Onnellisesti pitkäaikaisessa parisuhteessa ja kuitenkin

Tälläkin hetkellä oon ihan levoton, kun oon niin ihastunut yhteen miekkoseen. En tiedä mitä ihastukseltani haluaisin, omaa rakasta miestäni en koskaan pettäsi.

kun vieras mies rupeaa kummittelemaan mielessä ja saa posket punoittamaan. Ja mielestäni parisuhteessani ei mitään suuria ongelmia ole. Luulisin parisuhteeni olevan aika lailla tavallinen, tavallisine riitoineen ja sopimisineen.



ap

Mihinkään suhteeseen ei vaan kannata ryhtyä, jos haluaa olla edelleen onnellisesti naimissa. Siitä ne ongelmat lähtee, ei pelkästään ihastumisesta.

pohjalla. Harmittaa myös ihastumisalttiuteni, mies tosin on siihen jo tottunut, ei siis ole yhtään mustis vaan ajattelee jotenkin ihmeellisesti, että minä nyt vaan olen sellainen ihastujatyyppi...



Mutta nytkin oon niin voimakkaan ihastuksen pyörteissä, että ajattelen ihan koko ajan tätä kohdetta, suljen silmäni, näen hänet jne. Sydän tykyttää, huaah.

Ihastun äärimmäisen helposti! Tälläkin hetkellä mielessä pyörii 3 eri miestä, että siinä teille huumoria. :DDD



Parisuhteeni on ihan ok ja mieheni on loistoluokan elämänkumppani. En siis tosiaankaan vaihtaisi häntä kehenkään. Luulisin että ihastustaipumukseni on lähinnä oman identiteetin etsintää (olen vasta viime vuosina kunnolla löytänyt seksuaalisen minäni) ... hyväksytyksi tulemisen tarvetta... romantiikan kaipuuta... jne



Onhan tämmöinen aika ärsyttävää, mutta en ota siitä liikaa paineita. Tärkeintä on ymmärtää, että näiden tunteiden täytyy jäädä vain ja ainoastaan tunteiksi, joiden eteen ei tehdä mitään.

On vain kumma juttu, että minunkin tapauksessa mielessäni pyörii mies, jonka olen tavannut muutaman kerran töiden merkeissä. Aikaa on kulunut liki kaksi vuotta ja silti välillä ihastus nostaa päätään.



Tietenkään en mitään asialle tee. Olen sitä mieltä, että parisuhteeseen kuuluu vastuunkanto, joka pitää sisällään sen, ettei ihastuksissaan mene typeryyksiä tekemään. Ja minun tapauksessani kyseinen mies tuskin edes muistaa minut :(

Minulla on samaa vikaa, mut miehelle en tietenkään kerro.



Mistähän tää johtuu, olen varmaan koko elämäni ollut ihastunut johonkin, sinkkuna ja parisuhteessa. Mitä oikein etsin? Miestäni en vaihtaisi mistään hinnasta.

kyllä se ohi menee sitten aikanaan. eihän ihminen kuollut ole vaikka on naimissa ja hyvässä suhteessa. eri asia sitten on lähteekö toteuttamaan mitään juttuja.

mutta yksittäisiä ihastuksia en hänelle raportoi. Kertoisin varmaan siinä vaiheessa, jos tunteista tulisi oikeasti ongelma.



En muista millä nrolla kirjoitin, mutta sanoin iskeneeni silmäni 3 eri mieheen.

olen sanonut suoraan miehelleni jos joku mies on mielestäni charmikas. Miehelleni olen esittänyt toiveen, että kertoo minulle jos hän rakastuu niin syvästi, että meidän suhteemme on vaakalaudalla.



Tiedä häntä, onko tämä ihastuminen vain sitten loppujen lopuksi piristysruiske arjen rutiineihin.

ihastunut, että tekee koko ajan mieli puhua siitä, jahkailla ja vatvoa. Mies on ihan kypsänä kyllä tähän, mutta ei suutu eikä oo mustasukkainenkaan.