Kaveri peruu tapaamiset AINA viimetipassa :((((

Onpa ärsyttävää. mun mielestä asiasta voi huomauttaa, kun ainahan sitä varautuu kyläilijöihin varaamalla syötävää yms.

Yleensä sitä kumminkin mietti tarjottavaa ja niin edelleen. Kiva sitten, kun kaveri ilmoittaa, että juu olenkin nyt lähtenyt sinne tai tänne ja muistin nyt vasta ilmoittaa. Siis siihen kellonaikaan ilmoittaa kun pitäis olla jo oven takana. ?!?! Kuintekin vakuttaa aina kun tavataan että oli tosi kiva nähdä jne. vilpittömän oloisesti. Tekstareihin vastaa ties milloin jos vastaa.



Olen sitä mieltä, että jos ihminen ei halua tavata toista, tarviiko sitä vakuutella kuinka kivaa oli ja niin edelleen... Hieman ristiriitaista viestintää.



Mukava ihminen, mutta ei vaan sovi meidän luonteet yhteen tässä suhteessa. On kyllä meikäläisen luonteelle sen verran stressaavaa, etten ole enää kovin aloitteellinen yhteydenpidossa.

ärsyttävää vaikka asia olisi tuhanteen kertaan sovittu niin toinen vetoaa aina ties mihin tekosyihin..ja joka ikinen kerta.

Mä en voi ymmärtää miksi joku niin tekee ja etenkin mun yksi kaveri. Nyt tuli taas tekstari että peruu tämän illan kun oli unohtanut, että menee johonkin juhliin. Miten ei muistanut tätä kun puhuttiin sunnuntaina ja sano että kalenterissa tyhjää ke....???? Haiskahtaa vähän musta :(



Silti itse soitti ja ehdotti!

että onko se nyt sitten masentunut tai jotain. Mutta kun tavataan on iloinen eikä kerro mitään sen suuntaista. Että siinä sitten tasapainoilee sen välillä tyrkyttääkö itseään vai ei. Jos se ei halua tavata, on noloa ehdottaa sille mitään. Toisaalta, jos se on jotenkin masiksessa, mietityttää että hylkääkö sen pahassa paikassa.



Meidän tuttavuus ei ole oikein edistynyt kunnon kaveruuden asteelle, kun on aina tämä sama ongelma. Sitten kun tavataan, on aina tosi kivaa.

sitten kun ihmettelee, jos ihmettelee, niin sanot että hänellä on tuntunut olevan niin paljon kiireitä, että et ole halunnut häiritä.



Toisaalta jos hänellä on sellainen elämänvaihe menneillään, että oikeasti on kaikkea, niin hyvä ystävyys kyllä voi olla vähän aikaa " hyllyllä" . Esim. erittäin hyvä ystäväni on vasta ostanut asunnon miehensä kanssa, lisäksi on opinnot juuri loppusuoralla ja työharjoittelussa vielä siihen päälle. Emme ole nähneet 2kk vaikka asumme lähellä toisiamme, mutta kyllä minä sen ymmärrän. Tiedän että kunhan hänellä opinnot on ohi kuukauden kuluttua, niin tilanne muuttuu täysin.

mutta tämä " vaihe" on kestänyt jo vuosia...



ap

niin mä tein, enkä kadu pätkääkään. Olen odottelijaluonne. En kestänyt enää ja heippa!

Tee niin, että sullakin on aina " menoja" eikä sullekaan sitten enää koskaan mikään sovi kun kerta ei " hänen korkeutensakaan" suvaitse osallistua yhteisille menoillenne.

Olis tosiaan kiva tietää selitys tälle...

peruja haluaisi perustella asiaa...