Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kätilö?

Vierailija
05.12.2006 |

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
05.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisin vaan sitä halunnut jatkaa kun kysyin eiliseltä kätilölta että miten saan miehen suostuteltua vauvan tekoon, niin sitä vain että en itsekään ajattele niin että vauvaa on sopivaa tehdä " suhteen parannukseksi" , eihän siitä mitään tule. Oisko sulla jotain hyviä vinkkejä miehen pehmitykseen? Miten miehet yleensä sulavat vauvalle syntymän jälkeen?

Vierailija
2/4 |
05.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla itsellä oli aikoinaan semmoinen tilanne, että itse olisin halunnut lapsen muutaman vuoden aikaisemmin kuin mies. Me keskustelimme asiasta avoimesti ja sovimme selkeät pelisäännöt. Minä kerroin, että ehdottomasti haluan lapsia jossakin vaiheessa (ja mielellään aika nuorena). Mieskin tiesi haluavansa lapsia, joten sovimme, että mietimme kummatkin, että kuinka paljon voimme joustaa asiassa. Tästä päädyimme sitten siihen, että opintojen jälkeen alamme yrittämään vauvaa (eli minä suostuin odottamaan vielä 2 vuotta). Näin sitten lopulta teimme ja nyt meillä on 1v10kk ikäinen esikoinen ja toinen vauva tulossa. Jälkikäteen olen ollut erittäin tyytyväinen ratkaisuun ja mieskin ehti sulatella rauhassa tulevaa isyyttään.



Mutta olen kanssasi ehdottomasti samaa mieltä, että vauvaa ei pidä tehdä " parantamaan" parisuhdetta. Lapsen saaminen (varsinkin esikoisen) on niin suuri elämänmuutos, että on parasta, kun molemmat ovat sitä mieltä, että nyt on oikea aika lapselle. Myös lapsen kannalta on parasta olla toivottu ja syntyä tasapainoiseen suhteeseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
05.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillähän on sama tilanne! Paitsi että minä opiskelen th:ksi;)

Olen yrittänyt miestä ymmärtää, ja ajatella asian niin, että hän on vastuuntuntoinen koska ei suinpäin suostu, eikä minun mielikseni. Haluan kumminkin että mies itsekin tahtoo lasta enkä vain minä. Ja esikoista siis haaveilen. Välillä vaan on niin julmetun kovaa se vauvankaipuu.

Vierailija
4/4 |
05.12.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän varsin hyvin " vauvan kaipuusi" . Muistan itsekin kuinka ihanaa ja toisaalta raastavaa oli olla esim harjoittelussa, jossa näki paljon vauvoja. Itse ehdin lopulta olla vuoden verran töissä ennen esikoisen syntymää. Näin jälkikäteen ajatellen se oli erittäin hyvä asia - sai työkokemusta ja tuli luotua myös suhde työpaikalle. Esikoisen syntymän jälkeen tein toisinaan keikkaa pitääkseni ammattitaitoa yllä. Nyt voin taas hyvillä mielin odottaa tätä toista ja olla muutaman vuoden kotona. Ja toisaalta oli todella hyvä myös odottaa miehen valmistumista sillä nyt rahatilanne on paljon vakaampi ja voin todellakin nauttia tästä kotiäitiydestä



Mutta ainakin oman miehen lämpeneminen vauvalle kesti jonkun aikaa. Ystäväpiirissä olimme ensimmäisiä lapsen saajia ja ehkä silläkin oli osuutta asiaan. Tälle toiselle lapselle lämpeneminen tapahtui paljon nopeampaa - miestä ei juuri tarvinnut suostutella :)



Oikein paljon tsemppiä asian kanssa! Hyvää kannattaa odottaa!



Nyt täytyy mennä antamaan esikoiselle välipalaa.