Lue keskustelun säännöt.
Esikoulu ja uskonto
29.11.2006 |
Me ei kuuluta mihinkään kirkkoon kun ei uskota jeesuksiin sun muihin sellasiin.
Esikoisen esikoulussa on nyt joulun alla alettu laulamaan kaikenlaisia jeesustelulauluja ja se ei oikein meitä miellytä. Voiko sellasesta sanoa vai vetääkö ne herneen nenään?
Kommentit (85)
haluamme lapselle uskonnollista opetusta huomaamme ettei sitä enää olekkaan koulun opetussuunnitelmassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin ainakin siinä päiväkodissa, jossa meidän lapsemme ovat.
T:2
se on kuitenkin teidän oikeus, joten keskustelemaan asiasta. Meiltä on kyllä kaikkialla aina kysytty mihin halutaan lasten osallistuvan.
mekään ei kuuluta mihinkään kirkkoon,
ja päiväkodissa heti aluksi täytettiin lapsia koskevia tietoja kaavakkeeseen jossa kysyttiin myös mielipide tuohon uskontoasiaan.
me sallimme lastemme osallistuvan kaikkeen mitä siellä on,
sillä pienessä päiväkodissa saattaisivat jopa olla ainoat joiden pitäisi poistua huoneesta esim. ruokarukouksen ajaksi,
enkä halua vielä tässä vaiheessa " erotuttaa" heitä muista...
Esikoulun alkaessa tästä oli kyllä puhetta ja täytettiin lappu jossa oli uskonnostakin asiaa. Sen takia vähän ihmetyttää koko juttu. Siellä on kaks vanhempaa naista hoitajina ja vaikuttavat itse tosi uskonnollisilta, liekö sitten niin että ajattelevat oman kantansa mukaan. No, täytynee asia ottaa puheeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnioitan tietenkin uskonnonvapautta, mutta en käsitä, mikä uskonnossa pelottaa niin kauheasti. Kenenkään ei ole pakko uskoa, eikä nyt ainakaan joululauluilla luulisi olevan niin järisyttäviä vaikutuksia.
Samalla tavalla kyllä ihmettelen myös uskovaisia jotka pelkäävät pirujen hyppivän silmille, jos he erehtyvät vilkaisemaan reikihoitajaan päin tai jotain.
Kuinka vahva on sellaisen ihmisen usko tai uskomattomuus, joka ei kestä mitään muita kuin omia näkemyksiään vahvistavia vaikutteita?
mutta uskonasioista ei kiistellä, sanotte suoraan mielipiteenne asiaan. erilainen aina valitettavasti erottuu joukosta, ja naisvaltaisella alalla tätit tuppaa toitottelemaan monia asioita, jotka heidän mielestään ovat ok, mutta vanhemmat eivät halua lapsen niihin osallistuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän joululauluissa pahaa ole mutta mitä muuta siellä senien sisällä puhutaan, se mietityttää. Eikös jokaisella oo oikeus uskoa tai olla uskomatta? Mua ainakin ärsyttää sellanen jeesustelun tuputtaminen ja " aivopesu" , lapset kun ei näitä juttuja vielä ymmärrä.
Minä vastustan kaikenlaista tunnustuksellista opetusta kunnallisissa päivähoitopaikoissa ja kouluissa. Se ei vain kuulu sinne. Tunnustuksellinen uskonelämä on kirkon juttu, ei kunnan. Kunnan jäsenyyttä ei voi valita, vaan jokaisen suomalaisen on kuuluttava johonkin kuntaan.
Totta kai te kerrotte eskarissa, että lapsenne on uskonnoton. Tällöin hänelle ei saa pakkosyöttää vakaumuksellista opetusta rukousten, laulujen tai muun sellaisen merkeissä.
Miksi ihmeessä te uskovat ette hoida lastenne uskontokasvatusta itse? Tai anna kirkkonne hoitaa sitä? Miksi teidän pitäisi saada vakaumuksellista opetusta kunnallisissa palveluissa? Sen takia että olette enemmistö? Sen takia että olette niin laiskoja, ettette viitsi hoitaa noin tärkeää hommaa itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Miksi ihmeessä te uskovat ette hoida lastenne uskontokasvatusta itse? Tai anna kirkkonne hoitaa sitä? Miksi teidän pitäisi saada vakaumuksellista opetusta kunnallisissa palveluissa?
Eikä se kovin kummoista siellä puolella olekaan. Mutta uskonto on tärkeä osa suomalaistakin kulttuuria ja siltä osin se kuuluu myös lasten opetukseen ja kasvatukseen.
Tuskin sinäkään olisit kovin ilahtunut jos lapsellesi opetettaisiin asioita jotka eivät perheen kulttuuriin kuulu millään tavalla ja vielä kerrottaisiin niiden olevan totta. Katsos kun ei-kristitylle ne kristittyyn kulttuuriin kuuluvat normaalit asiat eivät välttämättä sitä ole lainkaan.
Haluaisitko sinä lapsellesi opetettavan esimerkiksi scientologiaa?
Minulle on aivan sama onko kyseessä islam, juutalaisuus, kristinusko tai vaikka skientologia, samaa huuhaata ne ovat kaikki eikä mun lasta niihin aivopestä. Kyse ei ole pelosta vaan lapsen suojelemisesta asioilta joita pidän lapselle vahingollisina.
En anna lapseni katsoa telkkarista väkivaltaohjelmia, enkä myöskään halua että lapselleni kerrotaan pääsiäisenä kauhutarinoita ristiinnaulitsemisesta noin niin kuin esimerkkinä.
Lapsi ei pysty kunnolla käsittämään sitä että yksi aikunen sanoo jotain ja toinen jotain täysin muuta, siksi uskonnottoman perheen tai muun kuin kristinuskoisen perheen lapselle ei ole mitään syytä opettaa uskontoa päivähoidossa tai eskarissa. Lapsen pään se sekoittaa vain turhaan. Aikuinen voi antaa asioiden mennä ohi korvien, pieneltä lapselta sitä ei voi edellyttää.
Mrs_Starlight:
Kunnioitan tietenkin uskonnonvapautta, mutta en käsitä, mikä uskonnossa pelottaa niin kauheasti. Kenenkään ei ole pakko uskoa, eikä nyt ainakaan joululauluilla luulisi olevan niin järisyttäviä vaikutuksia.Samalla tavalla kyllä ihmettelen myös uskovaisia jotka pelkäävät pirujen hyppivän silmille, jos he erehtyvät vilkaisemaan reikihoitajaan päin tai jotain.
Kuinka vahva on sellaisen ihmisen usko tai uskomattomuus, joka ei kestä mitään muita kuin omia näkemyksiään vahvistavia vaikutteita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että siihen ei kuulu kristinuskoa, ei tee siitä yhtään vähemmän suomalaista. Tai se, ettei siihen kuulu uskontoa ollenkaan. Sen lisäksi suomessa on lailla taattu uskonnonvapaus joten minkään kulttuurituntemuksen vuoksi uskontoa ei saa opettaa pienille lapsille.
Millään suomalaiseen kulttuuriin kuuluvalla tekosyyllä ei voi perustella sitä että päiväkodissa rukoilutetaan lapsia, lauletaan virsiä joululauluina, askarrellaan jeesuslapsia ja kerrotaan lapsille vapahtajan syntymästä. Se on uskonnon opetusta, ei suomalaisen kulttuurin.
Vierailija:
Vierailija:Eikä se kovin kummoista siellä puolella olekaan. Mutta uskonto on tärkeä osa suomalaistakin kulttuuria ja siltä osin se kuuluu myös lasten opetukseen ja kasvatukseen.
Vierailija:
Eikä se kovin kummoista siellä puolella olekaan. Mutta uskonto on tärkeä osa suomalaistakin kulttuuria ja siltä osin se kuuluu myös lasten opetukseen ja kasvatukseen.
Niin no, ruokarukoukset päiväkodeissa ja kouluissa ovat minun mielestäni uskonnon harjoittamista, samoin virsilaulu ja koulun juhlien viettäminen jumalanpalveluksissa. Uskonnon harjoittaminen on eri asia kuin uskonnosta opettaminen osana kulttuuria.
Koulun juhlien (esimerkiksi lukukauden päätösjuhlien) pitäisi olla uskonnottomat. Sen lisäksi voidaan juhlia kristillisiä juhlia (kuten joulua), mutta on tosi tyhmää, että jonkun koululaisen pitäisi jäädä koulun juhlista pois siksi, että niihin on sotkettu samanaikaisesti tapahtuvan uskonnollisen juhlan juhlintaa. Koulun joulujuhla ja syyslukukauden päätösjuhla eivät ole sisällöltään sama.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asuisimme maassa, jossa vaikka hindulaisuus tai islam olisi keskeinen osa kulttuuria, niin en minä yrittäisi henkeen ja vereen suojella lastani kaikilta tämän kulttuurin vaikutuksilta. Ja todellakin olen sitä mieltä, etteivät joululaulut tee kenestäkään uskovaista.
onko ollut mitään kaavailuja siitä että uskonnon opetus lopetettaisiin koulussa? MInusta se on täysin tarpeeton, jokainen perhe voi kotonaan sen tehdä niin kuin moni asiaa kommentoi.
Katso, jokainen vanhempi saa kasvattaa oman lapsensa parhaaksi katsomallaan tavalla. Tästä syystä lapseni meneekin yksityiskouluun, jossa ei ole uskonnon opetusta.
Uskonnot ovat kaiken pahan alku ja juuri.
on joululauluja, joiden sanoissa ei ole mitään uskonnollista, mutta
ON myös niitä, joissa puhutaan Jeesuksesta, ja niitä ei lapsen tarvitse kailottaa päiväkodissa
Lapsen parhaimmaksi kaveriksi voi tulla uskovaisen perheen lapsi, lapsi voi lainata kirjastosta kirjoja joissa puhutaan Jeesuksesta, lastenohjelmat voi olla uskonnollissävytteisiä yms. yms. :)
Saati sitten se, että hän tutustuu uskontoihin osatessaan lukea. Mutta tarhaikäinen ei osaa vielä itse eritellä mikä on " toiseen kulttuuriin tutustumista" ja mikä on " opettamista" .
Esim. 9-vuotias ja 4-vuotias ovat ihan eri tasolla puhuttaessa uskonnosta. 4v matkii vain perässä ja sitä en halua, en halua lapsen imitoivan uskontoa, joka ei kuulu meidän perheeseen.
Me olemme suomalais-syyrialainen perhe, mieheni on siis muslimi (joka tosin ei harjoita uskontoaan millään lailla), ja lapset+minä emme kuulu kirkkoon mutta emme ole muslimejakaan. Kielsimme päiväkodissa lasten osallistumisen pyhäkouluun, mutta annoimme luvan olla mukana joululauluissa ja askarteluissa. Tottakai, ne ovat olennainen osa Suomen kulttuuria, mutta varsinaisen uskontokasvatuksen haluamme kuitenkin hoitaa tai olla hoitamatta itse.
Meiltä tultiin nimenomaan oikein erikseen kysymään kantaamme jouluasiaan, kun olimme hoidon alkaessa kertoneet mitä mieltä olemme uskonnonopetuksesta pienille lapsille.