kertokaa mitä traumoja lapseni saa, jos än asuu kerrostalossa lapsuutensa?

Ja tod näk mun omista lapsista kanssa. Jos ei voiteta Lotossa tai peritä jotain tuntematonta setää jossain kaukana josta ei olla tiedetty mitään. Eli ei ehkä heti huomenna. Ja hyvin pyyhkii silti.

ANNA MUN NAURAA! ihan kuule yhtä paljon mäiskitään ja puukotetaan omakoti / rivitaloissa kuin kerrostaloissa. JUNTTI!

tekis mieli kysyä niiltä et kumpi sitä omaa 2 neliön kokosta rivaripihaa tarvii aikuiset statuksen takia vai ne lapset ja ai niin onhan rivarielämä kuulemma niin ihanaa kun naapurit tulee paremmin tutuksi

jos esimerkisi otetaan kertsi larusta ja rivari vantaan koivukylästä kumpi on tod näk rauhattomampi alue mitenkään yli tai aliarvioimatta kyseisiä alueita yleensä kunhan vain heitin esimerkit

materia, neliöt, auto ja kesämökin sijainti merkitsee ihan liikaa. Ja ei kaikki sitä paitsi edes tykkää puutarhanhoidosta. Miksi asua sitten sillee että on se pikku piha jos vihaa sen hoitoa. Antaa mielummin jonkun muun asua siellä joka tykkää hoitaa sitä. Aina näkee ihan hirveen näköstä pihaa välillä ja miettii miks noi asuu tossa??



Kerrostalossa asuu kuitenkin jos ei suurin osa niin ainakin puolet väestöstä. Ja mä ainakin tunnen tod hyvin naapurini.

mm. P. Gerdt, P-E

saimme hyvän kasvatuksen,rakastavan ja kannustavan huolenpidon,molemmilla hyvät virat----monella omakotitalossa asuvilla kavereilla pyyhkii paljon huonommin... tosi on...

omakotitaloissa.

mitä itse sain omakotitalon kasvattina. Eiköhän ne tärkeämmät traumatisoivat tekijät löydy muualta.



Tietty jos vanhemmille kerrostaloasuminen on kriisi ja häpeä josta koetaan ahdistusta kokoajan ja puretaan sitä katkeruutena ympärille niin silloin toki voi saada tarumoja. Mutta tuolloinkin pitäisin vanhempien käytöstä oleellisempana traumojen aiheuttajana kuin asumismuotoa.