Lue keskustelun säännöt.
mies kävi taasen käsiksi,
06.02.2008 |
suuttui kun töksäytin hänelle jostain, olen ollut koko päivän huonolla tuulella muutenkin. huusi ja huusin takaisin. sitten tuli huutamaan sentin päähän kasvoistani jolloin sanoin että tuo on henkistä väkivaltaa, mua pelottaa. lähti hetkeksi pois ja urputin jotain ja tuli takaisin ja kouri naamaani, silmälasit lensi lattialle. pienempi lapsista itki ja otin syliin ja lähdettiin portaisiin kohti yläkertaa. tuli perässä ja keskellä rappusia tarttui uudestaan naamasta kiinni ja huusi että nyt turpa kiinni. sanoin että mulla on lapsi sylissä päästä irti, rutisti vielä ja tuuppasi. pysyin onneksi pystyssä.
sitä tässä mietin että miten toi voikin olla noin sairas? varmasti minussakin vikaa, olin vittumainen ja plaa plaa mutta jos tilanne olisi toisin niin en ikipäivänä olisi käynyt mieheen käsiksi.
ei ollut eka kerta kuten varmaan arvaattekin. mikä sitä auttaisi? ja mitkä sanat ja teot että se tajuaisi mitä tekee?
Kommentit (9)
suurimmaksi osaksi saanutkin lopetettua. mutta joskus menee mullakin hermot ja se tuntuu kohtuuttomalta että lopputulos on tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole viisas ja lähde lastesi takia, jos et itseäsi arvosta.
Toisaalta itse pakkaisin mukulat ja itseni ja lähtisin lopullisesti. Elin lapsuuteni tuollaisessa kodissa.. ja niitä traumoja käyn läpi edelleen (40v)
Joten jos ette osaa elää yhdessä niin eläkää erillään. Lapset tuossa kärsii.
niin, sitä olen aiemmin hänelle sanonutkin että viimenen kerta tai lähden. lähinnä vaan säälittää tuo mies. ja se että se ei tosiaan tajua sitä että raja menee siinä väkivallassa. oksettava tyyppi, en vaan haluaisi luovuttaa helpolla. parisuhdeterapia? aiemmin ehdotin muttei suostunut.
Joka kerta, kun joku uskaltautuu puhumaan perheväkivallasta täällä, niin neuvo on, että ota ja lähde. Minulla olisi toisenlainen neuvo. Mene vaikka itseksesi juttelemaan asiasta perheneuvolaan. Meillä oli parisuhteessa väkivaltaa, joka alkoi miehen tekemänä, mutta lopulta myös itse syyllistyin siihen. Koin, että asialle on pakko tehdä jotain. Kävin juttelemassa asiasta perheneuvolassa ja mieheni kävi myös itsekseen juttelemassa omalta kannaltaan. Väkivalta on loppunut. Siis näinkin voi käydä. Puhuminen voi auttaa vielä, mutta tosiaankin kannattaa tehdä asialle jotain, eikä jäädä odottamaan, että itsestään tilanne paranisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7, tulee lohduttava olo että joku on saanut apua. tosiaan tiedän noi ota lapset ja lähde kuviot mutta tuntuu että tässä on sinänsä syyllisiä molemmat, tosin itse en mieheen käy fyysisesti käsiksi. perheneuvolaan siis soitan huomenna. ap
Sun pitää nyt vaan tehdä jotain, eikä vaan puhua siitä tekemisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ainakin alkuun taidan pakata muksut ja vaihtaa kaupunkia viikonlopuksi. ap
Lue tuo oma viestisi. Molemmissa on aina syytä, vaikka miehesi on rajat ylittänytkin.