3-vuotias alkoi valittaa korvaa muutama tunti sitten,

4-vuotiaalla ollut muutama korvatulehdus, usein lähes oireettomia ja ilmeisesti ovat saattaneet olla kauankin päällä ennen kuin on tajuttu.



Kerran sitten heräsi yöllä kahden aikaan korviaan huutamaan, ei auttanut lääke, ja itkevää, kipuista lasta lohduttelin loppuyön, kunnes mentiin kahdeksaksi lääkäriin (oli sunnuntai). Tulehdus oli paha, ja mies odotteli lapsen kanssa kotona kun kävin apteekissa (sunnuntaiaamu, vähän busseja ¿> meni kauan). Kun tulin kotiin, oli lapsi jo aivan nuukahtanut, veltto, ei pysynyt kunnolla hereillä. Työnsin lääkkeen suupielestä sisään, pakotin nielemään, ja lapsi jatkoi uniaan. 1,5 tunnin kuluttua hän heräsi, hyppäsi sohvalta ja lähti juoksemaan ja leikkimään. Eikä siitä kivusta tai sairaasta olosta enää näkynyt jälkeäkään!

Kipulääkkeillä olisi varmaan pärjätty aamuunkin saakka lääkärittä.

Korvakipu on tosi sietämätöntä ja alkaa tosi nopeasti. Yksi lääkäri sanoi kerran hauskasti, että kahden tunnin takuun annan siitä, että tässä korvassa ei ole tulehdusta, mutta kahden tunnin kuluttua tilanne voi olla aivan toinen...