Meillä on ihana ja helppo vauva - paitsi sukulaisten mielestä
Meidän 1kk vauva on esikoiseen verrattuna todella helppo. Ei huuda, nukahtaa helposti ilman hyssyttelyä, nukkuu jopa 5 tuntiakin putkeen. On aika isokokoinen ja pyöreä (5,5 kg ja 57cm), öhisee ja röhkii unissaan (niin teki esikoinenkin), röyhtäys on joskus hankala saada tulemaan ja sen takia vauva tykkää yleensä olla pystyasennossa, myös pierut ovat välillä hukassa ja vauva vääntelehtii sen takia. Mutta näin käsittääkseni suurin osa vauvoista...
Sukulaiset sen sijaan ovat kommentoineet mm. " on tainnut olla ruoka-aikaan kotona" , " mitä sinä olet sille syöttänyt kun se on noin läski!?" , " kylläpä se puntuilee kovasti, jatkuvasti saa olla hytkyttämässä" - tämä ihminen otti rauhallisesti nukkuvan vauvan kopasta, herätti sen lässytyksellään ja kun vauva havahtui siihen, alkoi ihminen hytkyä ja heilua..., " ei kyllä kuulosta normaalilta tuollainen ääntely, sillä on varmaan joku ruoka-aineallergia" , " kyllä nyt kovasti tikistää mahaa, voi pientä raukkaa, kyllä nyt on jotain vialla" - nämä nukkumisäänistä, " nyt kyllä tikistää mahaa, kylläpä nyt tikistää, hytkytetäänpä vähän!" - kun vauvalla on nälkä, mutta anoppi ei halua antaa vauvaa minulle, " jos antaisit tuttelia, niin se varmaan nukkuisi koko yön ja saisit sinäkin levätä" - vauva syö kerran yössä, " kyllä nyt vatsaa tikistää kovasti, onkohan se tissimaidolle allerginen, ettekö ole antaneet tuttelia?"
Ärsyttää, vauva on minun mielestäni todella ns. kiltti, se ei ole koko elämänsä aikana huutanut varmaan varttituntia enempää, silti tuntuu että sukulaisten mielestä kaikki mitä vauvaparka tekee on huolestuttavaa ja siinä on koko ajan jotain vialla.
Valitettavasti en osaa neuvoa, miten näistä mummujen ym hyväätarkoittavista ohjeista pääsisi, pitäisi vaan jotenkin itse oppia päästämän hölinät saman tien toisesta korvasta ulos ja olla ottamatta itseensä, luotat vaan itseesi ja siihen, että sinähän kuitenkin tiedät, mikä on vauvasi " normaalia käytöstä" ja ääntelyä, sanoivat muut mitä tahansa.
Jostain syystä näiden tätien mielestä joka kitinä, äännähdys tai liikehdintä tarkoittaa mahavaivoja..
Ja siihenhän tietysti heti löytyy neuvoja, että mitä sille PITÄISI syöttää!
Mulla oli vaan toisinpäin, " anna nyt tissiä sille, tissiä se haluu jne" (en halunnut imettää " julkisesti" , en varsinkaan anopin tai miehen mummon edessä, jotka suunnilleen väkisin repivät paidan päältäni, vaAn oisin halunnut mennä rauhassa makkariin, mutta kun kaikki änkesivät mukaan..
jA sitten sitä suurta pahaa lapselleni syötin eli TUTTELIA.
Toisen lapsen kohdalla mulla oli helpompaa, kun osasin&uskalsin kohteliaasti mutta hyvin tiukasti kertoa oman kantani, että " meillä tehdään näin. piste." Enkä pahoittanut mieltäni samalla tavalla kuin ekan kanssa.
Muuta neuvoa en siis osaa sanoa, kuin että yrität antaa hölinöitten mennä ohi korvien, ja teet kuten itse parhaaksi näet. Ja kysyt neuvoja sitten, kun niitä kaipaat.