HAH ON SE VAAN KUMMA KUN KOTONA SAA ENEMMÄN RAHAA KUN JOS OLISIN TÖISSÄ

Palkasta kun vähennetään hoitomaksut ja töihin kulkemisesta koituvat menot, käteen jää suurin piirtein saman verran, ellei vähemmän.



Silti olen ollut töissä, vaikka siitä en nauti, eikä palkkakaan motivoi.

Kyllä se siitä sitten korjaantuu.

Minun tuttavani ei saanut senttiäkään työttömyyskorvausta, koska hänen miehensä oli työttömänä ansiosidonnaisella ja hänen tulot katsottiin riittävän. Aivan käsittämätöntä millä rahalla ihmisten katsotaan elävän. Monilla on kuitenkin asuntolainaa yms.

kun päiviä jäljellä 200 ja jos odotan että päivät loppuu niin sitten ei taas ole tietoa tulevasta? Help en yhtään osaa päättää!

t. ap

Tämä tuttavakin joutui miettimään asuntonsa myymistä niiden muutamien kuukausien takia jolloin oli työttömänä. Pikamyynnistä olisivat todennäköisesti saaneet todella huonon hinnan asunnolleen, olisiko edes riittänyt lainan maksuun. Onneksi alle puolessa vuodessa löytyi uusi työpaikka. Mutta se on selvää että liittoon kannattaa kuulua!

Riippuu paljon myös siitä millaisiin töihin hätätilanteessa suostuisit? Luulisi aina jotain löytyvän.

Ei ainakaan paranna työnsaantimahiksia, veikkaan.

hakemuksissani hihku olleeni työttömänä. Työtä hakiessa voi ilmoittaa hoitaneensa siihen saakka lapsiaan kotona, ei sen perään enempää kysellä. Tämä siis sille pelottelijalle tiedoksi.

Minä ainakin ilmoitan työhakemuksessa edellisten työsuhteiden kestot. Jos siinä on aukkoja niin haastattelija yleensä kysyy mitä olen sinä aikana tehnyt. Ja minulla ainakaan ei ole pokkaa valehdella siinä tilanteessa. Miesvaltaisella alalla kun olen, ei lasten vuosikausia kotona hoitamistakaan katsota pelkästään hyvällä.



t. 8

pienen lapsen hoitaminen kotona on varsin ymmärrettävä aukko. Nostin sitten kotihoidontukea tai työttömyyskorvausta sinä aikana. Eikä sitä ansiosidonnaista vuosia saa. Jos työnantajasi pitää pienen lapsen hoitamista kotona huonona, niin johan on pöljä.

Lyhyiden työmatkojen ja hyvän palkan perässä täällä ollaan.