Minkä kokoisen kämpän jaksaa pitää siistinä- mikä kodin ideaalikoko?
Olen loputtoman kypsä pölyyn, mihin koko asunto peittyy mutta en haluaisi käyttää vapaa-aikaani pelkästään siivoamiseenkaan.
Kuinka suuren kodin jaksaa pitää kohtuullisella siivoamisella siistinä ja pölyttömänä?
Onko parempi pienehkö tai keskikokoinen, mutta siisti koti vai suurehko mutta aina pölyinen=epäviihtyisä?
Vai pitääkö pölyä oppia sietämään?
Kommentit (2)
sataviiskytneliöisenkin jaksaa pitää siistinä, jos tilat ovat järkevät, pieniä loukkoja ei ole ja pistorasiatkin on jotenkin fiksusti. Ja viiskytneliöinenkin on rasittava siivottava, jos tilat ovat ahtaat, pimeät, epäviihtyisät ja edellytykset ovat muutenkin huonot.
Siivoaminen ahtaissa tiloissa ei ole kivaa. Jos asunnossa ei viihdy, ei sitä jaksa siivotakaan. Jos imurin johdolle pitää joka huonetta imuroidessa vaihtaa pistorasia niin johan se imuroiminen kypsyttää. Ja minä en jaksaisi siivota kahta kerrosta, mutta sama neliömäärä yhdessä kerroksessa menee kyllä.
Sitten on ihan semmoisia siivousteknisiä asioita, joilla ei ole tekemistä asunnon kanssa, mutta joilla voi helpottaa siivoamista ja siisteyden ylläpitämistä. Oikeastihan asunnon imuroiminen vaikka osissa ei ole iso homma. Rojujen kerääminen voi olla, mutta sillä taas ei ole tekemistä asunnon koon vaan romumäärän kanssa. Sitten voi vielä miettiä, että mistä se pöly irtoaa ja yrittää vähentää sellaista pölisevää roinaa.
Hah, hyvä kysymys. Tilanne meillä on nimittäin se että asumme vuosi sitten valmistuneessa vähän yli kahdensadan neliön talossa. Uusi tilava koti keskuspölynimureineen ja kodinhoitohuoneineen on mutta pölyistä ja muuten siivotonta pakkaa ajoittain olemaan. On asuttu monenlaisesti vuosien varrella ja siisteyden/siivottomuuden taso on ollut jälkeen päin arvioiden vakio. Rakennusaikana asuimme 55m3 talossa (silloin meitä oli kuusi) ja silloin siivottomuus johtui tilan ja ajan puutteesta, nyt en sitten oikein enää tiedä... Lieneekö laiskuudella tai mukavuudenhalulla osuutta asiaan.