Köyhä ei voi olla onnellinen!
Kommentit (58)
vai oletko koskaan koittanut miettiä, mistä saat lapsill huomenna ruokaa ja mistä vaatteita?
Rakkautta köyhässäkin perheessä voi toki olla, mutta kyllä sitäkin syö tieto siitä, että huomisen pääruoka ON epävarma ja laskuja on liikaa. Huolet syö.
Minua ahdistaa raha-asiat niin paljon, että ei tässä ehdi onnellisuuden tuntemuksia juuri etsiä.
ap
Minulla on hyvin rikas isä jolla on kaikkea.. Vaimo, talo, autoja, terveys, hyvä työpaikka... ja sitä rahaa.. Ja silti on hyvin onneton.
Minulla on ihana mies, terveet lapset, ihana koti, mukava työ, ystävät, harrastukset.. minulta ei puutu mitään! ja olemme hyvin vähävaraisia. En saisi rahalla mitään mitä minulla ei jo nyt ole!
lapsia on liuta ja rahat tiukalla. nytkin on tililläni 40 e rahaa miehellä 17e tilipäivä on 15 päivä ja 20 päivä... Ja toisiski vanhimmalle pojalle pitäis ostaa uudet housut jotta pääsee maanantaina ehjissä vaatteissa kouluun...
-3, ja ihan onnellinen-
Selvää on,että rikaskin voi olla onneton, mutta TODELLA köyhän on oltava ainakin vähän päästään vialla, elleivät huolet paina.
vähävaraisena sulla n rahaa ostaa ruokaa ja prismasta vaatteita ja lapsille kouluun nokkahuilu jos on tarpeen. Mä taas ole köyhä ja joudun luopumaan omasta lounaasta Ja jonkun lapsista välipalasta voidakseni antaa lapselle kouluun 5 euroa että se saa ostaa nokkahuilun muun luokan mukana. Halpa nokkis, muttamulle liikaa. Ja joka yö mä mietin, että esikoinen tarvis uudet haalarit kun edellisen on nilkoista lyhyet, mutta jos mä pistän niihin 30 euroa, ei jää ruokaan viikoksi ja sitäpaitsi sähkölaskukin on erääntynyt jo. Arvaa vaan, heijastuuko tämä jatkuva huoli mun perhesuhteisiin ja lastenkasvatukseen, vaikka perhe onkin ihan ihan, muttei mitään pyhimyksiä kuitenkaan?
Ei sillon ollut monellakaan rahaa. Iso perhe asui pienessä pirtissä ja syötiin kovaa leipää ja perunaa omasta maasta. Silti ovat varmasti olleet onnellisia! Tai sitten meidän kaikkien mummot ja vaarit ja niiden vanhemmat ovat olleet hyvin onnettomia.
Enemmän ne rikkaat on niitä mielisairaita ja masentuneita! Johon tuon näki jo äsköisessä Anna dokkarissa. :D
Vierailija:
No mutta mites se rikkaus tekisi onnelliseksi? Tiesitkö ettei materiaali voi tehdä onnelliseksi, oikeasti?
Minulla on hyvin rikas isä jolla on kaikkea.. Vaimo, talo, autoja, terveys, hyvä työpaikka... ja sitä rahaa.. Ja silti on hyvin onneton.Minulla on ihana mies, terveet lapset, ihana koti, mukava työ, ystävät, harrastukset.. minulta ei puutu mitään! ja olemme hyvin vähävaraisia. En saisi rahalla mitään mitä minulla ei jo nyt ole!
Tuo on niin klassinen vastaveto...ja niin tylsä ja vieläpä virheellinen.
Köyhyys tai rikkaus ei automaattisesti tee kenestäkään onnellista tai onnetonta. Tietenkään!
Mutta jos minulla olisi sama elämäntilanne kuin nyt, mutta vaan enemmän rahaa, olisi onnellisempi. Ihan varmasti.
Raha ei ehkä lisää onnea, mutta köyhyys kyllä vasrastaa onnellisuutta. Köyhyys (raha-ongelmat, ylimääräiset huolet) tuovat elämään ylimääräistä ahdistusta mitä ei rahakkaammalla ole....niiden muiden elämän vaikeuksien päälle.
ap
Kunnon talvihaalareita siellä on vähemmän, ne on pakko ostaa uutena, jos haluaa kunnolliset. Tai sitten hobbarista osamaksulla, ei kirpaise niin paljon kerralla.
mitä nykyään kaikilla muilla tuntuu olevan...
Vierailija:
Ei sillon ollut monellakaan rahaa. Iso perhe asui pienessä pirtissä ja syötiin kovaa leipää ja perunaa omasta maasta. Silti ovat varmasti olleet onnellisia! Tai sitten meidän kaikkien mummot ja vaarit ja niiden vanhemmat ovat olleet hyvin onnettomia.Enemmän ne rikkaat on niitä mielisairaita ja masentuneita! Johon tuon näki jo äsköisessä Anna dokkarissa. :D
ja myös 11 on vakaasti sitä mieltä, että olisi onnellisempi, jos olisi varaa ruokkia ja vaatettaa lapset kunnolla ja ostaa se pahuksen nokkahuilu ja vastaavat vempeleet ilman lisähuolia.
kyllä meilläkin rakkautta riittää. Olisi vaan silti parempi jos rahakin riittäisi elämiseen.
Koko lapsuuteni köyhyydessä olen elänyt. Isäni rikastui vasta kun olin täysi ikäinen. Siihen asti käytimme sisarusten kanssa samoja vaatteita ja syötiin päivälliseksi puuroa kotona! Jos sitäkään! Mummolassa käytiin usein syömässä ja koulu ikäisenä oli se meidän perheen ainut ruokailu! Joten tsot tsot sinulle!
Omien lasten kanssa olen elänyt köyhyydessä myös. Sosiaalituella. Joten tiedän mitä on miettiä mistä rahaa ruokaan ja mistä lapsille talvivaatteita. Kirpparit ja spr on onneksi olemassa. Nyt hieman paremmin rahallisesti. Silti olen aina ollut onnellinen!!!
vaan ei kyllä onnellinenkaan. Niin varmaan ne esi-isätkin porskutti eteenpäin köyhyydestä ja huolista huolimatta, ja yritti selvitä päivästä seuraavaan. Onnellisuus lienee nykypäivän juttuja.
joskus toki stressaantuntu , mutta silti olen onnellinen.
Elämä on oikeasti ihanaa kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Lapsetkin oppivat arvostamaan eri asioita kuin " rikkaitten" mukulat.
Kyllä mä kuminkin taidan ennemmin olla näin ja onnellinen ihanien lasten ja maailman kultasimman miehen kanssa. ja jaan niitä mainoksia kulutushysteerisille ihmisille jotta saan edes hiukan " ylimääräistä" rahaa.
-3ja9, ja edelleen onnellinen-
Sinulla oli koti, vaatteita ja jopa ruokaa. Todella köyhälle ne eivät ole itsestäänselviä.
Jokaisella suomalaisella on koti, vaatteita ja ruokaa! Siitä pitää huolen sosiaalitoimistot! On ruokajonoja ja saapi lappusia kauppaan kun ei yksinkertaisesti ole mitä syödä!
Ja sinulle joka sanoit ettei ole varaa lasten talvivaatteisiin niin tiesitkö että sossu maksaa nekin? Kuin myös lasten harrastukset ja jopa tukee perhelomia?
Vierailija:
Epäilenpä, että olet kokenut pidempiaikaista rahapulaa, siis köyhyyttä.
Pitkään jatkuva rahapula vaikuttaa vääjäämättä mielentilaan!
ap