Miten 1-vuotiaalle saa annettua lääkkeen ruiskulla? Pistää vastaan, suun kiinni, viuhtoo käsillään...

ja avaa suu väkisin, sitten ruiskaset.

Voisitko sekoittaa jugurtin tai mehun sekaan?

jos inhoaa makua niin tehokkain pistää ruiskulla reilusti sisöön ihan posken takaosaan että pakko nieleistä. laita parissa satsissa, eikä suoraan kurkkuun ettei mene henkeen.



onnea taistoon. väkipakkoa siitä saattaa tulla mutta lohduttele sitten..

ruiskutettiin maissinaksujen sisään.. varmaan 20 naksua meni sit 2 kertaa päivässä, mutta tulipa syötyä. Muulla tavoin ei vapaaehtoisesti ottanut ja pakottamalla oksensi suoraan vatsansa tyhjäksi..

Jos ruokaa jää joudut väkisin syöttämään ne kaikki lapselle. helpompi laittaa väkisin se pienehkö lääkemäärä.

kannattaa myös kokeilla selittää, että kun nyt otat tän lääkkeen, niin sitten saat tän ihanan karkin :)

me jekutimme ja annoimme isosiskolle tai otettiin itte toisella ruiskulla limsaa, mehua, maitoa tai vettä ja kehuttiin kuinka mahottoman hyvää on. Osalle lapsistamme se riitti, mutta parille annettiin ensin ruiskulla jotain muuta ja sen jälk lääke(siis vain ekalla kerralla)Kehuminen että hyvää sai kyllä lapsen ottamaan lääkkeen ihan sovinnolla. Ei pakottamalla

Pidä ruisku piilossa ja pöljäilet ja auot suuta jne. lapselle niin kauan, että se menee lankaan ja tekee saman perässä ;) Sitten ruisku salamana suuhun kohti poskea ja ruiskutat menemaan. Ja jatkat sitä pöljäilyä ja hauskanpitoa ;)

Väkisin lääkkeen antaminen tai lapsen pakottaminen ylipäätänsä mihinkään ei ole minusta mikään ratkaisu. Toki vahva aikuinen siihen pystyy, mutta viisaampaa minusta on käyttää vanhempana positiivista houkuttelua kuin voimaa. Lapsi ei opi kunnioittamaan vanhempaansa auktoriteettina pakolla. Kunnioitus vanhempaa kohtaan ansaitaan aivan muilla tavoin.

pakolla. kun vaihtoehtoja ei ole, vaan lääke on annettava. ja miten houkuttelet niinkin pientä kuin vuoden vanhaa. työnä se ruisku poskeen päin, niin ei saa lääkettä mniin helposti puklattua ulos ja samalla puhallat sievästi lasta kasvoihin, jolloin tulee pakonomainen nielemisrefleksi ja lääke on mahassa. ei voi tukehtua. kummalekin osapuolelle helpompaa ja varsinkin lapselle, jonka ei tarvi kestää pitkiä maanitteluja. kiusaamistahan se jo olisi. paranemisia teille.

Esim. kipuläääkkeistä löytyy mansikanmakuinen, jota monet lapset haluavat mielellään lisääkin.

Siis nenästä kiinni niin kyllä se suu siitä pian aukeaa.

Ei voi olla ylivaikeaa olla lapsen kanssa muutamia hetkiä! Siinä voi lääkkeenannosta tehdä leikin. Etoo kaikki pakottamiset. Jos ei osaa saada lasta heittäytyyn mukaan niin laita pakolla, ei ole minun lapseni! Mutta musta tollanen on tosi inhottavaa; koiralle annetaan pakolla -tai piilotetaan ruokaan.

Mutta ei lapselle pakolla, ruokaan piilottaminenkin on parempi. Meillä on lapset oppinu parivuotiaina ottaan lääkkeitä ihan sellasenaan ilman kikkailuja kun sanoo että se auttaa pipiin. Sitä ennen uhraan " kallisarvoista" aikaani vaan siihen että olen lapseni kanssa ja leikinvarjossa syö lääkkeensä. Ja hurjasti kehuja kun on lääke syöty!



Minkäikästä voidaan vielä PAKOTTAAN? Voidaanko sua pakottaa? Ja milloin susta on tuntunut pahalta PAKOTTAMINEN. Siis kun sua ei hetkeä vertaa enempää huomioida!

Kun lapsi on pieni, on hyvää aikaa opetelle mikä uppoaa omaan lapseen. Toiset ei vaan jaksa nähdä vaivaa.

Pojalla jäänyt traumat ilmeisesti pienenä sattuneesta onnettomuudesta ja vaikka kuinka yrittäisi lääkettä antaa nätisti, niin ei mene. Ainoa keino on ottaa poika tiukasti syliin ja puristaa poskista ja ruiskaista lääke " kurkkuun" . Kaikkea muutakin on siis kokeiltu.



Meillä käytetään särkylääkkeenäkin vielä suppoja, koska mitään suunkautta otettavaa ei suostu ottamaan.



Pojalla ikää nyt 2,5 v.

Meillä on aina onnistunut lusikalla paremmin kuin ruiskulla. En tiedä toimiiko vielä 1v:n kanssa, mutta isommalle voi luvata jonkun herkkujutun palkinnoksi lääkkeenotosta (ensin lääke sitten suklaarusina, pillimehu tms... jonka tietää houkuttelevaksi). Isomman kanssa olemme sopineet myös tarra per lääkkeenotto ja/tai kuurin jälkeen pikku lahja -systeemistä. Ihan sitä perinteistä lahjontaa siis!



Eräs tuttu antoi sellaisen vinkin, että kun äkkiä puhaltaa tenavan naamaan niin hän hämmästyy sen verran, että avaa suunsa ja sitten vaan pitää olla nopea. En ole itse testannut enkä tiedä onnistuuko kovin montaa kertaa peräjälkeen.

ja koska lääke oli todella ärhäkän äitelän makuinen, se vaihdettiin vähemmän maustetuksi. Se annettiin maidon seassa, mikä oli lääkärin neuvo. Tietysti silloin on riski, että joku tippa jää juomatta (tosin meillä meni kaikki) mutta parempi kai sekin, kuin ei ollenkaan? Eli ehdotan vellin/ maidon/ jugurtin seassa antamista. Tsemppiä aapeelle!

Nestemäistä Panadolia oli keskimmäiselle turha kuvitellakaan antavansa vauva-aikana. Kun korvatulehduskierre alkoi vuoden ikäisenä, pyysin lääkkeeksi sellaisen tebletin, jonka sai murskata ruoan joukkoon. Vanukkaan seassa se meni huomaamatta, mutta se vanukaskin alkoi tökkiä ennen kuin viikon kuuri loppui...



Paras keino on ollut antaa nestemäiset lusikalla. Ja lääkkeestä ei saa puhua, pitää olla mansikkaherkkua (jos on mansikanmakuista) tai vastaavaa. Ja ensin olen isosiskolle antanut lusikalla jotain muuta hyvää, jolloin pienempikin on kieli pitkällä odottamassa samaa :o) Tosin kuurin loppupuolella alkaa olla kaikki keinot käytetty...



Joskus nyt 2,5.vuotiaalle uhmiksellemme on tullut juuri ennen lääkkeenantamista jonkinlainen uhmakohtaus jolloin ei ota mitään mitä tarjoan, silloin on mieheni keksinyt jonkin hauskan riehumisleikin, ja leikin tiimellyksessä lapselta on unohtunut ettei halunnut ottaa lääkettä. Ja ottaa lääkkeen ihan huomaamattaan.



Pakottaminen ei ole meillä onnistunut, sillä niin syvälle kurkkuun en ole ruiskua uskaltanut työntää että kaikki lääke todella menisi kurkusta alas lapsen vastusteluista huolimatta. Eikä kipulääkkeestä ole hyötyä jos puolet lääkkeestä on rinnuksilla, antibiootit ovat vielä haitallisempia jos annos jää vajaaksi (resistenttien kantojen syntyminen). Eli viimeiseen asti yritetään hauskoja keinoja ja huijausta. Kipulääkkeenä on Pamol F, jonka voi antaa suoraan suuhun liukenemaan (ja vettä päälle), yöksi yritetään huijata ottamaan Pronaxenia, jonka annos on paljon pienempi kuin nestemäisen Panadolin.