viimeiseen kokeeseen lukemista pojalla
ja TAAS kerran se lukeminen on äidin vastuulla.. siten, että poika ei ottaisi kirjoja käteensä lie ollenkaan, jos äiti ei päpättäisi iltaisin, että ota nyt se kirja!
Kun nyt on sitten viimeinen koe ja siihen viimeinen ilta aikaa lukea, on pojalla paniikki. Jos se menee huonosti ja kun en osaa..
(ja meillä ei TODELLAKAAN vaadita hyviä numeroita, vain parhaansa tekemistä)
mulla katkesi pinna totaalisesti. Yritin vielä iltapäivällä pitää pokkaa, että tämän viimeisen kokeen vielä jaksan. Mutta eipä onnistunut. En huutanut, puhuin hyvin rauhallisesti mutta päättäväisesti. Kerroin, että koe ei ole minun vaan sinun. sinä itse olet vastuussa omasta koulun käynnistäsi. Autan minkä voin, mutta kirjaa en aio aukaista nenän eteen valmiiksi. On aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja tehdä TYÖ itse.
Olen ollut lapselleni apuna näin monta vuotta... enkä tiedä itsekään, teinkö siinä lopulta virheen. Olen luullut auttavani, mutta näyttää sille, että poika odottaakin minun auttavan kaikessa.
Kun koulunkäynti muutenkin ottaa koville, ei ole ollut sydäntä jättää kokeeseen valmistautumista lapsen harteille yksin, vaan olen istunut vieressä ilta toisensa perään ja auttanut ja auttanut. Nyt mulla ei vaan enää pinna riitä. Kun se auttaminen ei näköjään ole auttanut omatoimisuuteen, vaan valmiin odottamiseen.
Nyt muuttui tuulet meillä. Toivottavasti joku ottaa tästä opikseen.. vai antaako mulle keppiä.. ja mistä? siitä, että olen passannut lapseni piloille vai siitä, että nyt yhtäkkiä päätän lopettaa avun annon (jota en tietenkään tee... odotan vaan että pyytää apua, en mene enää hyysäämään).
On aika ottaa lusikka kauniiseen käteen jo itse, onhan poika viimeisiä päiviä viidennellä luokalla.
Näin kesäloman kynnyksellä meillä =)
Kommentit (12)
autatko sinä lastasi, vai ihan itsekö " huolehtii" ?
t.ap
Meillä vanhemmat eivät juurikaan kokeisiin lukemista vahtineet. Eikä sitten koulumenestyskään ollut kaksinen.
Jälkikäteen toivon, että minua olisi " potkittu takamukselle" enemmän, mutta toivon, että itsellänikin olisi ollut enemmän älliä.
mutta lyhykäisyydessään totean, että en ole minäkään saanut aikanaan kotonani minkäänlaista apua koulunkäyntiin. itse huolehdin kaikesta. kaipasin sitä toki.. että saatan sitä tässä nyt " toteuttaa" .
olisiko paikalla esim. opettajia kommentoimaan, onko lapsen auttaminen tässä määrin jo myyräntyötä lapselle
toimisiko palkkio hyvästä tuloksesta, jos tulos ei itsessään motivoi?
Lopettaisin hyysäämisen ja sanoisin toivovani, ettei jää kutosella luokalle
-ope
mä oon aina ollu hyvö koulussa, mut yläasteella ja lukion alussa oli sellanen vaihe ettei jaksanut kiinnostaa. Alisuoritin jatkuvasti ja nyt harmittaa kun äiti ei jaksanut pakottaa lukemaan.
Ei se sun poika opi lukurutiinia, ellei joku muu sitä hänelle opeta. Hyysääminen on tässä tilanteessa mun mielestä pienempi paha.
Toinen vaihtoehto olisi, että poika lukisi koealueen itsenäisesti ja sitten kyselisit koko alueen asiat läpi ja jos meni hyvin, niin sitten jotain palkintoa ja jos surkeasti, niin lisää lukemista ja esim. tv/tietokonekielto sille päivälle ja kaikki aika lukemiseen.
Tosin keskittymisessä välillä ongelmaa..
Opelta kysyisin: Olenko kamala äiti, kun lupasin pojalle 2¿, kun hoitaa lukemisen kokeisiin (pari koetta) kunnolla ja lisäksi jos tulos on vähint. 9- poika saa 3¿? (Normaalia pojalta ko. kokeessa viime vuonna oli esim. lähes täydet pisteet.) Nyt vaan harjoiteltiin tuota itse vastuun ottamista. Pojan opettaja oli kauhistunut tuota palkkioasetelmaa, mutta miksi palkitsisin sellaista, mikä on tosi reilusti alle pojan normaalin tuloksen?
toki olisi toivottavaa, että lapsi motivoituisi opiskelun sisällöstä, tai ainakin saavuttamistaan hyvistä tuloksista, mutta ellei näin taphdu, voi vanhempi hyvin terästää ainakin vaikeiden aineiden tai tosi isojen kokeiden lukemista kepillä tai porkkanalla. Usein tällainen hyödyttää 5-9 -luokkalaisia poikia.
Toinen vaihtoehto on järjestää poikien välille jonkinlainen kisa, siitä usein syttyvät ne pojat, joita sisältö ei motivoi
Minusta isoimman karhunpalveluksen lapselleen tekee, jos pakkaa repun, huolehtii kirjat, välineet, eväät, läksyt... jos lapsi ei huolehdi itse, kohdatkoot seuraukset koulussa, sen että luistelee koulun luistimilla/ on ilman ylimääräisiä eväitä retkellä tms. Yleensä oppivat parista kerrasta.
-ope
tosin nykyään kokeet ovat 4-6 -luokilla jo niin vaikeita, että vaatii pänttäämisen lisäksi älykkyyttä, jotta saa niistä kiitettävän
on niin mukavaa paitsi huomata, että täällä voi käydä ihan oikeaakin keskustelua, mutta myös kuulla muiden vastaavista tilanteista.
sitähän tässä kaivataan, vertaistukea ja rohkaisun sanoja kasvatuksen vaikealla tiellä.
Haluan tietenkin lapseni parasta ja tottakai autan minkä voin. Tajusin vaan sen, ettei tällä valmiiksi pureskelulla auteta lasta yhtään.
Huokaisen ensi viikon lauantaina pitkään ja pidän juhlat meille kaikille perheen koululaisille ;) (enkä tietenkään hehkuta tätä asiaa lapsille... skoolaan vaan itekseni sille, jos todistus on edes pikkuisen parempi kuin viimeksi. on ainakin palkkio tehdystä työstä itsellekin sellainen.)
kauniita unia kaikille koululaisille ja opettajille.
nyt loppuu kokeisiin luku ja annetaan asioiden hautua yöllä päässä..meni ne sinne tai ei ;)
Meillä kotona oltiin aina tiukkana läksyjen ja kokeiden kanssa. En meinannut uskaltaa tuoda kotiin alle kiitettäviä (vaikkei niistä sen kummempaa sanktiota tullutkaan). Toisaalta olen tyytyväinen, toisaalta en oppinut ottamaan itsenäisesti vastuuta, vaan luin, koska oli pakko.
Mieheni taas valittaa, miten hänen kotonaan ei kokeisiin lukemista vahdittu, eikä hän juuri lukenut. Toisaalta molemmat ollaan nyt maistereita ja viroissa:-) Lopputulos siis sama, vaikka todistukset olikin ihan eri luokkaa.
Mutta mielestäni tuo palkintasysteemi on ihan hyvä, jos muu ei innosta. Samoin voi ottaa rangaistuksen, jos ei kokeisiin ole lukenut kunnolla (pelikielto tms.). Mutta kontrollia kaipaavat, etenkin pojat.
T. yläkoulun ope
Kasin oppilas on " noin" ja olisi varmaan ysin jos vähän enemmän lukisi....