Kerro ja perustele mitä annettavaa isällä on lapselle tämän elämässä.

hyvä ketju ollut yökukkujilla :)

Vierailija:

Järkyttävää tekstiä seiskalla, ja mikä vielä järkyttävämpää teksti on kuin kaverini suusta! Perhepeti ja taaperoimetys vaan paatokseen mukaan, mies eri huoneeseen nukkumaan, ettei se häiritse äidin ja lasten symbioosia. Meni vähäbn asian viereen mutta oli pakko kommentoida.

Liian vaikeata teille pallopäille!

Tutkimusten mukaan menestyeillä ja elämässään hyvin pärjäävillä naisilla on usein takana tytärtä rakastava ja tukeva ISÄ.



Tällaiset naiset kasvavat omanarvontunteviksi, uskaltavat laittaa itsensä likoon oikealla tavalla ja kestävät kilpailua ja paineita hyvin.



Oma lisäykseni olisi, että usein osaavat valita vielä itselleen kumppanin, joka kohtelee heitä yhtä arvostavasti kuin oma isä on kohdellut.

Psykologia-lehdessä oli artikkeli laajasta amerikkalaistutkimuksesta, jonka tulos oli, ettei nuorten hyvinvoinnissa, seksuaalisessa suuntautumisessa, empatiakyvyssä, elämässä pärjäämisessä yms. ollut mitään eroa sen suhteen, ovatko hetero- vai homoparien lapsia.



Hyvä vanhemmuus on tärkeää, ei vanhempien sukupuoli. Yh-isä pärjää siinä missä yh-äitikin. Kahden vanhemman perheissä henkinen ja fyysinen taakka kuitenkin jakautuu ja toisaalta myös ilon omasta lapsesta voi jakaa.

pärjäävät hyvin elämässään usein vaikka heillä ei olisi isähahmoa viitaten edelliseen väitteeseen tyttärien ja isien välisestä suhteesta. Silkkaa taikauskoa.

Elämisen mallia. Sitä samaa mitä äidilläkin.

antaa äidille mahdollisuuden hoitaa lapsia kotona tienaamalla rahaa perheeseen. Isä " riistää" lapset äidiltä ja ohjaa heitä ulkomaailmaan. Isä " riistää" äidin lapsilta ja pitää äidin naisena. Enkä tarkoita tässä yhteydessä mitään väkivaltaista riistoa, en vain keksinyt parempaa sanaa.

Järkyttävää tekstiä seiskalla, ja mikä vielä järkyttävämpää teksti on kuin kaverini suusta! Perhepeti ja taaperoimetys vaan paatokseen mukaan, mies eri huoneeseen nukkumaan, ettei se häiritse äidin ja lasten symbioosia. Meni vähäbn asian viereen mutta oli pakko kommentoida.

Se on tärkeä kehitystehtävä että äidin ja lasten symbioosi häiriintyy, sen kuuluukin häiriintyä, ja isä voi laajentaa lasten maailmaa ja tuo freudilaisittain senkin aspektin että äiti on myös tasavertainen aikuinen isän kanssa parisuhteessa, ei pelkästään lasten oma äityli jonka kanssa viis vee voi mennä isona naimisiin.

Olin juuri kommentoimassa saamiani vastauksia. Koin tulleeni täysin väärin ymmärretyksi ja ihmettelin, että noinko huonosti itseäni ilmaisen!!!

11 on ymmärtänyt asiani oikein! : )



7

yksinhuoltajuus ei ole lasten leikkiä

2 siihen tarvitaan. Jaksaa paremmin

Usein isä on rennompi kasvattaja, ei niin muista tarkkailla, onko nyt minuutilleen nukkumaanmenoaika tai onko paita varmasti puhdas. Isä on se, joka monessa perheessä vieläkin sanoo (tai kuvittelee sanovansa) sen viimeisen sanan. Isän kanssa ollaan ihan eri tavalla kuin äidin kanssa, puhutaan eri asioista ja tehdään toisia juttuja. Tämä nyt tuli äkkiseltään mieleeni.

Hän antaa lapselle mahdollisuuden nähdä maailma miehen silmin. Hän antaa lapselle näkemyksiään, uskomuksiaan, tietojaan, taitojaan, arvojaan.



Yhdessä äidin kanssa hän antaa mallin perheestä ja parisuhteesta. Mikä kuuluu, mikä ei kuulu naisen ja miehen väliseen suhteeseen ja vanhempien suhteeseen lapsiinsa nähden.



Mies kertoo lapselle, mitä lapsen kannattaa ajatella miehistä tai miehenä olemisesta. Hän näyttää mikä on mies ja mitä mies tekee. Hän näyttää lapselle, miten ollaan isä.



Poissaolemalla mies antaa myös lapselle paljon. Hän kertoo lapselle, ettei hän ole miehen kiinnostuksen ja ajan arvoinen. Poissaoleva mies antaa lapselleen isänikävän kannettavaksi koko loppuiäksi ja ihmetyksen siitä, miksi ei kelvannut isälleen.



(nämä ihan vain muutaman esimerkin mainitakseni...)

toivottavasti malli on turvallinen. Lisäksi he tukevat kehittyvää itsetuntoa.

sitä miestä...

Kun psykologiassa puhutaan kahdesta vanhemmasta, tarkoitetaan tällä perinteisesti isää ja äitiä. Mikäli mukaan luetaan muunkin tyyppiset perheet, on siitä tavallisesti maininta. En ole näihin kovin usein törmännyt.



Samaan viittasin siis minäkin puhuessani kahdesta vanhemmasta, siis isään ja äitiin.

En ajatellut, että tässä kontekstissa viestini voitaisiin ymmärtää tai tulkita väärin.



Psykologiassa on vahvaa näyttöä siitä, että lapsen läheinen suhde sekä isään, että äitiin on yhteydessä hyvän perusluottamuksen syntyyn.



Seksuaalivähemmistöjen vanhemmuuteen en tässä puutu, kun en ole niihin erityisesti perehtynyt.

jos lapsi on perinyt isänsä piirteitä ja tapoja. Näin hän peilaa, kuinka niiden kanssa eletään (äkkipikaisuus, herkkyys, voima jne)