Olen niin huolissani terveydestäni, en jaksa enää :'''((((

varmaan mennä yksityiselle, ellet ole ollut jo, jos suinkin on varaa. Nehän voivat määrätä labrakokeita julkiselle puolellekin? Suosittelisin että yrität saada kunnon tutkimukset, ettei tarvii tuota asiaa yksin vatvoa.



Vaikea muuten sanoa mitään, kun et kerro oireista mitään. (Esim. voisko oireita aiheuttaa joku tekijä elintavoissasi jne)

Ja noista tutkimuksista olen vähän eri mieltä. En haluaisi joutua enää yhtään mihinkään tutkimuksiin odotteluineen jne. Minulle riittäisi (ja oikeastaan toivon), että erikoislääkärin mukaan tarvetta tutkimuksille ei olisi. Luotan kyllä erikoislääkärin arviointikykyyn.



Jokin yksittäinen tarkka tutkimus antaa ehkä vastauksen, että juuri tällä hetkellä minulla ei ole jotain tiettyä sairautta. Mutta vuoden tai 10 vuoden päästä saatan sairastua siitä huolimatta. Siksi en oikein luota lähinnä mielenrauhan takia tehtäviin tutkimuksiin.



ap

Voisiko syynä olla se paniikkihäiriö? Minulla on se ja epäilen aina kaikkea vakavaa ja pelkään kuolemaa.



Nyt olen saanut uuden elämän ja pelko on loppunut tai ainakin pienentynyt minimiin.



Lue Antti Heikkilä.fi sivuja saat taatusti sieltä apua. Mm. vitamiinit, hivenaineet ja kivennäisaineet ja liikunta, niillä minä pääsin ylös tuosta suosta!



Voimia!!

josko jollain olis vastaavaa.

itsellänikin omituisia oireita mutta aina vaan arvot kohillaan.

sydämentykytystä, rytmihäiriöitä, palan tunne kurkussa, vatsaoireita jne. joille ei ole selvää yhteistä tekijää, niin todennäköisimmin syy on psyykkinen.



Sen sijaa huolestuttavia ovat esim. jatkuva lämpöily ilman syytä, painon putoaminen ilman laihdutusta jne.



Minulla esim. "epätodellisuudentunteet", palan tunne kurkussa ja jatkuvat rytmihäiriöt liittyivät ahdistuneisuushäiriöön.



Olin niin haka, että jopa "tunsin" kyhmyjä rinnoissa ja lääkäriin mennessä lääkäri oli ihan äimänä, että ei täällä kyllä MITÄÄN ole...

kannattaisko sun sitten mennä sinne erikoislääkärille? En nyt usko, että täältä saat mitään vastausta kysymykseesi, varsinkaan kun et yhtään kerro, mistä on kysymys.



Ja - en sano tätä nyt pahalla, vaan hyvällä - kannattaa miettiä myös, voisko olla psyykkinen juttu. Rankkaahan sitä on pohtia, mutta säästää paljon itseä ja läheisiä. Tiedän kokemuksesta, mulla on yksi sukulainen, jolla on erittäin pahoja, vainoharhaisia mt-ongelmia, muttei ymmärrä sitä itse. Emme me muutkaan tässä suvussa ihan tasapainoisia ole, mutta ainakin meillä on joku käsitys siitä.



T. nro 3

Mutta älkää ehdottako, että minulla on MS, reuma tai fibromyalgia. Näistä kaikista on ollut puhetta lääkärien kanssa eivätkä he pidä niitä todennäköisinä. Ja ymmärrän kyllä, että esim. MS:n voi sulkea pois vain magnettikuvauksella. Itse asiassa en pelkää mitään edellämainittuja, vaan paljon vakavampia ja/tai harvinaisempia tauteja, joihin osa oireistani saattaa sopia.



ap

fibromyalgiaan?

5:nen vielä jatkaa..



Paniikkinäiiö mulla aiheutti paljon puutumista, etenkin pään alueella, etenkin huulissa ja poskissa mutta myös ohimoilla, lisäksi kädet olivat puutuneita usein.



väsymys myös kuuluu tuohon.



t. 5

Normaalisti en ole taipuvainen luulotautiin, mutta tämä tilanne on vienyt myös psyykkiset voimani nollaan ja kaikki tuntuu kaatuvan päälle.



Mieluummin toki olen hullu kuin kuollut. :(



ap

joka on tapauksessasi erittäin varteenotettava. Nimittäin paniikkihäiriö.



Itse sairastuin vaikeassa elämäntilanteessa paniikkihäiriöön, joka oirehti erittäin fyysisesti. Minulla oli vaihtelevasti mm. sydämentykytystä, paineen tunnetta rintalastassa, hengitysvaikeuden tunnetta, omituista paineen tunnetta päässä, huimausta, heikotusta ja yleistä pahoinvointia. Siis ihan oikeasti TUNSIN nämä fyysiset oireet, en vain kuvitellut niitä. Kun siihen liittyi vielä - todennäköisesti stressin aiheuttama - yleinen heikkokuntoisuus (sairastin perus kausiflunssat ja mahataudit pahimman kautta), olin aivan varma sairastavani kaikkea sydänlihasrappaumasta leukemiaan.



Yksi voimakas oire paniikkihäiriössä on myös varsinainen kuolemanpelko, jota podin jatkuvasti. Oireiden tarkkailu ja niiden jatkuva seuraaminen ja pelkääminen puolestaan pahentavat oireita ja noidankehä on valmis.



Minulle tehtiin puolen vuoden ajan lukuisia kokeita verikokeista sydämen röntgeniin ja useisiin ekg-tutkimuksiin, kilpirauhaskokeisiin ja jopa kuulokokeisiin...Välillä minulla epäiltiin mm. astmaa ja sain näin pari virhediagnoosiakin.



Lopulta lääkäri diagnosoi oireeni psykosomaattisiksi (osittain sen tiedon pohjalta, että suvussamme on ollut enemmänkin hyvin fyysisesti oirehtivaa paniikkihäiriötä, joka puhkeaa nuorella aikuisiällä). Puolen vuoden citoroplamirin käytön ja psykologilla käynnin jälkeen kaikki oireet, niin fyysiset oireet kuin jatkuva kuolemanpelko ja ahdistus terveydentilastakin, hävisivät. Paniikkihäiriölääkitystä söin yhteensä puolitoista vuotta. Sen jälkeen olen pärjännyt ilman. Fyysinen sairaus ei koskaan sitten uhannutkaan...

todella voimakasta uupumusta, puheen takeltelua, nivelkipuja, myös lihaskipua (ehkä huonosta fyysisestä kunnosta johtuen, ei kuitenkaan ylipainoa) ja tuloksena oli kilpirauhasen vajaatoiminta. Asiaa tutkittiin kuitenkin yli kaksi vuotta ennen kun sain lääkityksen. Syynä se, että arvot sahasivat ylös alas: ensin väitettiin virheeksi labroissa jne.... Eli ehkäpä kohdallasi on jotain tällaista?

joitain tuommoisia johtuen ihan vaan liikunnan puutteesta. Mulla menee niskat helposti jumiin (aiheuttaa huimausta, väsymystä, haparointia) ja myös nivelet tulee kipeäksi (erit. ranteet, nilkat, polvet), jos en liiku.



Huom! En ole nyt väittämässä että sulla olis tätä, varmaan sun oireet on vakavammat kun oot lääkäriin mennyt.



Ootko miettinyt elintapojasi, esim. tuo liikunta, ruokavalio, nukkuminen? Syötkö tarpeeksi rasvaa? Rasvan puute voi aiheuttaa aivo-oireita. Nukutko hyvin? Oletko masentunut, ahdistunut?



Etenkin masennus ja ahdistus voivat tehdä kaikenlaisia fyysisiä oireita: mulla esim. tuli ruoka-aineallergioita kun sairastuin masennukseen.



t: nro 3

Sen perusteella yritän pitää yllä toivoa, että ehkei minulla olisi sittenkään mitään hirvittävää lihassairautta tai vastaavaa.



Kyllä kai paniikkihäiriö on mahdollinen, en vain tiedä, mikä tässä on syytä ja mikä seurausta.



ap

(esim. pään alueella) voivat kyllä johtua paniikkihäiriöstä. Samoin lihasjumit aiheuttavat näitä kaikkia. Itse kärsin seuraavista:

-tension neck (eli suomeksi kipeät ja tiukat hartia- ja niskalihakset, joka on aika yleinen vaiva)

-paniikkihäiriö

-kuulonalenema toisessa korvassa



Lääkärini mukaan nämä kaikki aiheuttavat huimausta, päätuntemuksia, puutumisia varsinkin yläraajoissa, epätodellista/pöpperöistä olotilaa, kaatumisen tunnetta jne. Kun ne kaikki vielä ruokkivat toisiaan (korvavammapotilaalla tasapainoaisti häiriintyy herkästi ja tiukkojen niskojen takia aivot eivät saa kunnolla verta -> huimaa -> menen "paniikkiin" -> hyperventiloin -> huimaa yhä enemmän) olen aika usein aivan kirjaimmellisesti pyörällä päästäni ja lisäksi puuduksissa.



Nämä ovat vaivoja, joiden kanssa on vain pitänyt oppia elämään: Säännöllinen selkä-hartia-jumppa, hieronta, cipramil-lääkitys, oireiden tunnistaminen ja rentoutusmetodien harjoittelu, elämäntavat terveellisiksi jne.

siihenkin tuo helpotusta mm. liikunta, hieronta jne.



suosittelen käymään reumalääkärillä.



fibrossahan kaikki arvot on normaaleja :)



T: fibrootikko.

äitini puhuneen joskus, että joku lääkäri (olisko just toi Antti Heikkilä?) pitää fibromyalgiaa enemmänkin oireiden kasautumana, kuin minään varsinaisena "pehmytkudosreumana". Että se olis pitkälle mennyttä lihasjumia ja psyykkisiä oireita, jotain tämmöistä. Ei siis sinänsä mitenkään vähäteltävää, vaan hoitokeinona esim. masennuslääkkeitä jne. En tarkkaan muista nyt mitä äiti tuosta sanoi.



Onko sulla niskat tai selkä jumissa?

onko teillä sellaista, että väsymys pahentaa oireita?



Minä olen muutaman kerran huomannut, että jos joudun heräämään aikaisin aamulla esim. lasten takia, olen aivan juntturassa, joka paikkaan sattuu, puuduttaa, huimaa jne. Mutta jos pääsen vielä pariksi tunniksi nukkumaan, niin olo onkin sen jälkeen normaali tai lähes normaali.



ap

Onko sulla niskat tai selkä jumissa?

lihakset ovat ajottain kosketusarkoja. Melkein tuli vedet silmiin hierojalla, mutta hänen mukaansa lihakset olivat normaalin tuntuiset (ei kireät). Tämä arkuus kyllä vaihtelee, useimmiten sitä ei ole.

ap

Mutta älkää ehdottako, että minulla on MS, reuma tai fibromyalgia. Näistä kaikista on ollut puhetta lääkärien kanssa eivätkä he pidä niitä todennäköisinä. Ja ymmärrän kyllä, että esim. MS:n voi sulkea pois vain magnettikuvauksella. Itse asiassa en pelkää mitään edellämainittuja, vaan paljon vakavampia ja/tai harvinaisempia tauteja, joihin osa oireistani saattaa sopia.

ap

Mulla oli tuollaisia oireita plus hengitysvaikeuksia, kun altistuin homeelle. Nivelet oli niin kipeät, että mut lähetettiin ihan sairaalan reumasairauksien poliklinikalle. Siellä tehtiin kaikki reumatutkimukset, mutta reumaa ei löytynyt. Nivelet vaan oli kipeät, jäykät ja jonkunverran turvoksissa. Tämä loppui, kun homealtistuskin loppui.

Tässä vielä listaa homeoireistani: kurkkukipu, palan tunne kurkussa, kipu keuhkoissa, kipu poskionteloissa, hengitysvaikeudet, poskiontelontulehduskierre, keuhkoputkentulehduskierre, nivelkivut ja -turvotus, äkillinen voimattomaksi valahtaminen, kova väsymys, erittäin huono rasituksenkesto (jo pölyjen pyyhkiminen kotona oli niin rasittavaa, että hiukset kastuivat hiestä läpimäräksi) keskittymiskyvyttömyys, ihottuma, runsas hiustenlähtö, huimaus, rytmihäiriöt, lämpöily (jatkuvasti vähintään 37,2), silmäoireet. Oireita oli niin paljon, että varmasti listasta jäi vielä jotain puuttumaankin. Ja syynä tosiaan home... Ongelmana homeoireissa on se, että niitä voi olla niin runsaasti ja eripuolilla kroppaa, että tavallinen lääkäri menee ymmälleen, ajattelee, ettei noin paljoa VOI olla oireita ja leimaa luulotautiseksi...