Miksi jotkut äidit nipottavat toisarvoisissa asioissa, mutta lepsuilevat elämän ja kuoleman kysymyksissä?

Siihen on jo 50 vuotta kehitetty pilleriä, mutta ei oo vielä onnistunut.

Kohtuullinen määrä sokeria terveelle lapselle on täysin vaaratonta, kun taas kolari pienissäkin nopeuksissa ilman turvavöitä ja istuimia on hengenvaarallinen. Surullista.

Tutulla on lapsi, joka on viety hoitoon vähän päälle 1-vuotiaana ja perheen isä työskentelee ulkomailla, niin että käy kotona joka 6. viikko.



Tämän perheen äiti tekee valtavan numeron esim. telkkarin katsomisesta (tv ei voi olla päällä, jos he ovat kylässä), ruoan lisäaineista (niitä on kotimaisissakin kasviksissa ja hedelmissä!) ja sukupuoliroolien tuputtamisesta lapselle (kauhea loukkaus tuoda pojalle tuliaiseksi auto, vieläpä vihreä)



Olen jopa epäillyt jotain mielenterveysongelmia, niin hankalaa on kaikki kanssakäyminen heidän kanssaan.

Kuulostaa ahdistuneelta äidiltä. Helposti siinä ahdistuu kun yksin on vastuussa.

Ymmärrän kyllä tosi hyvin, että tilanne on rankka. Eikä tällä naisella on ollut mitään sanomista miehensä päätökseen.



Mutta hän on ollut todella erikoinen heti lapsensa syntymästä asti. Ehkä mies lähti, koska ei enää kyennyt olemaan kotona.



Muutkin ovat kokeneet, että tämän äidin kanssa on todella hankala olla tekemisissä. Kuitenkaan ei häntä voi jättää yksinkään. Säälittää lapsi, jolle kukaan ei ole läsnä.