli filosofian kandidaatti, ei luonnon- tai humanististen tieteiden, joka on nyt alempi korkeakoulututkinto ja joka oli aikaisemmin arvo (ei tutkinto).

Haaga-Helia on yksityinen amk. Mutta lehtorin TOIMEN saadakseen, on pakko omata ylempi korkeakoulututkinto SEKÄ vähintään kolme vuotta oman alan työelämäkokoemusta SEKÄ opettajan pedagogiset opinnot.

jotain harvoja poikkeuksia saattaa olla, mutta ne lienevät sitten lähinnä ammatillisella puolella. Silloin kyseessä ei sitten kuitenkaan enää ole virka.

Pätevä ammatinopettaja voi saada viran koulutuskuntayhtymässä siis ihan oikean VIRAN. Pätevällä tarkoitetaan riittävän korkeaa ammatillista koulutusta (käytännössä AMK), riittävän monta vuotta työelämässä kokemusta hakemassa (minimi 3 vuotta) ja niitä opettajan pedagogisia opintoja. Silloin voi se LEHTORIN VIRKA irrota:-) Ammatillisen puolen yhteisten aineiden opettajat sitävastoin taitavat olla maistereita viran saadakseen.

siis ylempiä korkeakoulututkintoja. Tai siis osa kandidaateista on, esim luonnontieteen ja filosofian kandidaatit, mutta ei esim humanististen tieteiden jne, jotka olivat laempia korkeakoulututkintoja.

ELi opettajalla tarvii olla ylempi korkeakoulututkinto joko kasvatustieteestä (luokanopettajilla) tai siltä tieteenalalta, mille heidän opetettava aineensa kuuluu. Sen ei (valitettavasti sillä ihan kaikki eivät päivittele tietämystään!) ole väliä, miltä vuosikymmeneltä tutkinto on.

Mun veli esim. on luokanopettaja, hänellä on virka ja alempi korkeakoulututkinto. Hän aloitti luokanopettajaopinnot v. 1976. Myös mun tyttöni opella on alempi korkeakoulututkinto ja hän on pätevä luokanope, jopa hakemaan uutta virkaa. He eivät ole opiskelleet yhtä paljon (eivät esim. ole tehneet gradua) kuin 80-luvun alusta luokanopettajiksi opiskelleet, kuten mun mies, joka aloitti luokanopettajaopinnot v. 1980. Mun mies valmistui kasvatustieteiden kandidaatiksi (ylempi korkeakoulututkinto), mutta haki sitten maisterin arvon.

Itse olen koulutukseltani filosofian kandidaatti, joka myös on ylempi korkeakoulututkinto. Se vastaa ihan täysin maisterin tutkintoa, nimitys vain on eri. Toisin kuin mieheni en viitsinyt maisterin titteliä itselleni hakea.

kuin humanististentieteiden kandi ja kumpikin on alempia tutkintoja, eivät maistereita. Opettajissa on edelleen paljon virassa näitä HuK:ja ja LuK:ja. Ja he ovat edelleen päteviä hakemaan virkaa mistä vaan. Samoin luokanopet alkoi olemaan vaiheittain maistereita vasta 80-luvun alkupuolella.

Jos olet valmistunut kasvatustieteen kandidaatiksi ennen 1990-lukua,niin voit hakea luokanopettajan virkaa. Muussa tapauksessa (1990-luvun jälkeen valmistuneet) vain kasvatustieteen maisterit ovat kelpoisia hakemaan luokanopettajan virkaa.

jotain harvoja poikkeuksia saattaa olla, mutta ne lienevät sitten lähinnä ammatillisella puolella. Silloin kyseessä ei sitten kuitenkaan enää ole virka.

Eihän virkaa voi saada, jos ei ole pätevä ope.

Virkaa ei saa, ellei tutkintoa ole.

Kiitos eli siis jos suorittais opettajan 4-vuotisen tutkinnon olisi siis maisteri? Vai pitääkö koulutuksen lisäksi lukea vielä lisää?



ap:)

vaikka olisikin maisteri. Sukulainen vuosi kerrallaan samassa koulussa, mutta ei ole virkaa saanut ikinä vaikka on opettanut kohta 15 vuotta. Stressaavaa.

Ja miks pitäis saada? Eihän siinä olis mitään järkeä, kun päteviäkin on. JOS joku valitsis epäpätevän virkaan, joku siitä valittais ja päätös kumottais eli ei, epäpätevä ei voi saada virkaa.

nyt ollut samassa koulussa 2 vuotta, sitä enne vaihtanut liki vuosittain koulua, kun ei ole saanut virkaa ja taatusti on pätevä.

Luokanopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka:







1) on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (576/1995) mukaisen maisterin tutkinnon ja mainitussa asetuksessa tarkoitetut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;



2) on suorittanut kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) mukaisen kandidaatin tutkinnon sekä 1 kohdassa tarkoitetut opinnot;



3) on suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot ja jolla on muu kuin 12 päivänä lokakuuta 1984 annetun peruskouluasetuksen (718/1984) 102 §:n 2 momentissa säädetty aineenopettajalta tämän asetuksen mukaan vaadittava kelpoisuus; taikka



4) on suorittanut Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa vähintään kolmivuotiseen koulutusohjelmaan perustuvan peruskoulun luokanopettajan tutkinnon.

ap

En ole käynyt yliopistolla kuin pari kertaa vieraana, mutta olen kahden eri aineen lehtori kauppiksessa.