olenko liian vapaamielinen ja luottavainen?
Mutta mielestäni on tosi omituista, että jotkut vanhemmat kyttäävät lapsiaan jatkuvasti leikkipuistoissa (aidatuilla alueilla), eivätkä anna heidän olla hetkeäkään rauhassa. Tätä tapahtuu yli neljä-vuotiaidenkin lasten kanssa. Sitten vielä ihmetellään, kun lapset eivät myöhemmin osaa toimia itsenäisesti ja eivät osaa keksiä itselleen tekemistä.
Totta kai pitää seurata, mitä lapsille tapahtuu, mutta rajansa kaikella. Kyllä lapsiin pitää osata luottaa ja antaa heidän toimia itsenäisesti ilman vanhempien jatkuvaa kyttäämistä.
Kommentit (9)
Isommat pojat saattavat ihan vain uhoilla pienemmille ja kiusata esim. ettei päästetä liukumäkeen, huudetaan korvaan, ei anneta leikkiä sählyä, tönitään yms. Minä pidän pienteni puolia tuollaisissa tilanteissa ja katson muutenkin, että yleinen järjestys säilyy. Minulta lapseni oppivat siten kuinka ikäviin tilanteisiin pitää suhtautua.
Itse " kyttään" omiani lähinnä siksi, että katson etteivät kiusaa muita. Eivät nyt ole sitä usein tehneet, mutta nuorempi on vielä niin pieni että pitää vahtia (2,5v).
Aidatussa puistossa tämän " kyttäyksen" voi helposti tehdä vaikka toiselta puolelta puistoa samalla kun juttelee muiden äitien kanssa.
Sen sijaan jos olemme aitaamattomassa puistossa en kyllä päästä lapsia näkyvistä ja en varmaan yli 10 metrin päähän. Annan silti touhuta itekseen/keskenään.
joka viime viikolla oli meidän puistossa? Antoi lapsensa leikkiä rauhassa ja vapaamielisesti. Poika kiusasi kahta tummaa pikkutyttöä, ammuskeli ja löi ja heitteli hiekkaa päälle ja solvasi. Puiston valvoja kävi kaksi kertaa hakemassa pojan pois ja minä suljin hänet kaksi kertaa portin toiselle puolelle, mutta aina hän palasi.
en ole koskaan törmännyt mihinkään kiusaamiseen puistossamme. Itse annan lapsieni juoksennella rauhassa ja aina he ovat löytyneet jostain (omasta mielestään) kivasta kolosta. Minun ei ole ikinä täytynyt keksiä lapsilleni tekemistä, eivätkä he ikinä ole juosseet karkuun. Uskon, että kun olen luottanut heihin ja kertonut selkeästi rajat, ovat he mielellään olleet luottamuksen arvoisia.
En halua ottaa riskiä että jompi kumpi tönäisee toisen keinun alle tai jalkakäytävän kivetykseen.
kiitos kauniista sanoistasi. toivottavasti olet nyt tyytyväinen, että sait pahan mielesi purattua jollekin tuntemattomalle.
kuvaamasi poika ei ole lapseni. meidän lapsemme eivät kiusaa muita, nahistelevat ehkä keskenään, mutta eivät ole koskaan olleet häiriköitä.
pahoittelen, että olit väärässä. toivottavasti sinulle ei jäänyt paha meeli
Tästä johtuen en aio päästää lasta yksin minnekään ennen kuin kouluikäisenä. Omaa kerostalon pihaa voin ehkä harkita, mutta todennäköisesti menen itse vaikka ulos lukemaan ennen kuin päästän yksin. Meren rantaa vain muutama sata metri.
En jätä 5-vuotiastani minuutiksikaan valvomatta.