*** Pakkoruotsin alasajo on alkanut - eläköön! ***

nosto

Itse olen täysin suomenkielinen mutta olen kyllä iloinen että olen lukenut koulussa ruotsia ja opiskelen sitä edelleen omaksi ilokseni. Suomalaisilla on etuoikeus olla lähellä pohjoismaista kulttuuripiiriä kun meillä on läheinen yhteys ruotsin kieleen.



Mielestäni olisi kuitenkin hyvä, jos ruotsi tulisi valinnaiseksi, sillä on resurssien tuhlausta opettaa ruotsia sellaisille, jotka eivät siitä ole pätkääkään kiinnostuneita. Varmaan olisi ihan järkevää että esim. Itä-Suomessa voisi valita esim. venäjän ja ruotsin välillä.



Mutta kun keskustellaan ruotsin kielen pakko-opiskelusta, miksi siihen pitää liittää kaikenmaailman luuloja ruotsinkielisten oletetuista etuoikeuksista?



Suomessa on hyvin hoidettu yhden vähemmistökielen asema. Miten se on suomenkielisiltä pois jos heillä on asiat hyvin? Pitäisikö ruotsinkielisten olla joku aliarvostettu alaluokka, jolla ei ole samoja oikeuksia kuin enemmistöllä, kuten esim. Venäjällä suomensukuiset kansat, joiden oikeuksia poljetaan.



Tunnen useita ruotsia äidinkielenään puhuvia, eikä heillä ole yhtään sen kummempia oikeuksia kuin meillä suomenkielisilläkään. He ovat suomalaisia. Jokainen suomalainen pääsee terveyskeskukseen ja kouluun.

Kielipolitiikan epäkohtien esilletuonti on oikeutettua yhteiskunnallista keskustelua, ei mitään " vihamielisyyttä ruotsia vastaan" .



Muuta kommenttia lainauksiin:



" Mielestäni olisi kuitenkin hyvä, jos ruotsi tulisi valinnaiseksi, sillä on resurssien tuhlausta opettaa ruotsia sellaisille, jotka eivät siitä ole pätkääkään kiinnostuneita. Varmaan olisi ihan järkevää että esim. Itä-Suomessa voisi valita esim. venäjän ja ruotsin välillä."



- Enemmistö ei halua pakkopolitiikkaa. Sellainen ei myöskään ole tätä päivää. Eikä Suomen tarvitsemaa väestön monipuolista kielitaitoa saavuteta ilman valinnaisuutta. Pakkoruotsin kyseenalaisuudesta on myös akateemista näyttöä (vrt. prof. Sajavaaran artikkeli " Kielivalinnat ja kielten opiskelu" . Artikkeli on ilmestynyt teoksessa Riikka Alanen, Hannele Dufva & Katja Mäntylä (toim.), 2006. " Kielen päällä. Näkökulmia kieleen ja kielenkäyttöön." Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus. )



" Mutta kun keskustellaan ruotsin kielen pakko-opiskelusta, miksi siihen pitää liittää kaikenmaailman luuloja ruotsinkielisten oletetuista etuoikeuksista? ... Suomessa on hyvin hoidettu yhden vähemmistökielen asema. Miten se on suomenkielisiltä pois jos heillä on asiat hyvin? "



- Tällaiset kommentit osoittavat täydellistä tietämättömyyttä Suomen harjoittamasta kielipolitiikasta (ja myös siitä ettet ole lukenut ja ymmärtänyt, tai halunnut ymmärtää, ketjun viestejä kunnolla). Suomen kielipolitiikka on epädemokraattista ja syrjii suomenkielistä. Perustelut ovat pitkät ja painavat, ja ne löytyvät tuolta aiemminmainitulta pakkoruotsisivustolta.



" Pitäisikö ruotsinkielisten olla joku aliarvostettu alaluokka, ..."



- Taas propagandaluokan heitto. Tällaista ei kukaan ole edes ehdottanut. Ainoastaan ruotsintaitovaatimusten ja ruotsinkielisten palvelujen suhtauttamista väestöpohjaan ja EU:n rasismin vastaisen direktiivin sisältöä kunnioittaen:



The anti-racism directive EC (2000/43): ¿In very limited circumstances, a difference of treatment may be justified where a characteristic related to racial or ethnic origin constitutes a genuine and determining occupational requirement, when the objective is legitimate and the requirement is proportionate. Such circumstances should be included in the information provided by the Member States to the Commission.¿

nosto

suomalainen ei ole edes tullut ajatelleeksi Suomen kielipolitiikkaa.



Suomen ruotsinkielisille on esimerkiksi korkeakoulutukseen pääsy helpompaa kuin suomenkielisille, tästä on keskusteltu hiljattain mm. Aamulehdessä.

Moni suomalainen ei todella tiedä kielipolitiikasta paljonkaan, koska aiheesta ei keskustella mediassa.



Kielipolitiikalla on myös paljon välillisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, joista ihan veronmaksajana ja lasten vanhempana olisi mielenkiintoista tietää enemmän. Mitä tämän näennäisen kaksikielisyysjärjestelmän ylläpito ensinnäkin maksaa? Kuinka monta suomenkielistä koulua tai päiväkotipaikkaa lopetetaan ennenkuin ruotsinkielen aiheuttamista kustanuksista tingitään? Entä terveydenhuollon menot?



Pikkulinnut laulavat että RKP:n piirit ovat KIELTÄNEET laskemasta ruotsinkielen kustannuksia Suomessa. Toiselta keskustalupalstalta käy ilmi, että Suomalaisuudenliitto olisi aikeissa teettää vaalien alla selvityksen näistä kustannuksista. Jään uteliaana seuraamaan miltä taholta rahoitus tutkimuksen teettämiseen evätään. Yksinkertaisemmilla laskutoimituksilla on kustannusten on arvioitu olevan n. 500 miljoonasta 2 miljardiin euroa vuodessa.



Ruotsi ja Ahvenanmaa ovat muuten todenneet, ettei niillä ole varaa Suomen kaltaiseen järjestelmään.

Tänne toi tyyli sopiikin paremmin kuin noille asiapalstoille.

Helsingin yliopiston sivuilta lainattua: " Lääketieteen koulutusohjelma on jaettu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen opintolinjaan. Ruotsinkieliselle linjalle hyväksytään enintään 5 % lääkärikoulutukseen koko maassa hyväksyttävien määrästä (V. 2005 enintään 31 opiskelijaa)."



Eikö tämä vastaa aika hyvin ruotsinkielisten prosenttiosuutta suomessa? Eikö heillä ole oikeus opiskella äidinkielellään?



Helsingin yliopisto on kaksikielinen, mutta on monia muita kokonaan suomenkielisiä yliopistoja, esimerkkinä vaikka Tampere.

Vierailija:

Helsingin yliopiston sivuilta lainattua: " Lääketieteen koulutusohjelma on jaettu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen opintolinjaan. Ruotsinkieliselle linjalle hyväksytään enintään 5 % lääkärikoulutukseen koko maassa hyväksyttävien määrästä (V. 2005 enintään 31 opiskelijaa)."

Tiedekuntien kiintiöissä on eroja. Lisäksi suomenkieleiset lääkäriopiskelijat lukevat pakollista ruotsia, ja ruotsista saa lisäpisteitä lääkikseen pyrkiessä. Eli tuo lääkärien 5% ruotsintaitovaatimus ylittyy 20-kertaisesti, eikös vaan.

Alojen ja tiedekuntien kiintiöissä on myös eroja. Esim. kaupallisilla aloilla ruotsinkielisten edustus on 20%, eli nelinkertainen vähemmistöryhmän 5% osuuteen nähden (osuudesta vähennetty ahvenanmaalaiset, jotka ovat oma lukunsa, ja opiskelevat suurelta osin Ruotsissa).

Suomenkielinen opiskelija ei voi saada omassa maassaan yliopistotutkintoa ilman virkamiesruotsin kokeen läpäisyä, vaikka olisi opiskellut missä kotimaan yliopistossa. Yliopiston pakkoruotsin voi kiertää vain suorittamalla tutkinnon ulkomailla, kuten Jorma Ollila Britanniassa.

Huonosti tai ei ollenkaan suomea taitavia maassamme on - Ahvenanmaan itsehallintoalue mukaan lukien - 1%. Kaikenkattavalle pakkoruotsille ei kerta kaikkiaan ole oikeutusta, enemmistökin sitä vastustaa.

Jotkut eivät osaa sitä arvostaa, eivätkä halua mitenkään huomioida yhden ihmisryhmän kieltä ja identiteettiä. Juuri tällä viikolla keskustelin erään suomenruotsalaisen ystävän kanssa hänen tuntemuksistaan, ja hän kertoi, että jossain paikoissa Suomea hän tuntee olevansa ulkomaalainen, ja että pakkoruotsista puhuminen kummastuttaa häntä.



Miksi pitää käyttää sanaa pakko? On etuoikeus, että saamme opiskella jotain kieltä. Ruotsin opiskelu auttaa meitä lähentymään muiden pohjoismaiden kanssa. Ruotsin opiskelu tukee englannin ja saksan opiskelua. Maamme ruotsinkielisillä kansalaisilla on oikeus omaan kieleensä, se on heidän identiteettinsä, ja he ovat ansainneet oikeutensa omaan kieleensä. Suomenkielisten velvollisuus on opetella ruotsia yhtälailla, kun ruotsinkielisten on velvollisuus opetella suomea.



Minä olen onnellinen siitä, että olen saanut kasvaa kahden kulttuurin parissa ja säälin niitä, joille " ruotsi" ja " suomenruotsalaisuus" ovat kirosanoja.



Aina on niitä, jotka haluavat karsia kouluaineita, koska ovat itse olleet huonoja joissain aineissa. Onneksi asioista on kuitenkin päättämässä paljon älykkäämmät ja ennenkaikkea SIVISTYNEEMMÄT ihmiset.

- Kielen ja identiteetin arvostus on eri asia kuin 95% enemmistön pakottaminen ruotsin opiskeluun.



- Pakkoruotsi on pakkoruotsi, ei vapaaehtoinen. Termi on erittäin osuva.



- Tuo ns. porttiteoria on kestämätön pakkoruotsin perusteena. Jos haluan opiskella espanjaa, en opiskele ensin ranskaa, vaan suoraan espanjaa. Aika on rajallista ja intressit myös pitkälle henkilökohtaisia. Niihin on jokaisella oikeus.



- Kuten sanoit, " Maamme ruotsinkielisillä kansalaisilla on oikeus omaan kieleensä, se on heidän identiteettinsä, ja he ovat ansainneet oikeutensa omaan kieleensä." Mutta suomenkielisten velvollisuus EI OLE opetella ruotsia yhtälailla. Tämä velvollisuus on vastoin enemmistön tahtoa, eli epädemokraattinen käytäntö. Ruotsilla ei tule olla ITSEISARVOISTA ASEMAA. Tämän totesi myös tuo edellä mainittu HS:n artikkeli erinomaisesti.



- Itse olen kirjoittanut Laudaturin ruotsista ja ollut ns. keskimääräistä lahjakkaampi kielissä. Ja, sitä paitsi pakkoruotsiin suhtautuvat tutkimusten mukaan kriittisimmin juuri korkeakoulututkinnon suorittaneet. Yhteiskunnallinen tietoisuus korreloi kriittisen suhtautumisen kanssa.



Viitteet ym. hyödyllistä tietoa - > ks. pakkoruotsisaitti, joka läytyy haulla pakkoruotsi ja kielipolitiikka. Osoite on net-päätteinen.

mikä ero on vähemmistön sanelemilla poliittisilla päätöksillä ja itse kielellä tai kulttuurilla. Sivistymättömät puolestaan leimaavat poliittisten ratkaisujen kritiikin kielen tai kulttuurin vihaamiseksi. Voi raukkoja.

Lukekaa Antti Blåfiedin Merkintöjä-kirjoitus " Pienen pieni uutinen" . Ja eikös se Suomen Ruotsin suurlähettiläskin todennut Vasabladetissa, että parempi käyttää englantia. Ruotsalaiset näköjään näyttävät tietä Suomen linjalle, kun suomalaiset ei itse uskalla. Aika hassua.

edellä painovirhe...

Seuraan päivittäin kielipoliittista keskustelua HS:n palstalta, aihe on muuten Kestoaiheissa, vaikka on itse asiassa keskustelujen puhutuin.



Blåfieldin artikkeli on erittäin merkittävä.

kaksikielinen maa pitäisi ruotsin opetusta olla

enemmän. Eli jo ala asteelta lähtien osa opetuksesta ruotsiksi,

niin, ettei pelkkä 1 tai 2 viikkotuntia pelkästään.

Vain sillä, että puolet opetuksesta jopa olisi ruotsiksi, edesauttaisi

suomikkolaisten ruotsin kielen oppimista. Muuten kaksikielisyys ja sen mukana tuoma pakko osata ruotsia on turhaa.



Olen täysin suomiummikko, mutta olen aina ollu tätä mieltä.

En edes omaa hurriystäviä, mutta pidän muuten ruotsista.

Opettelin kielen vasta aikuisena, koska koulussa en sitä osannut.

ja puhun toisen asteen tutkinnon suorittaneena parempaa ruotsia kuin moni lukion käynyt.. Mutta olen oppinut kielen lähinnä kuuntelemalla ja puhumalla!

Lapseni haluaisin ruotsinkieliseen hoitoon, mutta pakkoruotsia vastustan!

Ristiriitaista? Ei minusta, meilläpäin missä ruotsi on hyödyksi esim. töitä hakiessa, olisi hyvä sitä osata, ja lapseni haluaisisn sitä luontevasti oppivan, mutta miksi ihmeessä ihmisten esim. itärajalla, jossa venäjääkin kuulee enemmän, tulisi sitä pakotetusti opiskella?

Valinnanvapaus ehdottomasti!

RKP:n - vai pitäisikö sanoa SKP:n (" suomalainen kansanpuolue" ) - vaalimainokset ovat surkuhupaisia. Taitavat olla tosiaan pulassa. Mahtaako puolue kuitenkaan vaihtaa ruotsinkielistä nimeään [b]Finska [/b]Folkpartiet:ksi? Tuskin, kun ei edes [b]Finlandssvenska[/b] Partiet kelpaa. Vain svenska. Ja puoluen todellinen anti onkin sen mukaista. Pakkoruotsia pakkoruotsin perään ja ohituskaistat ruotsinkielisiksi rekisteröidyille.



Oma napa, ainoa napa:



" Rkp on saanut ruotsinkielisille yliopistoihin kiintiöt. Päämäärä on, että mahdollisimman suuri osa ruotsinkielisistä olisi akateemisesti koulutteluja. Nämä pääsevät siten päättäviin elimiin ja voivat taas kielilakiin vedoten vaatia lisää oikeuksia ruotsinkielisille ¿ siis todellisuudessa ruotsittaa Suomea lisää. Ruotsalaisen kansanpuolueen prioriteetti ei ole ajaa suomenruotsalaisten etuja, vaan ajaa omien sanojensa mukaan Suomeen " vahvaa ruotsalaisuutta" . Rkp:n strategia on röyhkeä, mutta yksinkertainen:

1) suomenkieliset instanssit ja suomenkieliset pyritään kaksikielistämään

2) kaikki instanssit jotka ovat ruotsinkielisiä, pidetään sitä vastoin yksikielisinä." (ote yleisökirjoituksesta pakkoruotsisaitilta)

Kyllä suomi pysyy kaksikielisenä!

Siitä me suomenruotsaliset pidämme huolen. Lisää lapsia syntyy...