Perhekerhossa käynti masentaa! Antakaa neuvoja!
Olen muuttanut perheineni uudelle paikkakunnalle jossa ei asu ketään tuttua, töiden takia on ollut pakko muuttaa.
Nyt meillä ei ole pahemmin seuraa. Olen alkanut käydä perhekerhossa jotta tyttömme 3v saisi ikäistään leikkiseuraa. Tutustuminen tuntuu nyt hankalalta sekä minusta että tyttärestämme muihin kerhossa kävijöihin. Kaikki tuntuvat tuntevan toisensa kerhossa, juettuihin on vaikea päästä mukaan!
Elämä tuntuu nyt masentavalta. Vauva on nyt 5kk joten työelämäänkään en pääse uusia tuttavia hankkimaan.
Onko kohtalokavereita
Kommentit (5)
kyllä sinne jossain vaiheessa joku sellainen kin eksyy...
Itse en ole kovin puhelias ja seurallinen, mutta koska olen käynyt kerhoissa vuosia, olen saanut paljon tuttavia (hiljakseen olemme tutustuneet). Olen seurannut miten jotkut saavat nopeasti kavereista ja toiset eivät. Ne nopeasti kavereita saavat vain tulevat ja osallistuvat juttuihin tai aloittavat itse uuden jutun (olemme juuri muuttaneet tänne, tietääkö joku 3v jumpista/kerhoista/kaupan aukioloajoista tms).
Jäävät pihalle leikkimään ja juttelemaan kerhon jälkeen ja tulevat vain rohkeasti seisomaan samaan ryhmään kuin muutkin.
Lapsista saa hyvää jutunjuurta ensialkuun. Ole kiinnostunut muiden lapsista, positiivisella tavalla.
Kyllä uuden tuttavapiirin kasaaminen vaatii aina aikansa. Ei se käy ihan käden käänteessä. Ja toisaalta se vaatii myös omaa aktiivisuutta. On itse ryhdyttävä juttusille.